Haave alkoi itää mielessä ...taas!
Täältähän itseni jälleen löydän. Haaveilemasta. Tällä kertaa siis neljännestä lapsukaisesta. Kolme poikaa meillä on ja vielä voisi neljäskin (poika tai tyttö) mukaan mahtua. Samanlaisia tilanteita taitaa löytyä muiltakin. Mies ei enää oikein lämpiä ajatukselle neljännestä lapsesta, mutta on kiva vaihtaa kanssanne ajatuksia ja tuntemuksia vauvakuumeen hiostavasta olosta :)
Kommentit (4)
Samassa tilanteessa ollaan eli meiltäki se kolmen pojan kopla löytyy...ja haave siitä neljännestä. Meillä mies on lämmennyt ajatukselle eli meillä tulee jos on tullakseen mutta välillä (tilanteen kärjistyttyä) tulee tekstiä ettei enää koskaan :DD
Muita meitä samassa tilanteessa olevia löytyy tuolta neliapiloiden pinosta eli jos mielenne tekee enemmänki jutustella niin olette erittäin tervetulleita joukkoomme mukaan (joka näyttää harvenevan aika lailla plussa-aallon vuoksi :DD) Meitä on porukassa niin tjot:lijoita, (ikuisia) vauvakuumeilijoita, haaveilevia, ovista tikuttavia ja testejä tekeviä eli monenlaisessa tilanteessa meitä on.
Tervetuloa siis Neliapiloihin!
T:Nani kera poitsujen (13v, 8,5v ja 10kk)
Heipä hei!
Meidän poitsut ovat 7, 5 ja nuorin reilu vuoden, joten eipä ole vielä ihan haalistuneet vauva-ajan heräilymuistot ym. ;) Itsellä tosin alkaa ikä jo kolkutella neljän kympin pyykkiä, mutta en vielä ole heittänyt kirvestä kaivoon yli neljäkymppisenäkään vauvashowsta. Välillä mennään hermon riekaleet lepattaen, mutta hyvänä hetkenä taas tuntuu, että tässä hetkessä onni lymyilee.
Samoja ajatuksia minullakin on, että mitäs jos jotain meneekin pieleen, jaksaisko sitä? Tavataan palstalla :D
..täälläkin tiedos, mies ei oikeen innostu ajatuksesta neljännestä.. Mulla lähinnä miestä vaivaa se kun pari ed.synnytystä ennenaikaisia ja osastolla ollu vaavia kolmisen vk. molemmissa ed. raskauksissa pitämässä sisuksissa.. Ja tietes se taloudellinen puoli! Siskoni on vihdoin kymmenen vuoden odotuksen jälkeen raskaana ja veljeni vaimo vuoden sitkeän yrityksen jälkeen ja vähänkö tulee haikea olo kun kuuntelee niiden raskausjuttuja.. Aivan hurja olo, voisin lopettaa pillerit vaikka heti, jos ei tietäs et mies epäilis het "vahinko"raskautta.. Ja siitäkös se soppa syntys..
Kuinka olette taivutelleet miehiänne? Vinkit vois olla paikallaan.. Ja ai niin, miten tejän taloudellinen puoli, et olettako töissä=enemmän rahaa kuin työttömällä kotiäidilla=mie?
teksti aivan kun minun kynästä. Minkä ikäiset pojat teillä on ? Meillä 11, 7 ja 3. Miten puhutaan miehet ympäri? Itellä ikää jo reilusti yli 30 mutta alle 35, joten vielä olisi ihan realistinen ajatus saada viimeinen villahousu. Sitä vaan kokee jotenkin uhmaavansa kaikkea, jos vielä kerran, jos meneekin jotain pahasti pieleen? Kaikkea miettii niin paljon enemmän ja tarkemmin kuin kertaakaan ennen. :)