Rehellisesti: oletko tyytyväinen parisuhteeseesi?
Kommentit (14)
En. Lähes kaikki mättää. Pariterapiaa odotellessa.
4:lla suhde n. 15 vuotta, 8 v. naimisissa.
Erittäin tyytyväinen. Ollaan sitouduttu tähän täysin ja se näkyy arjessa. Toinen otetaan huomioon. 11.vuosi yhdessä. Valitsisin edelleen saman ihmisen.
Rehellisesti: Välillä olen, välillä en. 11 vuotta yhdessä on sisältänyt kaikenlaisia vaiheita ja kaikki meneillään oleva heijastuu suhteen laatuun. Nyt tosi hyvä vaihe meneillään enkä enää hätäänny niin helposti. Mutta kyllä sitä on paljon työtäkin tehty suhteen eteen, mm. parisuhdeleirillä treenattiin parempaa vuorovaikutusta. Leiri oli muuten tosi hyvä juttu!
Asteikolla 4-10 niin varmaan siinä 9-9,5. Vasta viime aikoina alkanu sujumaan paremmin. 5-vuotta oltu naimisissa. 3 lasta ja omakotitalo. Se pieni miinus meidän suhteessa on autot! Ne vie mielestäni liikaa aikaa. Ostaa halvalla, korjailee itse ja tuntuu et koskaan eivät kuitenkaan toimi niin kuin pitäisi. Joskus myös tuntuu ettei oikein ymmärrä mua mut kukapa meitä naisia täysin ymmärtäiskään. Näitten miinusten vastapuolena on kotitöitä tekevä, huomiota antava, huumorintajuinen mies joka on lisäksi hyvä rakastaja. Ennen työt ressas miestä ja oli ressaantunu aina kotona.. Vaihto työpaikkaa -parempi palkka enemmän vapaata :) oon onnellinen
Joo en oo ja sit aioinPETTÄÄ pirusti ja PETTÄÄ jatkuvasti ja sit aioin kirjotella tänne palstalle heti et aioin soitaa sille jonka kanssa PETIN ja tehdä miljoona alotusta tänne. Ja lehteenkin laitan ilmotuksen PETTÄMISISTÄNI. Enough?
Minullakin vastaus, että välillä olen tyytyväinen, välillä en. 18 vuotta olemme yhdessä olleet ja lapsia on. Huonoja puolia on se, että emme osaa ja halua keskustella vaikeista asioista. Kun oikein hankalaksi menee, niin sivuutamme niitä kyllä, mutta koskaan emme puhu asioita kunnolla halki. Enkä enää edes halua, mies vielä vähemmän. Hyviä puolia on monia, mm. se, kuinka molemmat haluamme tämän sujuvan ja teemme töitä eri tavoin perheen ja parisuhteen eteen. Elämä on tasaisen mukavaa ja lapsilla on onnellinen hyvä lapsuus.
Olen älyttömän tyytyväinen. Luonteet sopivat hyvin yhteen, yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyy, ja haluamme elämältä samoja asioita (ei lapsia).
Yli 20 vuotta tyytymätön. Meissä on paljon asioita yhdistämässä, ja arjessa vuorovaikutus tavallaan toimii. Mutta tunnetasolla olen koko ajan nälissäni. Mies on täydellisen itseriittoinen, eikä ymmärrä millään, että minä en ole. Tarvitsen tietyn määrän kiinnostunutta kosketusta, ja ilman sitä näivetyn. Noin epäaistillisen ihmisen pitäisi pitää kaltaistaan puolisoa tai olla ilman. Minä olen kynttilä ja hän on täysin tyytyväinen olemaan vakka.
Erittäin tyytyväinen. Kaikilla osa-alueilla vaan mätsää niin hyvin yhteen.