Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeinen masennus, miten sinulla oireili?
09.07.2015 |
Itsellä masennustaustaa ja olen alkanut miettii, olenko taas masentunut. Lapsi 5kk. Oireet ei samanlaiset kuin ennen masennuksessa, jolloin olen vaan itkenyt, ollut itsetuhoinen ja toimintakyvytön.
Nyt olen lähinnä joka päivä ahdistunut, tunnen riittämättömyyttä, vihaa, itseinhoa.. Mietin paljon kuolemaakin, miksen kuollut synnytyksessä(synnytys vaikea). Tunnen itseni vastenmieliseksi. Välillä vihaan tätä arkea vaikja vauvaa rakastankin. Tuntuu vain että en osaa silti olla onnellinen....
Kommentit (6)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 08:59"]Olin jatkuvasti äkäinen. Mikään ei huvittanut. Stressasin hirveästi kodinhoidosta mutta en saanut oikeastaan mitään aikaan. Heräsin aamuöisin valvomaan vaikka vauva nukkui. Mietin etteivät lapset ansaitse näin paskaa äitiä ja esimerkiksi ajaessa tuli välillä ajatus että entä jos nyt ajaisin kallioon tai rekkaa päin. Jossain vaiheessa tuli romahdus enkä vaan pystynyt lopettamaan itkemistä ja terapiassa älyttiin että masennus oli alkanut jo raskausaikana. Pääsin osastolle nukkumaan ja sain lääkityksen+keskusteluapua ja pikkuhiljaa alkoi tulla elämään valoa. Hae ap apua ennen kuin tilanne pahenee, nuo ovat todella selviä masennuksen oireita. Tsemppiä!
[/quote]
Niin ja se jatkuva pahanolon tunne vaikka elämässä oli oikeastaan kaikki ihan hyvin. Jos ei ole mitään selkeää syytä ja silti kurkkua kuristaa ahdistus ja on jatkuvasti surullinen tai äkäinen, niin masennustahan se melko varmasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan jotenkin kestä ajatusta, että taas olen masentunut. Opiskelut viivästyneet masennuksen vuoksi, koko elämä menee ohi kun aina masennus nostaa päätään. Tuntuu niin epäonnistuneelta että TAAS. Miksi juuri minä olen näin rikki...
Ap
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 09:08"]En vaan jotenkin kestä ajatusta, että taas olen masentunut. Opiskelut viivästyneet masennuksen vuoksi, koko elämä menee ohi kun aina masennus nostaa päätään. Tuntuu niin epäonnistuneelta että TAAS. Miksi juuri minä olen näin rikki...
Ap
[/quote]
Ei se ole sun vika!! Ei missään nimessä. Lapsen saaminen on valtava elämänmuutos, siihen päälle hormonit ja kemiallinen häiriö aivoissa.. Hae ajoissa apua, jooko, ja pidä huoli itsestäsi. <3 t. 2&3
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 09:08"]
En vaan jotenkin kestä ajatusta, että taas olen masentunut. Opiskelut viivästyneet masennuksen vuoksi, koko elämä menee ohi kun aina masennus nostaa päätään. Tuntuu niin epäonnistuneelta että TAAS. Miksi juuri minä olen näin rikki... Ap
[/quote]
Masentuneena juuri miettiikin, että sairaus olisi oma vika. Ei se sun vika ole ollut koskaan, ei aiemmillakaan kerroilla. Se on vaikeaa, mutta lempeämmin itseesi suhtautumalla voisit muistaa, että lapsen saaminen lisää monelle riskiä saada masennus. Toivottavasti haet apua ja koet itsesi avun arvoiseksi.
Kiitos kauniista sanoistanne ❤ yritän jaksaa hankkia apua jo lapsenkin tähden
Ap
Olin jatkuvasti äkäinen. Mikään ei huvittanut. Stressasin hirveästi kodinhoidosta mutta en saanut oikeastaan mitään aikaan. Heräsin aamuöisin valvomaan vaikka vauva nukkui. Mietin etteivät lapset ansaitse näin paskaa äitiä ja esimerkiksi ajaessa tuli välillä ajatus että entä jos nyt ajaisin kallioon tai rekkaa päin. Jossain vaiheessa tuli romahdus enkä vaan pystynyt lopettamaan itkemistä ja terapiassa älyttiin että masennus oli alkanut jo raskausaikana. Pääsin osastolle nukkumaan ja sain lääkityksen+keskusteluapua ja pikkuhiljaa alkoi tulla elämään valoa. Hae ap apua ennen kuin tilanne pahenee, nuo ovat todella selviä masennuksen oireita. Tsemppiä!