Mitä mieltä 50-luvun suosikkinimistä?
Ensinnäkin, olen tällä puolella ekaa kertaa, ja koska olen aina ollut tosi kiinnostunut näistä nimiasioista, on täällä paljon hauskoja juttuja...
Aattelin vain kysellä, että onko joku ihastunut laillani 1950-luvulla suosittuihin nimiin? Nythän on nuo vielä vanhemmat, kuten Ainot, Laurit, Sannit ja Viljamit yms. muodissa ja sitten taas nää ihan uudet Lukat, Veetit ja Micot, mutta onko joku antanut/aatellut antaa lapselleen ensimmäiseksi nimeksi Sirpa, Seppo, Kaarina, Tuula, Kalevi, Eila, Harri, Kyösti, Anja, Ritva jne...? Eikös olis aika veikeetä, kun olis semmosia 3-vuotiaita Seijoja? Kieltämättä tuntuu aika oudolta, mutta näin ne nimimuodit kiertää! Meidän esikoinen on Lasse, ja jos joskus tulis tyttö, niin sen nimeksi tulisi Hilkka tai Pirkko.
Eipä varmaan tänäkään vuonna oo montaa pikku-Joukoa kastettu - ekana nimenä, siis. Toi väestörekkari kun näyttää kaikki nimet, ja toisena niminä näitä voi esiintyä paljonkin.
Keksittekö lisää tämmöisiä nyt täysin muodista menneitä nimiä? Ainakin vois olla persoonallinen valinta joku Laila!
Kommentit (9)
Esim. Leena, Oili, Anja, Tarja; Heikki, Olavi, Paavo, Tapani... musta nämä on tosi kivoja nimiä.
ja meillä on pojalla sellainen. Itsellä ei ole siihen nimeen vahvaa tunnesidettä kenenkään henkilön kautta, mutta monet iäkkäämmät ihmiset on kohahtaneet, kun ovat kuulleet nimen. Kyllä jotkut nuoremmatkin voi sitä vähän ihmetellä, mutta vanhemmat enemmän. Heiltä tulee kommentteja kuten " Ei ole sen nimistä lasta pitkään aikaan tavannutkaan" jne.
Nyt on pojan tulevalle nuoremmalle sisarukselle nimi mietinnässä, mutta vaikea keksiä samaa sarjaa... toi meidän keksimä tuli ihan " hatusta" , eikä ollut etukäteen suunniteltu juttu.
pidän, osasta taas en. Minulle ei todellakaan kolahda esim. Pertti ja Pentti. Uskon, että ne tulevat jonkun ajan kuluttua muotiin.
Meillä on kohta 1,5-vuotias Eva, jonka nimi (Eva tai Eeva) on melko suosittu keski-ikäisten naisten nimi mutta harvinainen pikkutytöillä. Nimi valittiinkin siksi että se on kaikkien tuntema mutta silti epätavallinen.
Hänen tulevalle pikkusiskolle(?) toivoisin esimerkiksi nimeä Anja, Armi, Kristina, Helena, Hellevi tai Leila, mutta ei mene perheemme nimilautakunnassa läpi eri syistä (tuttavien nimiä jne). Lauantain Hesarissa Armi-tytölle oli syntynyt Eila-sisko - ihanat nimet!
Miehen nimistä en ole oikein löytänyt yhtä kauniita, paitsi ehkä Tarmo ja muut merkitysnimet. Niiden suosio taitaa vain kasvaa, kun " kansa" löytää Onnin ja Toivon lisäksi ainakin Oivan, Valon ja Voiton. Tosin moni em. nimistä on ehkä ennemmin 1920-1940-luvun suosikkinimiä?
Hieman uudemmista näkisin mielelläni ainakin Joukon, Erkin, Heikin, Ilkan, Martin ja Tuomon uuden tulemisen, vaikken itse ole näihin hurahtanutkaan. Hyviä perusnimiä, jotka sopivat sekä pikkupojalle että raavaalle miehelle. Miehen nimien suosio ei ehkä vaihtele niin paljon kuin naisten, sillä kyseisiä nimiä tuntuisi löytyvän joka ikäluokasta.
Esimerkiksi Jorma, Pertti, Yrjö, Pirkko yms eivät viehätä ääniasultaan, sillä ne ovat täynnä konsonantteja ja kuulostavat teräviltä. Ne tuntuvat myös turhan tavallisilta, kun tämän nimiset ovat vielä työelämässä ja näkyvät paljon julkisuudessa. Mutta ehkä meidän Eva-tytöllä jo on Pertti-niminen poika?
Nyt kastetaan paljon meidän isovanhempien nimiä, on Marttaa, Veeraa, Ainoa, Onnia, harva laittaa oman vanhemman nimeä Arjaa, Irmaa, Irjaa, Terttua, Perttiä, Jarmoa. Johtunee siitä että mielikuvat ovat vahvat. Terttu on tupakoiva käheä-ääninen toimistotyöläinen, Pentti laiha kaljupäinen setä. Nämä nimet ovat myös kovia ja särähtäviä. Harva laittaa myös oman ikäluokan nimiä, Sari, Miia, Tero, ovat selvästi seitkytlukulaisia.
Jos kuulet nimen Jorma Koivisto (keksin nyt omasta päästä, toivottavasti ei ole olemassa) tulee sinulle todennäköisesti mieleen keski-ikäinen+ ihminen, Tiina Valkamasta kolmikymppinen, Joni Mäkelästä koululainen ja Otto Kuismasta pikkupoika tai Adele Aho pikkutyttö... Nimi antaa usein viitettä minkäikäisestä ihmisestä on kyse. Olen joskus törmännyt Perttiin ja Marttiin jotka olivatkin parikolmekymppisiä, vaikka odotin näkeväni vanhat äijät. Vänkää!
Martti ja Heikki ovat mielestäni ihan kivoja nimiä, mutta varsinaiset 50-luvun suosikkinimet eivät kolahda minuun. En siis pidä Pertistä, Tertusta, Eilasta, Irjasta, Pirjosta, Kyöstistä jne. Kaikki tämäntyyliset nimet ovat omissa nimiehdotuksissani täysin poissuljettuja. Tietysti ne tulevat vielä muotiin, kun jonkin aikaa eletään, mutta nyt ainakin toivon, ettei ihan lähiaikoina...
Nimimuodin kierto tuntuu hyppäävän yli ainakin yhden sukupolven. Emme anna lapsillemme juurikaan vanhempiemme emmekä myöskään oman sukupolvemme nimiä. Isovanhempien ja sitäkin aiempien sukupolvien nimet taas alkavat maistua kummasti tuoreilta.
Aletaanpa siis jo totutella ajatukseen, että meidän lapsemme nimeävät omia lapsiaan Perteiksi ja Pirkoiksi. ;-)
Melonimamma:
Miehen nimistä en ole oikein löytänyt yhtä kauniita, paitsi ehkä Tarmo ja muut merkitysnimet. Niiden suosio taitaa vain kasvaa, kun " kansa" löytää Onnin ja Toivon lisäksi ainakin Oivan, Valon ja Voiton. Tosin moni em. nimistä on ehkä ennemmin 1920-1940-luvun suosikkinimiä?
...eli Toivo ja Onnihan on tosi suosittuja nykyään. Mutta täällähän on ollut paljon ihania 50-luvun nimi-ideoita - esmes Armi on musta tosi kaunis nimi! Enhän mäkään KAIKISTA noista tykkää, vaikka Kalevi tai Jorma on ihan kauheita, vitsejä melkein...
Tämänikäisillä on tosiaan sedissä ja tädeissä niin paljon tonnimisiä ihmisiä, että assosiaatiot on tosi vahvoja.
monista näistäkin mutta enemmin vielä hiukan tuoreemmista, 60-luvun nimistä. Oman tyttäreni nimi on Virve jonka nimisiä ei ole nyt kastettu ollenkaan...ei yhtään vr:ssä viimevuonna.
Pirkot ja Martit tulee muotiin luultavasti kohtapuolin. Minusta se ei olisi ollenkaan outoa. Tykkään monista epämuodikkaista ihanista nimistä!