Lue keskustelun säännöt.
Olen pinnallinen paska, tahdon suuren talon
16.07.2015 |
Taloprojekti on aluillaan. Rahaa on. Ei niin paljon, että rikkaaksi pääsisi kehumaan, mutta sen verran, että talon rakentaminen ei ole elämänmittainen maksuponnistus.
Nyt olen huomannut itsessäni kummallisia turhamaisuuden merkkejä, jotka eivät ole olleet minulle tyypillisiä. Tahtoisin näet suuren talon, sellaisen oikein komean, vähintään kaksikerroksisen, miksei kolmekin. Perheeseemme kuitenkin kuuluu vanhempien lisäksi ainoastaan kaksi lasta. Hekin lentävät pesästä jo reilun viiden vuoden päästä.
En ole koskaan kiinnittänyt itseeni erityisesti huomiota. En ole ostanut kalliita vaatteita, en koruja, en poikkeavia luksusmatkoja. Mutta tämä talo. Kuvittelen itseni esittelemään vieraille 250 neliön taloa, jossa on hienoja teknisiä ratkaisuja, vaikka meille riittäisi mainiosti 140 neliön perustönö.
En tiedä mistä tämä tulee. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (3)
Mulla ei ole varaa maksaa siivoajalle, joten en halunnut yhtään ylim. Neliötä. Ja portaita on erityisen rasittavaa imuroida, joten 120 neliötä yhteen tasoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on päinvastainen tilanne. Siis on iso talo, hieno ja komea, kolmisen sataa neilötä tilaa ja se ainoa lapsi muutti jo pois kotoa. Rahaakin riittäisi, mutta ei riitä huvitusta tönön diivoamiseen eikä esittelyyn. Muuttaisin mieluusti keskustakaksioon, kesät puuhailisin mökillä. Miehen kanssa ei vaan vielä ole päästy yksimielisyyteen, kun se tarvitsisi mielestään kolmion ja ison varaston sekä lämpimän autopaikan.
Kun on henkisesti heikoilla, haluaa arvostusta. Eli arvaan että sulla on jokin huono kausi meneillään. Ikäkriisi?