Mitä mieltä äidistä, joka ei puhu vauvalle?!

Voisiko olla, että on lukenut liikaa tän palstan juttuja siitä, miten äidiksi tulevat unohtavat kaiken muun ja keskittyvät vaan vauvaan ja yrittää vältellä sitä kun oot paikalla? Jos vaikka toimii eri tavalla kun on lapsen kanssa kahdestaan. Säälihän tuokin on, mutta, ymmärrettävää.. 

Ystäväsi saattaa höpötellä vauvalle koko sen muun ajan, kun sinä tai kukaan muukaan ei ole siellä käymässä ja haluaa keskustella muista asioista silloin, kun on seuraa.

Kolmosella hyvä vastaus, en minäkään lepertele niin paljon sillon kun joku on kylässä. Kun ollaan keskenään niin höpötellään ja paljon. Toki puhun silti vauvalle vaikka kuka olisi kylässä. Siis sillon jos vauvalla joku hätänä ja kaipaa kontaktia.

Toinen näkökulma on puuttuva vuorovaikutus. Kaverilta otettiin juuri lapsi pois lopullisesti tämän takia. Eli ei mikään pikku juttu.

Lapsi tarvitsee puhetta ja vuorovaikutusta, tai muuten se voi vaurioittaa lasta pahoin. Tarkkaile tilannetta ja tarpeen vaatiessa keskustele asiasta.

Suht tuoreena äitinä, esikoinen siis nyt 2kk ikäinen, oma vauvalle puhumattomuus johtuu siitä seurasta jossa olen. Esimerkiksi kun kolme vuotta lasta yrittänyt pariskunta tuli kylään, jäi minulta "vauvapuhe" ja lässyttäminen siksi aikaa kokonaan pois. En myöskään heille laittele päivittäin kuvia vauvan hassusta ilmeestä ja tunnin välein hekumoi mitä se vauva nyt teki. En kyllä muillekaan noin tiheästi :D.

Ollessamme oman perheen kesken juttelen vauvalle päivittäin ääneni käheäksi, kuin myös silloin kun lässyttäjiä on useampikin paikalla. Esimerkiksi vauvan isovanhemmat ja meidän sisaruksemme.

Vaikkei ikinä saisi verrata lapsia ja lemmikkejä, niin vertaan kuitenkin. Kyllä minä meidän kissallemmekin juttelen ja lässyttelen päivittäin, mutta vieraiden aikana keskityn enemmänkin juttelemaan niille vieraille (kuin kissalle tai vauvalle). Mielelläni myös ollessani sylivauvassa kiinni noin 24h vuorokaudessa tämän 2kk ajan, niin juttelisin vauva-aiheiden sijaan mieluummin vaikka mustikoiden väristä. Siis lähes mitä vain muuta jutun juurta kuin vauvavauvavauva, vaikka hän kovin rakas minulle onkin :).

Saattaa kyllä olla, että AP ystäväsi kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai sitten hän vain haluaa oikeasti viettää vähän "vauvavapaata" juttelemalla jostain muusta kuin vauvasta. Mutta jos vauvalle ei tosiaan juttele _ikinä_ ja hoitaa vain sen mitä on aivan välttämätöntä, niin ei se mielestäni kovin hyvältä kuulosta :/.

(Tässä on nyt viime yönä nukuttu ruhtinaalliset 1,5h, joten teksti saattaa olla vähän epäselkeähköä :D)

Kysyitkö miksi hän ei puhu lapselle? Se olisi voinut selventää asiaa paljon enemmän kuin täällä ihmettely.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 10:11"]Kysyitkö miksi hän ei puhu lapselle? Se olisi voinut selventää asiaa paljon enemmän kuin täällä ihmettely.
[/quote]
Eihän kukaan tuommosia heti ala kyselemään. Mutta tarkkaile ap sitä vuorovaikutusta jatkossa.

Olen käynyt kaverin luona useamminkin kuin kerran kysyin häneltä, miksei lepertele lapselle niin sanoi, että inhoaa lässyttämistä ja se on hänestä teennäistä. Nyt kun mietin, niin en ole koskaan hänen nähneen lepertelevän millekään kaveripiirin vauvalle ja on lähtenyt pois tilanteesta. Voiko lapsi kasvaa normaaliksi, vaikkei lepertelisi? Ap

Kun lepertelin sukulaisvauvalleni, tokaisi vauvan äiti että turhaan sä sille puhut, ei se mitään ymmärrä. Kyseessä oli jo aika iso vauva, joka kiinnostuneena katseli ja kuunteli kun kysyin "Missä on lamppu?" ja osoitin lamppua yms.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 10:49"]Olen käynyt kaverin luona useamminkin kuin kerran kysyin häneltä, miksei lepertele lapselle niin sanoi, että inhoaa lässyttämistä ja se on hänestä teennäistä. Nyt kun mietin, niin en ole koskaan hänen nähneen lepertelevän millekään kaveripiirin vauvalle ja on lähtenyt pois tilanteesta. Voiko lapsi kasvaa normaaliksi, vaikkei lepertelisi? Ap
[/quote] Lepertely ei ole pakollista, itsekään en koskaan ole vauvoilleni tai muidenkaan vauvoille lässyttänyt. Muiden vauvoille en ole kyllä puhunutkaan, mutta omalleni tottakai. Täysi puhumattomuus kuulostaa huolestuttavalta, mutta todennäköisesti kaverisi käyttäytyy eri lailla kun ei ole vieraita.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 11:02"]

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 10:49"]Olen käynyt kaverin luona useamminkin kuin kerran kysyin häneltä, miksei lepertele lapselle niin sanoi, että inhoaa lässyttämistä ja se on hänestä teennäistä. Nyt kun mietin, niin en ole koskaan hänen nähneen lepertelevän millekään kaveripiirin vauvalle ja on lähtenyt pois tilanteesta. Voiko lapsi kasvaa normaaliksi, vaikkei lepertelisi? Ap [/quote] Lepertely ei ole pakollista, itsekään en koskaan ole vauvoilleni tai muidenkaan vauvoille lässyttänyt. Muiden vauvoille en ole kyllä puhunutkaan, mutta omalleni tottakai. Täysi puhumattomuus kuulostaa huolestuttavalta, mutta todennäköisesti kaverisi käyttäytyy eri lailla kun ei ole vieraita.

[/quote]

Lepertely on kylläkin lapsen kehitykselle hyväksi, äidit tekee sitä ihan äidinvaistolla. Eli lapsesta tulee lepertelemällä fiksumpi eikä sitä kannata jättää väliin minkään minähän en kenellekään lepertele -päähänpinttymän takia.

En minäkään leperrellyt, ainakaan seurassa. Tuntui todella oudolta ajatukseltakin.

Kotona oman porukan kesken sitten hyvinkin runsaasti kutiteltiin, naureskeltiin, jutetiin vauvalle. 

Eiköhän ne neuvolassakin huomaa jos vuorovaikutuksessa on oikeasti häikkää.

"Suurin teho vauvapuheella oli, kun vanhempi ja lapsi harrastivat sitä kahden kesken, ilman että että muut aikuiset ja lapset hyörivät mukana."

Ei vauvalle kuulukaan lässyttää tai erityisesti leperrellä. Vauvalle kuuluu puhua ja koko ajan. Juuri tuli radiosta juttu jossa kerrottiin USA:n jonkun osavaltion kamppanjasta, että vauvoille ja taaperoille puhutaan. Luulisi että jokainen ymmärtää ettei lapsi opi puhumaan ilman että hänelle puhutaan. Tuossa jutussa kerrottiin kuinka hurjan paljon isompi sanavarasto oli lapsilla joille oli puhuttu paljon. Ja kas kummaa jostain syystä sanavarasto oli pienempi ala-luokan lapsilla.

Ei tarvitse leperrellä, mutta kyllä kontaktia pitää ottaa ja vauvalle pitää puhua ja katsoa kasvoihin. Kaikille se ei ole kovin luontevaa ja voi tuntua tosi tyhmältä edes yksin kotona ollessaan jutella niitä näitä vauvalle, mutta se on ihan hemmetin tärkeää. Aikuisen kasvoista lapsi peilaa itseään, aikuinen viestittää puheellaan lapselle että "minä olen tässä, asiat ovat hyvin". Joskus voi olla tarvetta esim. varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Olisi hyvä myös käydä esim. perhekahvilassa katsomassa miten muut toimivat vauvojen kanssa ja harjoitella vauvahierontaa kotona.

Yksivuotiaan sanavarasto kehittyy, kun hänen kanssaan lässytetään.

Pikkulapsille lepertely ei ole turha vaan suotava ja hyödyllinen tapa. Hidastettu puhe, vokaalien venyttely ja sanojen toistelu piltille puhuttaessa kasvattavat hänen sanavarastoaan.

Washingtonin ja Connecticutin yliopistojen tutkijat kävivät läpi yli 4000 puolen minuutin äänitettä, joissa 26 perhettä puhuu noin yksivuotiaille lapsilleen. Mitä enemmän aikuiset nostivat äänensä korkeutta ja venyttivät sanoja, sitä enemmän taaperot jokelsivat takaisin. Jokellus on kielen tuottamisen esiaste.

Kahden vuoden iässä tutkittiin samojen lasten sanavaraston koko. Ne, joiden kanssa oli käyty eniten vauvankielisiä keskusteluja, hallitsivat keskimäärin 433 sanaa. Ne joiden kanssa oli leperrelty vähiten, tunnistivat keskimäärin 169 sanaa. Yhteys säilyi perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Varhaisessa kielen omaksumisessa ei ole kyse vain sanojen kuulemisesta vaan myös siitä, miten ja millaisessa vuorovaikustilanteessa sanat sanotaan. Mitä enemmän lapsi vastailee, sitä enemmän hän oppii, sanoo tutkija Patricia Kuhl. Suurin teho vauvapuheella oli, kun vanhempi ja lapsi harrastivat sitä kahden kesken, ilman että että muut aikuiset ja lapset hyörivät mukana.

Tutkimuksen julkaisi Developmental Science.

Mitäs se lapsen isä tekee?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 11:36"]Mitäs se lapsen isä tekee?
[/quote]
Pitää lähinnä sylissä, muttei kauheasti puhu muutenkaan. Mies on todella hiljainen tapaus ja lapsen äiti taas kova puhumaan, mutta ei juurikaan puhu vauvalle. Sitä tässä ihmettelenkin. Olemme sen verran hyviä tuttuja, että en koe, että olisin niin vieras, ettei seurassani voisi käyttäytyä normaalisti. Ap

[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 10:08"]Lapsi tarvitsee puhetta ja vuorovaikutusta, tai muuten se voi vaurioittaa lasta pahoin. Tarkkaile tilannetta ja tarpeen vaatiessa keskustele asiasta.
[/quote]
Idiootti. Ei pikkuvauva ymmärrä puhetta!

Ehkä se vauvan helliminen on aika yksityinen asia jollekkin. Samoin isommat lapset ja puoliso. Jättäisin ammattilaisten arvioitavaksi tuollaisen. Olisi tosi ikävää, että sivullinen kertoisi minun ja lapseni vuorovaikutuksen olevan väärän laista.