Lue keskustelun säännöt.
Kohtasinko sielunveljen??
05.04.2006 |
Voi sentään, millainen olo mulla on.
Taustaksi voin kertoa, että olen yksivuotiaan lapsen ikionnellinen äiti ja avoliitossa kolmatta vuotta. Ihmissuhde toimii hyvin, voin sanoa olevani todella onnellinen. Mies on hyvä minulle, meillä on ihana oma talo, ystäviä, yhteistä aikaa, harrastuksia... Puitteet kunnossa siis hyvin.
Mutta. Tapasin erään ihmisen baarissa kaksi viikkoa sitten, olimme juhlimassa samassa kaveriporukassa yökerhon synttäreitä ja humalluimme tietenkin ilmaisesta viunasta aika mallikkaasti. Illan mittaan tutustuin uuteen tyyppiin pöydässämme. Ja voi mikä kemia!!!
Uskomaton tunne. Hengitykseni kiihtyy kun vain ajattelenkin sitä, miten hän katsoi minua. Miten hymyili. Miten puhui ja tuli lähelleni. Uppouduimme juttelemaan pitkäksi aikaa enkä suoraan sanoen olisi halunnut lopettaa ollenkaan.
Tiedän, että ihastun helposti ihmisiin. Todella helposti. Varsinkin keväisin kun hormonit hyrrää ja aurinko alkaa lämmittää. Mutta olen aivan sekaisin tästä kaikesta.
Ja siihen on mielestäni tosi hyvä syy. Tämä ihastukseni on nainen.
Kommentit (4)
Ja juuri siksi olen ihan ymmälläni. Mietin jo, että olenko mä sekaisin päästäni. Mikä mua vaivaa???
Rakastan avomiestäni ja toivon meidän menevän naimisiin pian. Kaikki on kohdallaan.
Vai onko sittenkään? En todella tiedä. Olen ihan tosiaan järkyttynyt kun huomaan ajattelevani jotakuta NAISTA tällaisella lämmöllä. Onhan minulla monia todella hyvinä naispuolisia ystäviä, mutta en ole koskaan tuntenut mitään tällaista ketään heistä kohtaan.
Onko teistä kenellekään käynyt näin? Uskaltaako kukaan tunnustaa? Kertokaa, että oletteko vain olleet sekaisin tai hulluja ja " parantuneet" tästä tilasta?
Siis korostan, että ei minulla ole bi- tai lesbohenkisiä mitään vastaan, tuo parantua -sanan käyttö ei tarkoita sitä. Mutta siis... ääh, apua, multa loppuu sanat kesken.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai joku jonka olen jo aiemmin tuntenut... Mä en kyllä usko tuollaisiin juttuihin...
Ja jos tuo edellinen kirjoittaja " ollaan pusuteltu" meinaa ap:tä niin voin kertoa, että sitä ei ole ap kirjoittanut.
Ap on edelleen ihmeissään. Tänä aamuna olin saanut sähköpostia tältä naiselta ja hänkin on tykästynyt minuun. En todella tiedä onko hän ennen tehnyt tällaista mutta kuulemma pitää minusta ja haluaisi tavata joskus... Mutta kaverinako vaan?
Vai oikeesti, teenkö mä nyt kärpäsestä härkäsen? Auttakaa nyt joku mun ajatukset raiteilleen kun mä en tiedä mitä tuollaisten tunteiden heräämisestä pitäisi ajatella.
Unohtaako vaan?
ap
Ootko sä ennen ollut " naisiin päin" vai mikä sua järkyttää nyt eniten?