Miksi et imettänyt?

Ihmetin ihan minimaalisesti, käytännössä katsoen en imettänyt ollenkaan. Näiden syiden summa on kuitenkin se, että imetys jäi:

Synnytyssairaalassa sain liikaa imetysneuvontaa ja ohjausta. Toivuin erittäin vaikeasta synnytyksestä (hätäsektio, lähes 2vrk käynnistystoimenpiteitä ennen sitä)) ja olin väsynyt. Jouduin viettämään sairaalassa aika paljon enemmän aikaa kuin normaalisti, joten joku oli neuvomassa päivittäin. Imetysneuvonnassa ohjeet olivat sekavia ja riippuivat täysin neuvojasta.  En myöskään tykännyt siitä että rintojani kaivellaan esiin ja nännejäni puristellaan vaikka se onkin luonnollista (vauvalle). Kehotettiin lepäämään, mutta illalla klo 22 alkoi ennalta-arvaamattomasti imetysopastus joka kesti 1,5h! Imetyksestä jäi kuva, että se on hankalaa, kivuliasta, hikistä ja epämukavaa hommaa. Ei auttanut siis suhtautumaan siihen positiivisesti. 

Kotona yritin imettää, mutta vauva ei saanut otetta tai maitoa ei tullut (ei nieleskellyt ja hermostui)

Käytin 3kk ajan sähköpumppua. Ilta-yöllä pumppailin ja ennätys oli 40ml vetisen näköistä maitoa (yhteensä molemmista rinnoista.) Yritin aina tehdä ennätyksiä pumppailuajassa vaikka sattuikin. Vielä 5 minuuttia, vielä 2minuuttia jne. Oli ihan kamalaa ja tuntui inhottavalta niska ja ranteet jumissa pidellä pumppua kun oikeasti olisin halunnut vain nukkua.

Lisäksi nykyään imetyksestä vouhkataan ihan liikaa. Täysimettää pitää vaikka vauva itkisi jatkuvasti nälkäänsä ja vähän väliä kaivaa tissiä ulos. Neuvolassakin kerrotaan, että vauva on imetettävä vaikka 10h putkeen jos vauva haluaa. Eikä sitä maitoa tule liian vähän jos tissi on aina suussa? Vaikka imettämättömyys aiheuttaakin välillä huono äiti-fiiliksiä, olen silti tyytyväinen, että minulla on tyytyväinen vauva, joka on saanut syödäkseen juuri niin paljon kuin on halunnut. Minun syömiseni eivät ole vaikuttaneet vauvani ruuan laatuun. Lapseni ei ole ollut kertaakaan kipeä (jos yhtä rokotuskomplikaatio-pahoinvointikertaa ja poskien muutamalla rasvauskerralla parantunutta ihottumaa ei lasketa), nukkunut yönsä täydellä mahalla pienestä asti (ei siis heräillyt kuin maks kerran yössä) ja kasvaa tasan keskikäyrällä ja on tyytyväinen sekä aurinkoinen.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 21:49"]Koska lapset (kaksoset) olis kuolleet nälkään! Maitoa tuli kovan yrityksen seurauksena 25 ml vuorokaudessa. Osastolla oli onneksi viisas, vähän vanhempi hoitaja, joka sanoi, että nyt lopetetaan ne rutinat ja annetaan vauvoille vastiketta, siihen ei kukaan kuole. Mutta ilman ruokaa vauvat kuolevat. Ja hienosti meni, vauvat olivat terveitä ja tyytyväisiä. Päätös oli todella helppo.
[/quote]

Aika viisas hoitaja :) kiva kuulla tällainen tarina vaikka itse imetinkin ja luovutinkin maitoa
-ei ap

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:01"]Ihmetin ihan minimaalisesti, käytännössä katsoen en imettänyt ollenkaan. Näiden syiden summa on kuitenkin se, että imetys jäi:

Synnytyssairaalassa sain liikaa imetysneuvontaa ja ohjausta. Toivuin erittäin vaikeasta synnytyksestä (hätäsektio, lähes 2vrk käynnistystoimenpiteitä ennen sitä)) ja olin väsynyt. Jouduin viettämään sairaalassa aika paljon enemmän aikaa kuin normaalisti, joten joku oli neuvomassa päivittäin. Imetysneuvonnassa ohjeet olivat sekavia ja riippuivat täysin neuvojasta.  En myöskään tykännyt siitä että rintojani kaivellaan esiin ja nännejäni puristellaan vaikka se onkin luonnollista (vauvalle). Kehotettiin lepäämään, mutta illalla klo 22 alkoi ennalta-arvaamattomasti imetysopastus joka kesti 1,5h! Imetyksestä jäi kuva, että se on hankalaa, kivuliasta, hikistä ja epämukavaa hommaa. Ei auttanut siis suhtautumaan siihen positiivisesti. 

Kotona yritin imettää, mutta vauva ei saanut otetta tai maitoa ei tullut (ei nieleskellyt ja hermostui)

Käytin 3kk ajan sähköpumppua. Ilta-yöllä pumppailin ja ennätys oli 40ml vetisen näköistä maitoa (yhteensä molemmista rinnoista.) Yritin aina tehdä ennätyksiä pumppailuajassa vaikka sattuikin. Vielä 5 minuuttia, vielä 2minuuttia jne. Oli ihan kamalaa ja tuntui inhottavalta niska ja ranteet jumissa pidellä pumppua kun oikeasti olisin halunnut vain nukkua.

Lisäksi nykyään imetyksestä vouhkataan ihan liikaa. Täysimettää pitää vaikka vauva itkisi jatkuvasti nälkäänsä ja vähän väliä kaivaa tissiä ulos. Neuvolassakin kerrotaan, että vauva on imetettävä vaikka 10h putkeen jos vauva haluaa. Eikä sitä maitoa tule liian vähän jos tissi on aina suussa? Vaikka imettämättömyys aiheuttaakin välillä huono äiti-fiiliksiä, olen silti tyytyväinen, että minulla on tyytyväinen vauva, joka on saanut syödäkseen juuri niin paljon kuin on halunnut. Minun syömiseni eivät ole vaikuttaneet vauvani ruuan laatuun. Lapseni ei ole ollut kertaakaan kipeä (jos yhtä rokotuskomplikaatio-pahoinvointikertaa ja poskien muutamalla rasvauskerralla parantunutta ihottumaa ei lasketa), nukkunut yönsä täydellä mahalla pienestä asti (ei siis heräillyt kuin maks kerran yössä) ja kasvaa tasan keskikäyrällä ja on tyytyväinen sekä aurinkoinen.

 
[/quote]

Missä sairaalassa oli näin? :o

Kiitos kaikille! Löytyyköhän ketään, joka olisi jo etukäteen tehdä päätöksen imetämättömyydestä? 

Mä päätin jo raskausaikana et en halua imettää. Neuvolakorttiin laitettiin tästä tieto. Synnärillä sain maidonestolääkkeet heti kun päästiin osastolle. Yksi hoitaja kehtasi vouhkata mulle et mitkä on mun motiivit kun en imetä. Muuten kaikki suhtautuivat asiaan hyvin. Omat korvikkeet ja pullot oli mukana.

Miksi imetys on niin tärkeää? Eikö muka nykyään pystytä tehdä vastaavaa tai jopa parempaa korviketta? Ihmiset muutenkin ovat täynnä kaikkia kemikaaleja, raskasmetalleja sun muita niin, että onko se maitokaan enää miten puhdasta. Kai vauva voi saada tarpeeksi läheisyyttäkin ilman imetystä? Vai mitä sitten tapahtuu, jos vauva jää yksin isän hoidettavaksi alusta asti.

Lisäksi luin av:lta, että imetys haurastuttaa naisen luustoa?

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:26"]Miksi imetys on niin tärkeää? Eikö muka nykyään pystytä tehdä vastaavaa tai jopa parempaa korviketta? Ihmiset muutenkin ovat täynnä kaikkia kemikaaleja, raskasmetalleja sun muita niin, että onko se maitokaan enää miten puhdasta. Kai vauva voi saada tarpeeksi läheisyyttäkin ilman imetystä? Vai mitä sitten tapahtuu, jos vauva jää yksin isän hoidettavaksi alusta asti.
[/quote]

Luuletko, että lehmänmaito (vasikalle tarkoitettu) voisi olla yhtä hyvää kun ihmisenmaito, joka on räätälöity ihmisenpoikaselle? VÄÄRIN. Ihmisenmaito sisältää ihmisen aivoille elintärkeää rasvaa, joka on todella tärkeää ensimmäiset 3 kuukautta. Ja lehmänmaito taas sisältää vasikanaivoille tärkeää rasvaa. Tuleeko siis korvikeruokituista lehmän kaltiaisia..? + lukuisia vasta-aineita, ja on jopa huomattu että äidinmaidon tuntematon ainesosa ehkäisee hiviä ja syöpää.

Äidinmaito on parasta lapselle. Ei lehmänmaito.

Taidan kolmannen kohdalla jättää imetyksen väliin. Valitsen mieluummin lääkityksen, jonka avulla pystyn kävelemään ja hoitamaan vauvaa ja isompia lapsia. Lisäksi imetysmyönteisyydestäni huolimatta imetys on ollut erittäin vaikeaa. Osittaisimetys eli sekä pullo- että rintaruokinnan yhdistäminen on fyysisesti rankkaa, sillä esim. öisin joutuu valvomaan pitkiä pätkiä, kun ensin pitää imettää ja pysyy hereillä koko ajan ja sen jälkeen käy vielä laittamassa pullon, syöttää sen ja röyhtäyttää vauvan. Tähän vielä lisäksi kivut, koska ko. lääkettä ei saa syödä jos imettää. En kestäisi tuota enää kolmatta kertaa, en henkisesti enkä fyysisesti. Olen alustavasti puhunut asiasta neuvolassa ja koska tietävät tilanteeni, niin eipä hirveästi tarvinnut keskustella.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 23:27"]Lisäksi luin av:lta, että imetys haurastuttaa naisen luustoa?
[/quote]

Kyllä, hetkellisesti tosin. Imetys ehkäisee kuitenkin osteoporoosia, rintsyöpää yms

Koska lapset (kaksoset) olis kuolleet nälkään! Maitoa tuli kovan yrityksen seurauksena 25 ml vuorokaudessa. Osastolla oli onneksi viisas, vähän vanhempi hoitaja, joka sanoi, että nyt lopetetaan ne rutinat ja annetaan vauvoille vastiketta, siihen ei kukaan kuole. Mutta ilman ruokaa vauvat kuolevat. Ja hienosti meni, vauvat olivat terveitä ja tyytyväisiä. Päätös oli todella helppo.

Koska en halunnut. Ajatus imettämisestä oli inhottava (ja juu, yritin vähän aikaa mutta lopetin aika nopeasti).

Eipä sanottu sairaalassa mitään koska siinä vaiheessa maito ei ollut edes noussut. Miehelle oli se ja sama miten lapset saavat ruokansa.

Ärsytti (ja ärsyttää oikeastaan vieläkin) miten ulkopuoliset kyselevät vauvan ruokailuista sun muusta.  Ei kukaan aikuiseltakaan kysy että mitäs söit tänään ja kuinka paljon.