Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oman ajan tarve, sen pienen aamuhetken edes
24.08.2015 |
Nousen näin valoisaan aikaan niin aikaisin, ettei kukaan muu ole vielä herännyt. Hiivin makuuhuoneesta ulos niin hiljaa ettei mies vaan herää, eikä varsinkaan myöskään lapsi. Jos pääsen makkarista ulos niin ettei mies edes havahdu, tiedän että se jatkaa unia vielä tunteja. Jos se herää niin sitten se alkaa jo kohta tulla perässä ja kyseleen että onko meillä maitoa (??ai onkohan) tai onko meillä leipää (Nii-iin, mitäs veikkaat, jos kattoisit ite kaapista).
Tassuttelen mahdollisimman hiljaa keittiöön, ovi kiinni ja kahvi päälle. Kaikki väliovet olen sulkenut niin ettei kahvin tuoksu havahduta ketään.
Ja sitten se kuppi mukaan ja pihalle tuoliini istumaan! Aurinko on noussut, mulla on lämpimästi (näinä aamuina) vaatteita päällä, kuiva tuolinpehmuste pyllyn alla. En tee mitään muuta kuin istuskelen siinä ja kuuntelen ääniä ympärillä. Ja niitäkään ei ole paljoa. Ihanaa.
Ei uutisia, ei radiota, ei mitään.
Toivon niin että saisin niitä hetkiä enemmän. Ne on parhautta, en muuta pyydä.
Kommentit (9)
Ymmärrän sua täysin ap, kuulosti ihanalta tuo sun tapasi. Aamukahvi pitää saada nauttia rauhassa itsekseen, lähtee päivä hyvin käyntiin.Ja jaksaa sitten kärsivällisemmin repiä koululaisia aamupalapöytään kun on itse jo juonut kahvit rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 08:29"]Itseltänei tuo onnistu. En pysty hiippailemaan niin ettei 2 v herää. Se herää aina!
[/quote] Sama täällä! Parhaimmillaan saanut puoli tuntia olla yksin ja hörppiä kahvia kun jo kuuluu "äitiii!huomentaaaaa!" :D
Mulla kaksivuotias herää myös aina kun itsekin herään. Siksi oma aikani aamulla on puhelimella surffailua sängyssä. Koen senkin ihan rentouttavaksi, vaikkei vedä vertoja ap:lle.
Opetin lapsetkin tuohon aamurauhaan. Nekin oppivat heräämään niin, ettei ns. perheenpää herännyt.
Mutta meillä tähän järjestelyyn oli syynsä, eksä oli tavattoman aamuäreä. Tai oikeastaan se oli krapulassa. Opimme viikonloppuisin livahtamaan myös ulkoilemaan ja tulemaan takaisin vasta lounasaikaan. Kaikila oli kivempaa.
Minäkin haaveilen vaan siitä että saisi aamukahvin juoda rauhassa. Mutta ei. Heti herää lapset kun kuuluu kolinaa keittimestä.
Sitten alkaa se loputon vaatiminen.. *huoh*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamukahvi ja päivän Eka tupakka, ilman että tarvitsee piettää ovea kiinni toisella kädellä <3
Voisithan kyllä sanoa sille ukollesi, että tykkäät heräillä itseksesi ihan rauhassa, että käännä vaan kylkeä ja jatka unia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miekin tykkään. :) Tosin pidemmän päälle on ruvennut vähän kyrsimään, että minä olen aina ekana hereillä ja voisin joskus mielelläni olla se, joka esim. lauantaina könyää klo 10 aikaan sängystä ylös. Mutta kun ei, yleensä herään ihan kahjoon aikaan esim. koko viikon klo 7.42, vaikkei ole herätyskelloa. Tänään sentään nukuin pitkään, melkein puoli ysiin asti.
Alue: Aihe vapaa
Itseltänei tuo onnistu. En pysty hiippailemaan niin ettei 2 v herää. Se herää aina!