Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen perhe olette? Tunnistatko yhtään mallia?(lapset ja kaverit)
28.07.2015 |
1. Koko elämä kersojen mukaan, jotka haluavat kavereita, ja vanhemmat mahdollistavat olemalla aina kotona, ja sallimalla lapsille kavereita, aina lapset kavereilla tai lapsilla kavereita. Laumoittain.Lapsilla ei saa olla muuta kuin huvipuistoa koko elämä. Koskaan ei sanota ei. Halutaan suosiota ja hauskanpitoa omalle. Kersat melko lailla rajattomia.
2. Vanhemmat haluavat välttää että lasta ei ainakaan kiusata, ja vanhemmat varaavat jo alle kouluikäiselle yhden kaverin, eli eivät jaksa isoa laumaa lapsia, mutta haluavat varmistaa yhden sopivan kaverin. Lapsella ei ole tässä kovin paljon sanavaltaa vaan vanhemmat valitsevat sopivan. Jolle tekevät treffit ja toisinpäin. Toinen perhe yleensä alistuu koska on jonkinlainen etu jos on kaikkien tietämä "bestis". Kiusaamisen mahdollisuudet pienet.
3. Keski-Eurooppalainen perhemalli, jossa lapset ovat kotona ja perheen kanssa.
4. Vanhanaikainen suomalainen perhe, 70-luvun, jossa vanhemmat eivät kakaroiden puolesta kavereita varaile eikä niitä sallita myöskään kotona, leikkiä saa puistossa porukalla, joskus tietenkin yksi kaveri voi käydä kylässä, synttäreillä useampi. Koti on pääasiassa vanhempien ja lapset siellä ojennuksessa. Lapsen huoneessa voidaan olla hiljaa, täten ei voi olla montaa vierasta kerrallaan ja lapsii hoitaa itse kaverinsa ja niiden valinnan.
5. (Usein monilapsinen) perhe, jossa omaan kotiin ei mahdu vieraita, mutta oma lapsi saa mennä kavereille milloin vain ja isovanhemmille etelän lomille mukaan. Itsellä ei ole mahdollisuutta kuljettaa harrastuksiin, mutta oma lapsi voi sopia mielellään ja kysyä kavereilta onnistuuko heidän mukana. Jos lapset itsenäisesti suunnittelevat jonnekin menemistä, lapsi tietää jo etukäteen ehdottaa, että joku muu vanhempi vie ja hakee. Lapsi ymmärtää hyvin rahan arvon ja on ikäisekseen ehkä hieman laskelmoiva vaikka onkin usein hauskaa seuraa vaikka osaa pitää päänsä.
Kommentit (13)
4.nelosessa vanhemmat eivät kuskaile kavereille myöskään, tietenkään,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan ehkä tuo kolmonen. Lapset ovat paljon kanssamme, mutta on heillä kavereitakin joita tapaavat:)
Nelonen jatkaa... Lapset eivät käy lähikoulua, joten kaverisuhteet vähän erilaisia. Tosin ovat jo 13v. ja 15v. niin hoitavat itsekin kaverisuhteitaan. Kyyditetään tietysti, jos tarvis. Myös kavereita.
Joku ykkösen, nelosen ja vitosen fuusio meillä. Kavereita saa tulla ja kavereille saa mennä. Harrastukset valitaan niin, että sinne osataan itse mennä (muita ei tällä vaivata). Kotona pitää ottaa muutkin huomioon, eli kavereiden kanssa ei möykätä ja häiritä muun perheen toimintaa. Ruokapöydässä on aina tilaa muillekin kuin omille.
Olipa kolmosen kuvaus lyhyt. Mutta me ollaan ehkä lähinnä sen ja ykkösen välimuoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2-3, olen pyrkinyt verkostoitumaan niin että lapset saisivat kavereita, mutta tapaavat heitä vain sovittaessa eivät itsenäisesti. Asumme Eurooppalaisessa suurkaupungissa.
70 luvulla kavereita kävi kotona ihan kuin nykyäänkin, kirjoittaja ei taida tietää yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm... Vaikea sanoa, ei kuuluta oikein mihinkään näistä.
Aika kehnot vaihtoehdot. ehkä ykkösen ja kolmosen välimuoto meilläkin. Sillä erotuksella, että lasten elämä ei todellakaan ole mitään rajatonta huvipuistoilua. Meillä on hyvinkin tiukat rajat ja selvät säännöt. Elämme pitkälti lasten ehdoilla ja olemme paljon kotosalla. Lasten kaverimäärää ja kyläilyä ei sinänsä rajoiteta, mutta jos meno käy liian villiksi, lapset kyllä ohjataan reippaasti pihalle leikkimään, mikä onneksi on helppoa, kun on oma iso piha ja leikkipuistokin lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 10:05"]
Tuosta puuttui se ihan tavallinen suomalainen perhe, joka ei koe ulkomaailmaa uhkana.
[/quote]
Aivan totta. Mitä hauskaa sen kuvailussa? Tarkoitus kuvata ääripäät, jotka ovat melko yleisiä nykyään.
Ongelmana taitaa olla, ettei oikein sovita mihinkään.
Ykkönen siltä osin, että kavereita saa olla mutta toisaalta lapsilla on tiukatkin rajat eikä koskaan kutsuta esim. koko luokkaa. Elämä ei ole huvpuistoa.
Kolmonen siltä osin, että ollaan paljon kotona ja tiedetään aina, kenen kanssa lapsi leikkii/kuka on meillä kylässä/kenen luo lapsi on menossa. Lapset sopivat keskenään mutta me vanhemmat myös soitamme keskenämme joissakin tapauksissa. Nelonen ei sovi muuten kuin että meillä on myös säännöt ja lastenkin on niitä noudatettava. Vitonen sopii siltä osin, että lapsi pääsee kavereiden mukaan, jos pyydetään mutta vastavuoroisuus toimii eli kavereita pyydetään myös meidän juttuihin mukaan.
Eli ei, en löydä sopivaa mallia meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään noista. Luotan siihen, että lapsi muodostaa ystävyyssuhteita itse. Mikäli ei, kannustan lasta tutustumaan toisiin tai kutsun tutun esim päivähoidosta kylään, jos esim kahdestaan homma sujuisi paremmin. Lapsi saa kutsua meille ystäviään sen mukaan kun itse kokee hyväksi. Toki rajataan siinä vaiheessa, jos kotona on lauma lapsia. Lasta kielletään tekemästä tiettyjä asioita, tarvittaessa napakasti. Kuitenkin pohjimmillaan haluamme luottaa lapsemme (ei tarvitse kytätä jatkuvasti, paitsi pienempänä), eikä kielletä vain kieltämisen ilosta.
Alue: Aihe vapaa
Tuosta puuttui se ihan tavallinen suomalainen perhe, joka ei koe ulkomaailmaa uhkana.