Kun 2v lyö
Olen asian suhteen neuvoton ja en tiedä mistä sitä lähtisi purkamaan. Poikamme täytti syyskuussa 2v ja on erittäin iloinen, sosiaalinen ja utelias luonne. Perusluonteeltaan mielestäni on ihan kiltti ja tottelevainen. Mielestäni annamme hellyyttä, rakkautta ja huomioita hänelle todella paljon. Nyt on vain tullut todella monta kertaa tapaus jossa poikamme lyö minua tai paremminkin läpsii. Joskus isäänsä mutta etenkin minua. Tavallinen tilanne on yleensä se, että pyydän lastani toimimaan ja jos mitään ei tapahdu äänesävyni muuttuu käskeväksi tai olen jopa hermostunut ja huutanut kun on esim. hoitoon lähtö. Hän alkaa läpsimään. Kiellän ja selitän rauhallisesti miksi ei saa niin tehdä. Ei mitään tehoa. Jos kiellän kovasti ja huutaen - ei mitään tehoa. Ehkä jopa yltyy. Miten saan kitkettyä tavan pois sillä olen kuullut hänen kerhossa läpsineen pari krt muitakin lapsia kun tullut lelusta riitaa. Onko tämä normaalia vai mitä olemme tehneet väärin? Meillä ei aikuiset lyö toisiaan. Joskus tulee valitettavasti riideltyä ääntä korottaen lapsemme aikana ja mietinkin kärsiikö lapsi siitä ja omaksuu näin läpsimisen? Nyt kun perheeseen on tulossa keväällä toinen lapsi - haluamme selvittää tämän asian.Kiitos!
Kommentit (2)
Eli meidän poika täytti lokakuussa 2 vuotta ja tämä vaihe oli muutamaa kuukautta aiemmin.
Meillä oli ihan samanlaista läpsimistä, joka kohdistui aina toisiin lapsiin...lisäksi töni ja repi hiuksista, ihan muuten vaan ilman mitään "syytä":( Olin todella toivoton ja vältin jopa esim. puistoja missä oli muita lapsia, koska poika oli toisten "kraiveleissa" kiinni ja itseä se melkeinpä hävetti sillä tosiaan MIKÄÄN kielto tmv. siihen EI AUTTANUT!!! Valitettavasti!!!! Meillä tuota vaihetta kesti jonkin aikaa, mutta ihan viikoista kuitenkin puhutaan....Puistossa kuulin kommentteja: "Ai, teillä on nyt tuo vaihe..." jne... että tuttua on monille. Se on vaan itselle todella kiusallista varsinkin kun pääsee esim.tukistamaan niin, että toinen lapsi alkaa itkemään tai tönii niin, että toinen kaatuu tai "ihan vaan" läppäsee. Kyllä on asian tiimoilta pitänyt hermostua MONTA kertaa ja periaatteessa aivan turhaan, koska se ei auttanut. Poika tiedosti hyvinkin sen, ettei niin saanut tehdä ja voisi olla jo heti perään olla pyytämässä anteeksi, mutta teki sen silti...
Meille tuli vauva 4kk sitten ja vasta NYT on alkanut näyttämään mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan ja siinän tilanteessa tulee läppäsemään minua, todella harvoin iskää. Sanookin kyllä ihan, että "Iskä ei saa katsoa vauvaa"!! Eli ihan selkeästi on juuri mustasukkaisuutta. Vauvaa on päässyt raapasemaan ja läppäsemään ja siinä tilanteessa menee kyllä hermot, täytyy myöntää.
Yritin kysellä kovasti, että MITEN TUOLLAISESSA TILANTEESSA KUULUISI TOIMIA?!!!! Olisiko paras olla huomaamatta(siis jos itseäni läppäsee!), yrittää rauhallisesti selittää, ettei niin saa tehdä(helpommin sanottu kuin tehty.), läppästä takaisin(jotta tajuaa, ettei se tunnu kivalta...) vai mitä pitäisi tehdä?
Kovasti voimia tähän vaiheeseen, aika tässä nyt auttaa, menee sitten itekseen ohi :)
Terv. Je_Ni & pojat