Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi olen alkanut taas 10 vuoden jälkeen suremaan siskoani

Vierailija
01.08.2015 |

Menetin pikkusiskon 10 v sitten. Kun hän kuoli itkin tosi paljon (olin silloin 14 v) ja puhuin asiasta paljon perheen, ystävien, terapeutin yms kanssa.. n.parn vuoden päästä siskon ajatteleminen ei tuntunut niin pahalta sillä lailla,vaan muistelin häntä itseään rakkaudella, en kuolemaa ja onnettomuutta. Mutta ku n täytin 18, tapahtui toinen ikävä asia joka laukaisi sen että en pystynyt muistelemaan siskoani ajatukskssani millään tavalla, työnsin hänet pois mielestäni..
Vuosi sitten aloin näkemään hänestä unia, jossa sisko puhui ja tuli syliin. Aiemmat unet joita hänestä näin, oli sellaisia että sisko vaan oli, ei sanonut mitään ja hävisi pois jonka jälkeen unessa tuli tosi epätoivoinen ja tuskallinen olo, vähän vastaava silloin kun hän kuoli..

No nyt tosiaan sisko on ollut paljon mielessä, muistelen häntä ja välillä sydäntä raastaa ihan hirveästi jos alan liikaa miettimään. Luulin päässeeni asiasta ylitse. Toki ikävä on ollut aina, mutta tällainen tuska mitä nyt tunnen on vähän samaa kuin sillon kuin hän kuoli. :(
Mistä tämä johtuu?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 21:24"]Tiedän miltä susta tuntuu
. Mun isosisko kuoli 10 vuotta sitten. Surin sillon mutta myöhemmin tuli joku semmonen uusi suruaika. Tsemppiä sulle ap. Niin teennäiseltä kun se kuuulostaakin niin aika parantaa.
[/quote]

Mihin kuoli?

Vierailija
2/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suret vielä aikuisen tavalla ja ikävöit siskoasi sellaisena kuin hän olisi nyt. Tekee kuitenkin hyvää käsitellä se asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 22:37"]Suret vielä aikuisen tavalla ja ikävöit siskoasi sellaisena kuin hän olisi nyt. Tekee kuitenkin hyvää käsitellä se asia.
[/quote]

Varmaan tämä.

Vierailija
4/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi ei kauheat kirjoitusvirheet, selailen puhelimella. -ap

Vierailija
5/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jälki suru :-( tsempit

Vierailija
6/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennus?

Vierailija
8/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän miltä susta tuntuu
. Mun isosisko kuoli 10 vuotta sitten. Surin sillon mutta myöhemmin tuli joku semmonen uusi suruaika. Tsemppiä sulle ap. Niin teennäiseltä kun se kuuulostaakin niin aika parantaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
01.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erilaisissa elämäntilanteissa menneet asiat tulee mieleen ja eri ikäisenä käsittelee asioita eri tavalla. Mun isä kuoli kun olin 7-vuotias. Tietysti lapsena surin asiaa mutta en täysin ymmärtänyt sitä... vasta aikuisena olen todella tajunnut mikä menetys se oli. Nyt taas kun olen saanut oman vauvan olen surrut sitä ettei lapsellani ole pappaa...