Identtiset kaksoset/raskausaika

Onkohan lääkärisi ollut ihan ajan tasalla kaksosasioissa? Käsittääkseni kolmannes kaikista kaksosista on identtisiä, eli eihän ne nyt niin hirveän harvinaisia sentään ole. Minulla ei ole identtisiä kaksosia, eli raskausajan riskitkin olivat vähän pienemmät, mutta hankaluuksia tuplaodotus silti toi. Omat vaikeuteni olivat ensisijaisesti alkuvaiheessa, jolloin pahoinvointi vei sairaalaan useammankin kerran. Puolessa välissä oli pari viikkoa autuasta aikaa, mutta sitten väsähdin aivan täydellisesti ja jäin väsymyksen takia töistä pois joskus viikon 19 paikkeilla. Nukuin vuorokaudessa helposti 16 tuntia.



Raskaus meni periaatteessa oikein hyvin. Loppuvaiheessa sain myrkytyksen ja olin taas sairaalassa. Synnytystä käynnisteltiin, mutta päädyttiin lopulta leikkaukseen. Raskaus oli tosi rankka fyysisesti, olin todellakin aivan loppuun palanut sen jäljiltä. Lapset kuitenkin syntyivät täysiaikaisina ja täysipainoisina. Oma rankkuutensa alkoikin vasta siitä. En heti päässyt imettämään, joten pullorumbaa sai pyörittää ympärivuorokautisesti. Vähitellen kuitenkin sain korvikkeet pois ja hoitaminen helpottui heti huomattavasti. Nyt kun lapset ovat jo yli 2-vuotiaita, alkaa vihdoin olla oikeasti helppojakin hetkiä =).

Kaksi alkiota PAS:sa siirrettiin ja siitä kaksosraskaus. Minulla myös alussa kamala pahoinvointi, mutta noilla sinun rv:lla se alkoi helpottaa. Rv 13 alkoi kivuttomat supistukset. Olin kuitenkin töissä rv 24 asti, jolloin olisi joka tapauksessa laitettu saikulle voinnista huolimatta. Silloin oli kohdunkaula hieman pehmentynyt ja rv 27 vauvat yrittivätkin jo syntyä, vaikka yhtään kipeää supistusta ei ollut koko aikana. Sairaalassa vuodelevossa olin. Rv 34 vauvat syntyivät eli keskosia olivat, mutta siitä huolimatta kaikki mennyt ok. Eli minulla siis tavallisin kaksosraskauden riski toteutui... Kannattaa siis lepäillä ja kuunnella omaa kehoaan ja mahdollisuuksien mukaan välttää kaikenlaisia supistuksia. Toisaalta tunnen monta kaksosten äitiä ja lähes kaikilla muilla on täysiaikaisena syntyneet kaksoset.



Enna ja paapiaiset 1v 1kk

Kaksosraskaus tosissaan on rajumpi äidin keholle, sen luin molempien vastauksistanne. Lepo on ilmeisesti a ja o, ainakin silloin voi välttyä isommilta ongelmilta. Tietenkään kaikki ei ole omissa käsissä vaan luonto sanelee omat kuvionsa tässäkin.



Jouduin tiputukseen pari vkoa sitten, kun ruoka ei tahtonut pysyä sisällä millään. Monen päivän täystyhjennys teki olon tosi heikoksi, mutta nestetankkauksen avulla vointi alkoi nousta. Toivon, että isoimmat pahoinvoinnit ovat takanapäin jo. Väsyttää vain kovasti edelleen, tosin väsymys ei ole enää niin totaalista kuin ihan varhaisraskaudessa.



4vilja: Tarkoitin yhden alkion jakautumista kahdeksi alkioksi harvinaiseksi, koska lääkärini (kaksi eri) ovat sanoneet sen olevan n. 1% tod. näk. eli % on pieni. Se että saamme kaksoset ja vielä identtiset mahdollisesti on 4 suhde 1000 synnytykseen eli hienoa sekin.



Oletteko te muuten liittyneet monikkoperhe-yhdistykseen? Olemme harkinneet sitä mieheni kanssa. Sanoitte molemmat, että nyt lasten ollessa n. parivuotiaita arki sujuu jo paremmin. Se on kiva kuulla. Oliko teillä iso tukiverkosto alkuvaiheessa tukenanne?



Mukavaa päivänjatkoa sateisesta säästä huolimatta =)

Niin unohdin edellisessä viestissä ihan onnitella. Oikein paljon onnea!

Se on totta, että kaikkiin asioihin ei voi itse vaikuttaa, ja jos jokin asia raskaudessa menee huonommin, ei itseään saisi syytellä. Ja tosiaan niin kuin lääkäri meillekin silloin sanoi, yleensä kaksosraskaudet sujuvat nykypäivänä hyvin. Seuranta on kuitenkin todella tiivistä ja hoitokeinot esim. ennenaikaisiin supistuksiin hyvät.



Meidän suunnalla on monikko-yhdistyksen toiminta todella olematonta, enkä ainakaan vielä ole siihen liittynyt. Jossain vaiheessa kyllä varmaankin liityn.



Neuvolantäti jaksoi joka kerta puhua minulle tukiverkoston tärkeydestä, varsinkin, kun nämä ovat esikoiset. Siin vaiheessa on kuitenkin vaikea haalia jostain verkostoa kasaan ihan vaan kaksosia hoitamaan ja toisaalta meillä isä oli kotona alussa kesälomineen yhteensä seitsemän vkoa ja sitten vielä myöhemmin pari vkoa. Hyvin pärjättiin ja pärjäsin ja vähän isompina ollaan saatu lapsia minun vanhempieni luokse hoitoon.



Enna

Mahtava juttu Hope, niin se elämä yllättää...



Mulla on tulossa erimunaiset tuplat ja kaikki on mennyt suht ok. Toki uupumusta yms, muttei vielä mitän lääketiet. komplikaatioita sen pahemmin. Tossa identtisyydessä on ne omat riskinsä, mutta seuraavat äitipolilla tarkemmin ja yleensä se menee hyvin. Olin eilen just semmosessa monikkotilaisuudessa, jossa lääkäri kertoi näistä jutuista. Identtisten kohdalla yleensä on ongelmana useammin se, että toinen sikiö saattaa alkaa kasvaa toisen kustannuksella yhteisten suonijuttujen ja istukan takia yms. Koska heillä on enemmän samoja osia ( siis istukat yms), niin se lisää riskejä enemmän. Jos omat samassa vesipussissa, ni kuulemma yleensä sektio synnytystapana. Identtiset yleensä syntyvät myös aiemmin, koska loppuajasta alkaa tulla ongelmia herkemmin yms. Toki kaikilla kaksosilla toi ennenaikaisuuden riski on se suurin riski kaikista. Suurin osa kuitenkin selviää tonne 30+ viikoille ja sitten ollaan jo hyvillä viikoilla. Tämän takia sairasloma ja lepo alkaa työstä riippuen yleensä huomattavan aikaisin. Itse jäin hoitoalan töistä pois viikolla 22+.



Mulla raskainta aikaa oli alku kovan pahoinvoinnin vuoksi ja jo alle 20 viikon alkoivat kivuttomat supistukset, jotka eivät olleet kuitenkaan vaarallisia. Jäin sitten saikulle ja 20-30 viikolla alkoi tulla kovaa uupumusta ja hengästymistä, ihan erilaista kuin yksösraskaudessa ( mulal takana yksi normaali yksösraskaus). Kaikki kuitenkin ok, eli ei varsinaista selitystä näille ole muuta kuin tämä kaksosraskaus. Hb laskee yleensä enemmän ja kun verta pitää pumpata kahden sikiön käyttöön, ni uuvuttaa helpommin yms. Nyt loppuaikana mulla on tullut nukkumisongelmia ja kohtu on tosi iso. Vaikka olen pitkä, ni mulla on vaikeuksia silti löytää kunnon asentoa ja joudun ramppaamaan vessassa yöllä 5-6 kertaa ainakin. Välillä tuntuu, että kohtu painaa keuhkoja kun se tulee niin ylös.



Nyt odotan vain, että nämä syntyisi. En sillä tavoin " nauti" tästä enää ollenkaan, olo on nin turpea.



T: bambi rv 35+2

Hei vaan Hope66 ja muut kaksosraskauden kokeneet tai parhaillaan odottavat.



Mulla on myös kaksoset tulossa ja viikkoja nyt kasassa 25+2. Jäin juuri tällä viikkolla sairaslomalle.

Alkuun mulla oli aivan tajuton pahoinvointi ja väsymys. Kun siitä pääsin noin rv 13 huokaisin helpotuksesta ja ajattelin , että kyllä tämä tästä, mutta sitä ihanaa seesteistä keskiraskauden aikaa keski kokonaiset 2-3 viikkoa, jonka jälkeen vatsa " räjähti" ja yön stresssi valvomiset alkoivat. Onneksi mulla on erittäin ymmärtäväinen työnantaja ja työ joka mahdollistaa kotoa käsin työskentelyn. Sitten olenkin keplotellut päiväunien kanssa tänne naille viikoille. Nyt vaan alkaa lonkan nivelet ja häpyliitos aristaa pitkään pystyssä olemista ja istuskelua. Selkäni on kovin lyhyt ja pelottaakin, että kuinkahan iso musta oikein tullee. Esikoista odottaessa kohdunkorkeusmitat oli näillä lukemilla 5 viikkoa ennen synnyttystä.

Yhdyn siis mileipiteeseen , että kaksosten odotus on huomattavasti raskaampaa fyysisesti kuin yhtä odottaessa.

Suonenvedot, närästykset jne ovat kuten yhtäkin odottaessa, mutta onneksi niihin löytyy helpotusta taplettien muodossa.

Nyttemmin pohdin tukivyön hankintaa. Esikoisella kokeilin sitä, mutten ihastunut koko kapineeseen. Eikä mulla selkä olekkaan ollut kipeänä - ilmeisesti olen onnitunut pitämään ryhdin kohdallaan. Ainakin toistaiseksi.



Mukavaa odotusta kaikille.



Miska-64 (laiakan sorttinen keskutelija , mutta lueskelee mielellään)