Mitä jos mulle sattuu jotakin?
Miettiiköhän kukaan muu tällaista? Olen välillä ajatellut, että mitä jos saan joskus vaikka sairaskohtauksen ollessani lasten (3-v. ja vauva) kanssa kotona. Pitäisikö tai voisiko 3-vuotiasta opettaa esim. menemään naapuriin hakemaan apua? Poika on aika herkkä ja kantaa helposti huolta kaikesta, enkä haluaisi että alkaa pelkäämään että nyt jotakin varmaan sattuu. En tiedä onko oikein normaalia pohtia tätä, mutta tuntuu kamalalta ajatella lasten hätää siinä tilanteessa, ja että voisi mennä tunteja ennen kuin kukaan tulisi auttamaan. Oletteko muut puhuneet lapsille tästä, ja millä tavalla?
Kommentit (2)
Jos ei ole mitään syytä (sairautta, jonka perusteella ) odottaa sairaskohtausta tms en kyllä lapselle sellaisesta puhuisi. Ei 3v vielä ymmärrä että puhut JOS jotain sattuu vaan alkaa varmaan pelkäämään asiaa. Enkä itse ainakaan usko että minun 3v tyttöni osaisi hätääntyessään toimia kovin loogisesti joskus ennalta annettujen ohjeiden mukaan. Mahdollisuus tällaiseen on kuitenkin erittäin pieni.
Kaikkea vaan ei voi kontrolloida.
Tiip
Nyt se ei enää ole edes ajankohtaista kun vanhin on 6v, osaa jo soittaa puhelimella ja mennä vaikka naapuriin ovikelloa soittamaan jos tilanne vaatisi. Kun lapset olivat pienempiä, meillä oli miehen kanssa sopimus että kun hän on useamman päivän työmatkalla, niin soitellaan lounasaikaan ja illalla, ja jos en vastaa kotoa enkä kännykästä yli tuntiin, niin mies soittaa naapurille joka tulee meille ovelle katsomaan missä mennään. Muuten kyllä jätin asian ihan "herran huomaan". Turvallisuutta voi yrittää maksimoida mutta kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.