3 vuoden ikäerosta

Hei,



meidän lapsille tuli ikäeroa 3,5 vuotta ja hyvin on ainakin lähtenyt yhteiselo sujumaan. Poikia molemmat. Isoveli on antanut vauvalle tuttia ja kun vauva itkee, isoveli sanoo " ei mitään hätää vauvis" . Isoveli on kyllä luonteeltaan muutenkin suht rauhallinen, mutta tosi hyvin on lähtenyt sujumaan.



tosin kokemukseni on vasta 2kk ajalta, joten tilanne voi vielä muuttua moneen otteeseen :)

hyvin yhteistyö pelaa,mutta tosin meillä ns.erityislapsi,etten usko ikäerolla olevan mitään väliä,onko vuosi,kaksi vai vai kolme.

Eli ei ymmärrä,että on pieni,ei voi toimia vauvan kanssa kuin isomman.Ei pahemmin leiki,eikä muutenkaan huomioi vauvaa,paitsi juuri sitten,kun pitää ääntä tai on muutenvaan tiellä...että näin meillä..

minun poika on nyt 2v1kk ja vauvakuume on kova.Hän on ainakin nyt minussa kovasti kiinni,mutta kaipaisi silti leikkikaveria.kestäisihän siinä aikaa että ihan leikkiä voisivat,mutta uskoisin silti että sisarus voisi olla hyväksi kaikin tavoin.voi hitsi...kamalan vaikeaa tämä päätös.kuitenkin haluan että poikani ei jää vauvan varjoon,koska hän on äärimmäisen tärkeä.toivottavasti sitä sitten jotenkin saa annettua tasapuolisesti huomiota molemmille.

ensimmäinen väli on 2v8kk, toinen 3v4kk ja kaikki lapset tyttöjä. Nuo kaksi vanhinta tulivat pienenä ihan hienosti toimeen, leikkivätkin jonkin verran yhdessä. Murrosikäisenä olivat kuin kissa ja koira... Kaksi nuorempaa sisarta ovat nyt 8 ja 11 v ja edelleen ylimmät ystävät. 8v:n vauva-aika ei ollut ihan niin helppoa, kun toisella oli jokseenkin paha uhma. Tykkäsi kyllä vauvasta, mutta ei juuri mistään muusta. Sikäli minusta hyvä ikäero, että vielä löytyy yhteistä leikkiä, mutta ei nyt ihan vaippaikäistä ole kahta. Ja isosisko muistaa kun pikkusisko syntyi! Kulkeminenkin oli helpompaa kun ei tarvinnut mitään kaksosrattaita.

leikkivät yhdessä heti kun nuorempi vähän pysyi tolpillaan, ehkä 1½v? Taisi se isosisko kainaloista raahata johonkin majaviritykseen jo aiemminkin, mutta sieltä piti lähinnä pelastaa :) Meidän lapset ovat oppineet puhumaan aika aikaisin, joten leikkiin pääsi äkkiä mukaan vaikka koiraksi ;)))

ja kaiken kaikkiaan kaikki on mennyt hyvin. Toki isosisko oli aluksi mustis, ei kyllä koskaan kohdistanut sitä vauvaan vaan kiukkusi minulle ja vaati siten huomiota. Vauva on nyt 8,5kk ja on ihanaa nähdä kuinka alkavat jo leikkiä yhdessä. Isosisko saa kyllä parhaat naurut ja hymyt :=) Ja mikä musta on ihaa että toinen on jo aika iso eli osaa syödä itse, pukea, käydä vessassa yms. Meillä ainakin isompi osaa hetken katsoa/viihdyttää vauvaa kun vaikka laitan pyykit kuivumaan tai tyhjennän astianpesukoneen. Ainoa miinus mitä keksin tästä 3-vuoden ikäerosta on se että ehti jo tottua siihen että saa nukkua yöt suht hyvin, eli oli raskasta tottua taas näihin yövalvomisiin. Mutta se toisaalta helpottaa että nyt tietää että kaikki loppuu aikanaan.... ja kohta helpottaa! Paljon varmaan riippuu tietty siitä myös millainen vauva on, meillä kakkonen on oikea hymy tyttö ja ns. helppo vauva. Liiankin hyvin on mennyt kun alan kuumeilemaan kolmatta vaikka kaksi lasta piti meidän perheeseen tulla..... Onnea yritykseen!

Meidän aivan ihana poika on aivan ihanan helppo lapsi ollut aina.Nyt vain uhma on kova ja koko ajan pitäisi olla tekemistä,mutta muuten todella helppo.Ikinä en ole pulloa tai tuttia hänellä tarvinnut ja hän on nukkunut todella hyvin ja ollut kipeänä todella harvoin.Toivon että jos toinenkin tulee niin sekin olisi rauhallinen,koska muuten olen aika ihmeissäni.Lähipiirissä on meinaan ihan vastasyntyneitä sellasiakin jotka eivät paljon nukkuisi päivällä.

Niin...voinpa kertoa sulle, että mun ensimmäiseni oli todella helppo lapsi, ja on sitä vieläkin, 12 vuotiaana. Toinen ei sitten ollutkaan, oli erittäin vaativa vauva, uhmaikä oli JÄRKYTTÄVÄÄ aikaa, siitä voisin kertoa vaikka mitä, mutten nyt jaksa. Ikäeroa on tytöillä 2v 7kk. Aivan loistava ikäero lasten kannalta, mutta kun nuorempi oli todella vaativa, olin ekat pari vuotta aika väsynyt itse. Kolmas tyttö onkin ollut sitten aivan ällistyttävän tyytyväinen tapaus, ikää tällä hetkellä 3v 4kk. Vauva on nyt kolmikuinen, joten aika samalla ikäerolla mennään kuin ekankin " sarjan" kanssa. Siihen olen erittäin tyytyväinen.

Lapset voivat olla hyvinkin erilaisia, vaikka samassa perheessä ovatkin, joten sinuna en kyllä tuudittautuisi helppoon kakkoseenkin. Jos lisää lapsia haluat, sopivaa hetkeä siihen ei olekaan, jos joka kiven käy kääntämään. Asioilla on aina puolensa, valitsit niin tai näin. Ajattele niin, että otat sen mitä annetaan. Aikansa kutakin, itsekin juuri mietin, että kolmen vuoden päästä voin tehdä melkein mitä vaan, lapset ovat jo riittävän isoja antaakseen mullekin jotain omaa aikaa, ja oma ikäni on silloin vasta 33v.

Jokainen lapsi on todellinen lahja, jokaista niitä rakastaa aivan älyttömästi, niin ihmeellisiä otuksia kun ovat.

kyllä tässä alan tosiaan olla sen kannalla että kyllä se kakkonen nyt kannattaisi yrittää.Minusta tuntuu että 3 vuotta on hyvä ikäero koska poika olisi silloin hieman omatoimisempi eikä enään vauva ja koska silti ikäerosta ei tulisi sillein liian iso.koska eihän 3 vuotta oikeasti kun pienenä tunnu isolta mutta uskon että voisi olla oikeastaan ihanne ikäero ainakin mein perheessä.