Pirkanmaan lokakuu, toivottavasti vielä ilman loskaa!

Kyllä tää aika on todella ottanut siivet selkäänsä! Ja vuotta 2007 enää jäljellä 88 päivää!!!! Hurjaa!

Kovasti on pienet sairastelleet ja lähettelenkin täältä pikaista paranemista. Noi pienten korva kivut ovat hirveitä ja ressaa kyllä ihan koko perhettä pitkän päälle! Tiedän mistä puhun=/ Joten voimia kaikille!

Meillä on sitten reilu viikko käyty tarhaa!=) Ja turhaa äiti pelkäs, sillä hienosti on menny! Pieniä päikkäri vaikeuksia on tarhassa ollu molemmilla, mutta jo eilen A oli vedellyt kunnon unia. Tarhan jälkeen virtaa on kotona niin että perässä ei tahdo pysyä! Ja ruoka on todella oltava lämmitystä vaille valmis, sillä molemmat ovat halipulan vaivaamia kotiin saapuessa ja niinpä aika menee lattialla istuen sylikkäin=) Mutta siis hienosti on lähtenyt uusi arki rullaa.

Ja minäkin sain töitä!!!=) Jee, jee! Innolla aloitan alani työssä marraskuun eka päivä.

Mutta täällä ei nyt tämän ihmeellisempää. Toivottelen kaikille tervettä ja mukavaa alkanutta lokakuuta!



H-R sekä tarhalapset

Mahtava homma, että töitä irtosi heti koulutuksen päätteeksi!



Meillä sairastelu jatkuu, eilen tytöllä alkoi rähmimään silmät ja tulehdushan siellä oli. Jätettiin nyt sitten tältä päivältä muskari väliin, vaikka ei kuulema enää pitäis tarttua. Vähän toinen on kuitenkin reppana, kun silmiä kutittaa. Ihmetyttää myös, kun silmät menee ihan punaisiksi aina lääkkeen laiton jälkeen, sitten taas hellittää sen parin tunnin aikana kunnes taas on aika laittaa lääkettä!



Eipä tässä muuta,



Osse ja typykkä pian 11kk

sekä kalenterissa että meillä kotona.

Mullakin syyskuu hävisi jonnekin. Samoin hävisi äitiysloma. Se on siis loppu nyt.

Sen kunniaksi kävinkin heti viikonloppuna pari päivää tekemässä töitä. Oli ihanaa! Vaikka tuo pikku-äijä on niin mahtava tyyppi, ihana tehdä jotain muutakin välillä.



Elizalle paljon paranemisvilkutuksia. On teillä ollut aika rankka syksyn aloitus. Toivottavasti vihdoin löytyi oikea troppi ja pikkuinen pääsee eroon sairastelusta.



Mi-kin poikakin on lähtenyt jo vauhdilla liikkeelle. Joko saavat koiratkin kyytiä? Ei itse aikuisena meinaa etukäteen osata edes ajatella mitä kaikkea nuo pikkuiset huomaavat ja osaavat tehdä.



Mäkin kävin valokuvaamon sivuilla katsomassa Lempi-kukan Ässän kuvaa. Suloinen. Ihan yhtä hymyilevä kuin luonnossakin.



H-R:lle onnittelut työpaikasta. Kiva, että lapsoset ovat viihtyneet päiväkodissa. Halipula ehtii varmasti yllättää äidinkin työpäivän jälkeen. On siinä varmasti tottumista kaikilla uusiin aikatauluihin.



Osse kyseli päiväunista ja niiden opettamisesta. Mulle nuo sisällä nukutut päiväunet ovat yhä täysi mysteerio. Kovasti asiaa ollaan yritetty opettaa pikku-äijälle. Olisi kiva opettaa poika nukkumaan päikkäreitä sisällä ennen kuin ne loskakelit alkavat. Ehkä se vielä onnistuukin, isä meinaan saa pojan päikkäreille joka kerta. Äidin auktoriteetti ei riitä siihen ollenkaan...mitens se menikään...oletko itse lapsesi unien este...



On meillä muutakin opittu kuin nukkumaan päikkäreitä. Pikku-äijä oppi konttaamaan muutama viikko sitten. Seuraavalla viikolla hän totesi, että tämä on nyt nähty ja siitä lähtien onkin vaadittu kävelyttämispalveluja jatkuvasti. Konttaamista ja istumista tapahtuu vain hyvin harvoin ja melkeinpä pakolla. Koko ajan ollaan menossa jonnekin suuntaan. Taaperokärry on pop ja sillä mennään jo juosten ympäri kämppää. Kärryttely onnistuu jo ilman apuakin. Sitäkin hauskempaa on kyllä kävely äidin auttamana. Herra määrää täysin itse suunnan ja vauhdin. Kun jotain mielenkiintoista, kuten ovenkahva, tulee vastaan, kääntyy hän äitiin päin, ähkäisee " ota syliin" ja sitten siinä seistään poika sylissä katsomassa kun hän lärpyyttää milloin mitäkin. Hyvästi se vähäkin oma aika;-)



Syöminen sujuu tällä hetkellä taas tosi hyvin. Pikku-äijä tekaisi neljä hammasta ylös ja se vähän vissiin häiritsi ruokahalua pari viikkoa. Nyt pullottavat kulmahampaat niin kipeän näköisenä, että itselläkin tekee pahaa. Mutta ruokahalu on kohdillaan siitä huolimatta. Varmasti osaksi myös lisääntyneen energiankulutuksen ansiosta. Pikku-äijä on ollut nyt melkein kaksi viikkoa " kuivilla" eli ilman imetystä. Maito maistuu nokkamukista tai pullosta oikein hyvin.



Vauhtia on siis piisannut. Lauantaina lähdetään viikoksi Espanjaan hengähtämään. Saa äitikin vähän toivottavasti maata auringossa vaikka mitään tekemättä.



Mukavaa syksyn alkua kaikille



iita ja pikku-äijä 9,5kk

3kk neuvola oli tänään, tai onhan tuo meitin pikkuinen jo kohta 3,5kk, mutta tänään siis vasta ko. ajankohdan neuvola oli. Saatiin rotavirusrokotteen toinen annos ja eka piikki. Poika naureskeli vielä eilen, kun kerroin hänelle, mikä edessä on. Neuvolassa E-L. veti herneet nenuun jo ennen kuin päästiin sinne piikkiinkään asti, huusi niin maan perusteellisesti!!!



E-L. ei enää ihan pikkuinen olekaan: pituutta kertynyt jo 64cm ja painoa 7620g, eli tasan neljä kiloa syntymäpainoonsa saanut lisuketta. Ihmetyttää vaan, kun 62-senttiset vaatteet vielä mahtuvat, osa paremmin, osa huonommin, mutta mahtuvat kuitenkin... Viikonloppuna tarttee kaivella isompia kyllä jo esiin, niitä on kuitenkin niiiiiin älyttömästi, että paree alkaa niitä käyttämään pikku hiljaa, että ehtis pitää niitäkin.



Treffeistä: ens viikolla mun äiti tulee tänne muutamaks päiväks, sitten seuraavalla mun sisko ja sitten en taas itse oo maisemissa, että menee ihan reippaasti marraskuun puolelle, milloin olis mahdollista treffailla.. Ja sitten meillä on kiinteiden ruokien maistelu edessä, että millä fiiliksillä sitä silloin itse kukin on..



Kovasti paljon olette kuiteskin aatoksissani =) Eli terkkuja kaikille!



Ai niin, onko teillä muilla kokemuksia Bumbosta kuin mi-killä..?! Terkkari ei tiennyt koko istuimesta mitään! Sanoi vaan että sama homma varmaan sen kanssa kuin sitterinkin, ettei sais kauheesti käyttää.. Meillähän poika on ihan asunut nää 3kk sitterissä! Lattialla ei tahdo viihtyä, ottaa sitterissä nokosiakin, ei päivisin juuri muutoin nukukaan, paitsi nykyisin vaunulenkeillä.. Että ollaan nyt sitten vissiin saatu poika pilattua kun on sitterissä pidetty (toki E-L. on paljon sylissäkin ollut!). Mutta tota Bumboa on nyt mietitty, kun tykkäis poika napottaa istuvammassa asennossa kuin sitterissä. Ja kuitenkin olis helppo siirtää poikaa paikasta toiseen (tykkää esim. tosi paljon seurata kun laitan ruokaa, lutuinen!), ei oikeen lattialla viitti makuuttaa missään keittiön nurkassa.



Ei maar, jos nukkumaan menis. Koskaan tiedä, millainen yö tulee. Ja millainen seuraava päivä, nyt ilta meni ainakin iloisissa merkeissä, rokotuksista huolimatta!



Kuutar ja E-L. kohta 3,5kk

iita71:

Joko saavat koiratkin kyytiä?

Todellakin saavat kyytiä *pyörittelee silmiään* Karvat vaan pöllyää jos ei ehdi ajoissa väliin. Ja koirat katsoo surkeana etteikö kukaan auta... Meillä mennään kovasti jo puita pitkin ja " tanssitaan" eli hytkytään ja heilutaan musiikin tahdissa. Kovasti yritetään kiivetä ylös ja välillä siinä onnistutaankin, pitää olla silmä tarkkana kissan raapimispuun kanssa. 2 ylähammasta puhkesi viime viikolla, kaksi viikkoa niitä tehtiinkin. Nyt saldo on sitten 4 hammasta. Aloitimme juuri juomaan tavallisesta mukista ja hienosti lähti heti menemään. Nokkamukeja ei kauaa enää tarvitakaan. 8kk ruokiakin ollaan maisteltu, ihan selkeitä suosikkeja on jo ehtinyt muodostua. Harjoitellaan purkkiruuilla ensin ja kohtahan sitä saa kotiruokaan siirtyä. Me vaan itse käytetään niin paljon mausteita että tarvinnee tehdä kahdet eri pöperöt...

Flunssa meni pojalla sit korviin ja nyt syödään jo toista lääkekuuria kun eka ei tehonnut. Lisäksi tulehdus oli edennyt keuhkoputkentulehdukseksi ja saatiin babyinhalaattori sekä Ventolinea eilen. Maha on tietty ihan riukulilla antibiooteista, tänäänkin meni kahdet vaatteet pyykkiin kun ensin falskasi kestovaippa ja sitten kertis. Kaikesta huolimatta poika on tosi hyväntuulinen ja vilkas. Eli sikälikin maanantain vaate-esittely on voimassa, klo 17 jos joku ei muistanut. Ilmoittautuneita on tällä hetkellä 11 mammaa, mä kovasti oon miettinyt miten saan kaikki istutettua järkevästi kun esittelijän vaatetelineetkin vie tilaa :P

Mites muuten [b]violet[/b], saatko sä vieläkään syödä mitään " normaaliruokaa" ?

Taas tämmöinen omanapaviesti ja nyt siivoilemaan...

-miki ja Mr A huomenna 9kk

Ensi lumi se sitten satoi maahan perjantaiyönä ja suli onneks jo pois. Varjopaikoissa vain löytyy vielä lunta.



Valitettavasti mun tarttee perua se ens viikon tiistai, sillä saatiin peruutuspaikka korvien putkitukseen keskiviikoks ja alkuviikolla pitäs käydä tutustumassa uuteen hoitopaikkaakin, jossa aloitellaan sitten syysloman jälkeen; me siirrytään perhepäivähoitoon jotta tää kierre saatas katkaistua vihdoin ja viimein. Keskiviikkona lääkäri otti ja puhkas taas vas. korvan, joka paljastui puhkaisun yhteydessä terveeksi :( (siis suotta puhkastu vaikka se hieman punotti ja pullottikin). Laskeskelin tuossa että hoidossa on herra ollut elokuusta saakka 17 päivää ja kaikki muut sairaana kotona jomman kumman meidän kanssa.



Toivottavasti Mi-kin pikkumiehelle noi antibiootit puris. *bd*



Toivottavasti nähdään jossakin vaiheessa tätä vuotta vielä porukalla. Koitan maanantaina päästä Mi-kille tulemaan, joten kenties siellä..

Eipä me olla ainakaan liian helpolla päästy :/ Viimeiset puoli vuotta on mennyt kakkosneidin itkemisten, valvomisten ja allergiaoireiden kanssa. Sitten kun alkoi hiukan helpottaa niin tytöt alkoi sairastella. Kuukausi sitten oltiin kipeenä ja nyt taas. Pelkkä flunssa oli viimeksi, mutta kyllä ottaa voimille kun itse joutuu yksin kipeänä hoitamaan kahta kipeää pikkuista... Ja nyt tällä toisella sairastuskierroksella kakkosneidillä todettiin korvatulehdus! Saatiin siihen antibiootti, mutta neidille tuli siitä allerginen reaktio. Vaihdettiin sitten toiseen lääkkeeseen.



Että näin. Pian alkaa taas jaksamisen raja tulla vastaan. Kahden vuoden univelka alkaa jo tuntua... Mulla pätkii muistikin tosi pahasti, välillä ihan pelottaa mitä vielä voi sattua kun oon niin hajamielinen.



Miki: Kyllä mä saan jo syödä normaalisti. Lopetin imetyksen 2kk sitten. Ei me olla päästy aloittamaan pikkuneidille kiinteitä vieläkään kun on ollut kaikkea epämääräistä oireilua ja nyt nämä taudit...



Kakkosneiti on vauhdikas tapaus, täynnä energiaa! Paikoillaan ei pysy hetkeäkään... Neiti oppi kääntymään 3kk ikäisenä ja ryömimään lähti 5kk iässä. Nyt on jo jonkun aikaa keikkunut konttausasennossa, saapi nähdä milloin se taito opitaan. Esikoisneiti on nyt aivan ihanassa iässä! Puhetta on alkanut tulla tosi paljon. Tyttö puhuu jo jopa kolmen sanan lauseita! Pikkusiskoa hoitaa kovasti ja kyllähän sisko myös paras leikkikaveri on :)



Tämä jää nyt näin omanapaiseksi viestiksi, täytyy mennä hetkeksi lepäämään kun pienempi typy nukkuu.



Mä olen tulossa maanantaina Mikin kutsuille! Siellä nähdään niitä jotka on tulossa :) Ihanaa syksyä ja alkavaa talvea ystävät!





violet kera esikoisneidin 1v10kk sekä kakkosneidin 6,5kk

Hassua, kun luulin ihan kirjottaneeni pitkät rimssut joku aika sitten, mutta en kai sit muistanut lähettää sitä...:)



Olipa kiva kuulla monesta teistä pitkästä aikaa! Vielä kun Keinis, Arska, Noora ja Vegaxkin ilmottautuis, mitä teille kuuluu? Onpa tosiaan ollut rankka sairastelusyksy monilla, täältä kovasti paranemistoivotuksia kaikille ja jaksamista!



Meillä ollaan vältytty taudeilta *koputtaa puuta* toistaiseksi, pakostahan sitä jotain flunssaa jossain vaiheessa taas tulee mutta jospa ei enää niitä korvatulehduksia tulis. Lähes kaikki ruoka-aineetkin on saatu takas ruokavalioon eikä oireiluja ole tullut, helpotus.



Ässällä on tän hetken hittijuttuja työmaakoneiden työnjohtaminen (talon vieressä rakennetaan liikenneympyrää) ja edelleen vaatteiden pukeminen. Nyt menee jo sukat ja housutkin oikein jalkaan, suututtaa vaan, kun äiskä tulee riisumaan ne pois :) Käytetyimpiä uusia sanoja on " kaverit" (=unilelut), " terve" ja " traktori" . Ärrää ei kylläkään osaa vielä lausua...



Meillä mies on ruhtinaallisesti viikon kesä(!)lomalla, mullakin on vähän lomaa lapsenhoidosta :) Vaikka poikaa tulee kyllä jo kampaajareissulla kauhee ikävä...



Mä olen siis kans tulossa huomenna Mi-kille, siellä nähhään!

Lempi-Kukka, Ibiza ja Eliza tämänpäiväisestä! Mies oli iloinen kun tarjottavia jäi yli ja pääsi herkuttelemaan illalla :P



Mä sain hillittyä shoppailuhimoni, kun luotan siihen että pääsen pian vieraaksi jollekulle muulle esittelyyn ;)



iitan ja keinuhevon tilaukset menivät perille. Tilausvahvistukset tulevat sähköpostilla, tsekatkaa ettei mene roskapostiin, sillä ovat englanninkielisiä posteja. Ilmoittelen sitten henk.koht. kun vaatteet saapuvat. Lasku tuleekin sitten vaatteiden mukana, eikä sähköisesti kuten alunperin ymmärsin. Sähköinen laskutus ei vielä toimi Suomessa.



-miki ja yskien uinuva Mr A 9kk

violetin tytöille pikaista paranemista! Toivottavasti saat itsekin levättyä!

Ja yksi viesti vielä perään. Harmi kun täällä ei pysty muokkaamaan omia viestejään. aurinko taisi unhoittaa vaate-esittelyn kun ei tullut paikalle? ;)

mieltä tää uuden hoidon odottelu... ärsyttää kaikki asiat, siis mitkä vähänkään liippaa vauvakuumetta tai raskautta. Kuvittelin, et asiat ois eri tavalla, ja onhan ne tietysti, mutta silti ottaa päähän kaikki mahdollinen. Ärsyttää ihmiset, jotka valittaa, et kierto on pitkä kun se on 32 päivää. Ärsyttää, kun lapsettomuuspuolella koetaan ärsyttäväksi, kun on jo lapsi. Ärsyttää kaikki. Olishan se kivaa, jos se, et meillä on maailman ihanin typy poistais sen tosiasian, et me joudutaan silti käymään hoidoissa, ja mä tulisinkin niin vaan raskaaksi. Vaan kun ei niin ei. Kai tää vaan on tulevan ivf:n aiheuttamaa jännitystä, mutta oispa kiva, kun ei tarttis tällasia miettiä... vaan niin kai se on, et jokaisella on omat asiat, joita ei oo kiva ajatella, mut niin vaan on pakko. En oikein tiedä missä tätä purkaisin, niin puranpa nyt sit teille... :)



Onpa ikävää, että violetin typyillä on kipeyttä! Varmasti uuvuttaa... Melkoinen vauhtimimmi teilläkin siellä! Olispas ihana nähdä, soittelen tässä kunhan oon siinä kunnossa, että viitsin lähteä kyläilemään.



Meillä nimittäin kans on vanhemmat sairaina, tyttö voi onneksi ihan hyvin. Mulla on kiertänyt kohta vissiin kaikki mahdolliset virukset, mitä tarjolla on ollut silmätulehdusta myöten. Nyt epäilen, et mulla on suutulehdus... Vatsaflunssaa vielä odottelen, siltä olen tähän mennessä vielä säästynyt.



Typy sen sijaan jatkaa ihanuuttaan, mennä töpöttelee ja touhuilee omiaan. Mies tänään sanoi, et mitenkä on mahdollista, että tuo 11kuinen tulee luokse ja hinkuaa syliin. Osaa siis tosi hienosti näyttää jo mitä haluaa, välillä aika kovin " sanan" käänteinkin. Eli temperamenttia kyllä löytyy, jos asiat ei mene niin kuin pikkuneiti haluaa... Onneksi välillä kaikki kelpaa ja tyttö puuhailee ympäri alakertaa. Yks päivä raahasi keittiöön pesuvadin, nosti sinne pöydän alle kierineen tyhjän tuttipullon ja kantoi koko komeuden kaksin käsin takas kylppäriin. Lievästi oli äiti ylpeä. :)



Kovasti täällä pohdiskelemme myös hoitoonmenoa, jos mulle nyt siunaantuu töitä. Kai mä sit töihin haluan, kun kerran niitä haen, vaikka koko ajan ajattelen, etten voi laittaa tyttöä hoitoon. :D Toivotaan pph:ta jostain läheltä, mutta taitaa olla toivotonta. Samoin on tän alueen päiväkodit ihan tupaten täynnä. Voivottelivat vain, että kun nykyään äidit tuo niin nuorena lapset hoitoon... meinasin sanoa, että kyllä minut aika paljon nuorempana kuin tämä meidän tyttö hoitoon vietiin, mutta maltoin sitten kieleni. Enää en ihmettele, miksi niin monista tuntuu et heitä syyllistetään, kun hakevat n. vuoden ikäiselle hoitopaikkaa.



Noh, sellaisia vähän väsyneitä aatteita täällä. Paranemista kaikille pienille ja jaksamista äideille! Olispas kiva treffata...



-Osse ja typykkä 11kk

Tulin varovaisesti kurkistaan tänne puolelle... En ollut kyllä ihan varma voiko tänne tälleen kesken kaiken tunkeilla kun kaikki jo tuntee toisensa.



Mä olen vasta äskettäin plussannut lapseton, la meillä on helmikuussa. Ja Pirkanmaalla asustellaan (30 km Tampereelta), siksi osui silmään tää lista.



Miehen kanssa asustellaan kaksisteen maaseudun rauhassa, koirulainen muutti autuaammille pallonnouto-maille. Lapsettomia ollaan oltu ikuisuus, taitaa tulla peräti seitsemän vuotta. Hoitoja on tehty vino pino: 1xiui, 1xicsi/ivf, 3xpas. Tää ihme tuli viimeisimmästä passista.

Vieläkin epätodellinen olo, vaikka maha jo käräyttää mut tarkkasilmäisimmille.



Mut en nyt taruile enenpää.



Mukavaa viikonloppua ja leppoisaa lokakuuta

Sondras

Sondra vaan porukkaan. Vähän onkin hiljaista ollut pinossa viime aikoina. Osa on vissiin palannut työelämään ja osaa pitää nämä kaksijalaisiksi muuttuneet vauvat kiireisenä. Ja onhan porukassa osa lähdössä jo uudelle kierroksellekin;-)



Osselle tsemppiä hoitoonlähtemisen kanssa. Mun mielestä olet tosi vahva kun jaksat heti lähteä uudestaan siihen rumbaan.

Sekundäärinen lapsettomuus on aivan yhtä kipeä asia kuin jos lapsia ei olisi vielä ollenkaan. Se toinen lapsi on aivan yhtä suuri toive kuin ensimmäinenkin. Eikä noita lapsia mitenkään jaeta niitä tilaaville. Ei ole olemassa mitään lapsitehdasta jossa lapsoset olisivat jonossa odottamassa toimitusaikaansa. Kukaan toista lasta toivova ei siis pääse etuilemaan ensimmäistä lasta toivovaa toimitusaikajonossa vaan kaikkien on pelattava omien raaka-aineidensa kanssa. Ja jokainen joskus jossain lapsettomuushoidossa ollut tietää kyllä ettei se mitään herkkua ole.



Jäin oikein miettimään miksi itse en ole vielä ollut kovin innokas uudesta hoitokierroksesta (meilläkin haikaran luonnollinen vierailu on erittäin epätodennäköistä). Toinen lapsi olisi meillekin erittäin toivottu. Suurin syy on varmasti epäonnistumisen pelko. Olen ehkä liikaakin jo nyt valmistellut itseäni siihen että toinen kerta ei ehkä enää onnistu näillä rupusilla raaka-aineilla. Miehen kanssa ollaan kyllä sovittu, että lähdetään hoitoihin heti kun mahdollista. Itse olen kyllä yrittänyt keksiä syitä miksi odotettaisiin vielä jonkin aikaan. Fakta on kuitenkin se, että mä en tästä nuorene eikä mahdollisuudet ainakaan parane odottamalla. Lopetin imetyksen reilu kuukausi sitten. Täytynee kohta käydä kurkistuttamassa sisuskaluihin jos mitään toimintaa ei ala ilmenemään. Siinä samallahan olisi ihan hyvä päättää seuraavasta hoidosta.



Violetille tsemppiä ja jaksamista sairastelujen kanssa. Kylläpä teidän kakkosneiti onkin vauhdikas tapaus. Hänellä on tietysti isosisko hyvänä mallina.



Lempi-Kukan Ässän touhut kuullostavat hauskoilta. Miten teidän " lomaviikko" meni kun mieskin oli kotosalla?



Kuutaren pikku-mies kuullostaa samanlaiselta kuin meidänkin herra. Yksikseen ei ole paljon lattialla viihtynyt. Onneksi tosiaan on noita " apuvälineitä" . Bumbosta meillä ei ole kokemusta, mutta sitterissä herra viihtyi hyvin. Ja syöttötuolissa katseli pitkään äidin touhuja kun oppi istumaan siinä tarpeeksi hyvin. Sitteri oli loistava apuväline mm. silloin kun piti päästä suihkuun tai meikkaamaan. Hienosti oli E-L saanut mittaa. Hänhän saa kohta meidän " keski-eurooppalaisen" -kokoisen herran kiinni.



Tosiaan hieno aasinsilta takaisin omaan napaan. Tänään oli 10kk neuvola. Mittaa meidän pikku-äijällä oli 71,5cm ja painoa 8450gr. Aika pikkuinen siis, mutta hyvin menee omalla käyrällään. Painon vähäisyyteen vaikutti varmasti herran ensimmäinen kunnon flunssa ja siitä seurannut kolmen päivän totaalinen syömälakko viime viikolla. Reppana oli siis puolet meidän lomasta kipeänä. Tuliaisena tuotiin korvatulehtus. Onneksi herraa itseään ei moiset pikkuasiat vaivannut, vaan hän tuntui nauttivan auringosta siitä huolimatta. Uimaan häntä ei valitettavasti uskallettu päästää, mutta taapertaminen uima-altaan reunalla näytti olevan ihan yhtä mieluisaa.



Toinen vähäiseen painonnousuun vaikuttava asia on varmasti tuo herran jatkuva taapertaminen. Herraa saa kävelyttää jatkuvasti ympäri kämppää. Muutaman minuutin jaksaa puuhailla omiaan, sitten ollaankin taas nykimässä lahkeesta. Toisaalta toinen on niin liikkis taapertaessa ja tutkiessaan, että eihän kävelyavun antamisesta voi kieltäytyä. Päivät kuluvat siis jopa entistä vauhdikkaammin.



Huh, tulipas taas tekstiä. Omaa napaa eli tuon meidän pikkututkimusmatkailijan edesottamuksien kertomista olisi riittänyt vaikka kuinka paljon, mutta annan tilaa muillekin.



Kiitos mi-kille vaatetilauksen välittämisestä. Tilausvahvistuskin tuli jo. Nyt odotellaan innolla niiden ihanien vaatteiden saapumista.



iita ja pikku-äijä 10kk

Tervetuloa Sondras mukaan joukkoon! Pistäppäs Osselle viestiä, että pääset mukaan meidän sähköpostilistalle (nyt just en ossen mailia muista, mutta varmaan löytyy jostakin pinosta).



Kiitoksia Mi-Kille maanantain esittelystä; oli pitkästä aikaa kiva vaan päästä tuulettumaan. Toivottavasti A paranee pian ja pääsee kotiin sairaalasta; siellä kun ei ole mitenkään kiva olla.. kokemuksesta voin sanoa, saati sitten nukkua siellä lattialla *bd*



Ossen tuntemukset on jotenkin tuttuja; hoidoissa on pakko meidänkin käydä sillä luomuihmettä tähän perheeseen ei tule, valitettavasti. Pas:sia tässä odotellaan ja jännitetään kuinka sulatuksessa käy..



Tsemppiä erityisesti Violetille, koitahan jaksella siellä kahden neidon kanssa.



En taitais enää tunnistaa Iitan pikkumiestä, kun kuulostaa niin kovasti kasvaneelta. Toivottavasti korvatulehdus menee pian ohi.



Mitenkähän Noora ja masuasukki jakselee?



Omaa napaa: Oltiin keskiviikkona korvien putkituksessa Taysissa ja hyvin meni. Toimenpide kesti 7min ja nukutuksestakin selvittiin hienosti. Syömättä herra oli 18h ja juomatta 6h joten leikkauksen jälkeen oli kiljuva nälkä. Painoa tuolta mieheltä on 1v neuvolan punnituksesta pudonnut melkein 800g :O ei oo kunnolla ruoka maistunut jatkuvien antibioottikuurien ja tulehdusten takia. Meillä mennään lujaa vauhtia eteenpäin joko kävellen tai juosten, joten äiti on tukka putkella perässä. Traktorit ja kaivurit on pop, innoissaan veivaa traktorin rattia kun pääsee isin sylissä ajelemaan.



Kuinkas moni suunnittelee tuon influenssarokotteen ottoa? Aattelin sen ottaa herralle ja otetaan tuo MPR-vasta 1½v neuvolassa.



Mutta jos menis vihdoin nukkumaan...



-Eliza ja nukkuva pikkumies 1v 3kk-

Sondras: Pistä sähköpostia Osselle, että haluat liittyä meidän sähköpostilistalle. Osoite oli ainakin viimeksi tämä: mette-awaits@hotmail.com.



Osse voi korjailla, jos sattu oleen vika osoite, mut tuon löysin vanhoista viestiketjuista :)

ja lähetähän sondra viestiä, eihän sitä koskaan tiedä, jospa osa meistä vanhoista vaikka pääsisi uudelle kierrokselle pian! (Huomatkaa lievä optimismi...) Ja onhan täällä tosiaan ainakin Noora, jolla on jo odotus käynnissä.



Kiitos Iitalle ja auringolle tän päiväisestä, kyllä helpotti purkaa tuota hoitoahdistusta ihan kasvotusten. Ei se mihinkään häviä, mutta ehkä sen kanssa pystyy taas hetken elämään. Me päätettiin tosiaan jo typyn odotusaikana, että uuteen hoitoon lähdetään näillä main, koska halutaan lapsia mahd. pian lisää. Kyllä mäkin joskus haluaisin hoitoja lykätä, mutta en uskalla. Elän tän asian kans tosi tunteella, ja menen sen mukaan, mikä sisimmässä oikeelta tuntuu. Ja kukin meistä tekee varmasti samalla lailla, joten Iita älä sä nyt rupee potemaan huonoa omaatuntoa, ettet hingu hoitoihin heti uudelleen. Mulla kun ei ole vielä epäonnistunutta ivf:ää takana, niin senkään takia en osaa vielä pelätä epäonnistumista. Kyllä se sit iskee rajusti vasten kasvoja, kun joulukuun alussa negaa testailen - jos nyt päästään yleensä sinne asti, kun on lakkoa sun muuta vielä mahdollisena esteenä.



mi-kin pojulle vielä tätäkin kautta kovasti tervehtymistä!



Elizan pojalla toivottavasti nyt loppuu korvakipuilut ja ruokakin alkaa maistua.



Meillä näyttäisi nyt perhe pikkuhiljaa tervehtyvän, mitä nyt itse sain tänään uuden antibioottikuurin virtsatietulehdukseen. Vielä olis varmaan muutama tauti, jotka voisin sairastaa tän vuoden puolella... lisäksi mun äitini tuli tänään meille, ja meni melkein suoraan nukkumaan kun alkoi kuume nousta. Vähän nyt turhaan ehkä otetaan riski, ettei uusi tauti tartu, mutta en mä tuota mummoa oikein pihallekaan voinut nukkumaan laittaa :)



Juu, mutta nyt nukkumaan, huomenna pääsen salille treenaamaan ja illalla konserttiin. Kivaa!



-Osse ja typykkä 11kk+

eli meillä otetaan sekä typylle että minulle, en oikeasti jaksa enää yhtään tautia. Ja influenssa on vielä niin kettumainen tauti, että jos sen vaan jotenkin voin välttää, niin varmasti käytän kaikki keinot.

minunkin puolestani Sondras! Tähän porukkaan mahtuu aina uusia. Ihania ihmisiä täältä löytyy joten ei kannata muidenkaan arastella jos haluaa hauskaan ja fiksuun (en tarkoita itseäni ;)) sakkiin liittyä :) Ja sitten vaan heti seuraaville treffeille mukaan!



Meillä kyllä tasan tarkkaan otetaan influenssarokotus jos vaan ehditään tervehtyä niin että ehditään se saada. Tänään just miehen kanssa sairaalassa siitä puhuttiin. Tää kamala räkätauti opetti sen verran, että flunssa ei tod. ole pienillä sama asia kuin isoilla ihmisillä.



Nyt nukkumaan kun sain luvan olla jo kolmannen yön putkeen kotona, mies päivystää taas yön sairaalassa kun on äiti on vähän väsynyt... ;)



-miki ja pieni sairastelija 9kk

Heippa



ja tervetuloa mukaan munkin puolesta Sondras!



Kovasti näkyy olleen flunssaisuutta ja muuta sairastelua sekä meillä että muualla. Tätä se kai sitten vähän pakkaa olemaan nämä lähiajat. Itse olen ainakin yrittänyt varustautua, että lähivuosina menee kaikki syksyt ja talvet sairastellessa. Onpahan sitten iloinen yllätys, jollei näin olekaan. Toistaiseksi tosin näyttää toteutuvan ihan prikulleen :(



Vaikka on raskasta hoitaa kipeitä pikkuisia itsekin kipeänä niin nyt tää on kuitenkin vielä jotenkin hallittavissa mutten oikeasti tiedä mitä tehdään sitten, kun mä ilm.ensi kesänä/syksynä palaan töihin. No, kaipa sitä sitten jotenkin vaan saa työpoissaolot järjestettyä, kun pakko on.



Ei siis liene yllätys, että meidän koko perhe ottaa influenssarokotuksen ;) jos edes jonkun taudin voi välttää...



Hoitoahdistus on kyllä niin tarttuvaa, että vaikemme itse tässä vaiheessa lisähoitoja suunnittelekaan niin ymmärtää ja tuntee kyllä heti ne hoitoihin liittyvät ahdistelut. Vaikka onkin saanut sen suuren onnen eli oman vauvan/vauvat, niin mä ainakin muistan heti kaikki ne hoitojen tunteet. kyllä se koko homma niin syvältä kosketti. Suurta jaksamista vaan kaikille hoitoihin lähteneille ja yhtä lailla niitä vielä harkitseville. Niinhän se on tehtävä kuin itsestä hyvältä tuntuu.



Paljon onnea Mi-kille ! Onpas hienoa.



Meillä on täällä niin kauhea meno koko ajan päällä, että tiukkaa tekee ehtiä koneelle edes silloin tällöin. Kummatkin pojat konttaavat ja erityisesti nousevat kaikkea mahdollista tukea vasten ylös. Välillä nauraa räkättävät toisille mutta erityisesti väsyneinä ovat herkästi toistensa kimpussa. Nytkö tämä jo alkaa? Välillä on kyllä päivän päätteeksi aivan piipussa, kun on koko päivän lohduttanut muksahtelijoita/veljen varsin rajun syleilyn kohteeksi joutunutta/kantanut sylissä jompaakumpaa eroahdistelijaa. Välillä on myös huono omatunto väsymyksestään, kun näitä lapsokaisia on niin yli kaiken toivonut ja nyt siten kuitenkin välillä väsyttää.



Nyt täytyy auttaa lapsosia vähän päivänukkumatin houkuttelussa :)



Hyvää vointia kaikille



terv Vega ja poitsut 9kk