Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Up

Mania, mutta myös sekamuotoisia psykoottisia ajatusväärentymiä ilmanee samalla.

Mania. Ja tulee vaikka lääkkeet käytössäkin.

Pitääkö jokaista ihmisen tunnetta perin pohjin analysoida? Kerran kun ihmiselle heitetään tollanen diagnoosi niin sitten loppuelämä aprikoidaan onko toi nyt maniaa vai masennusta kun ei käyttäydy niinkun läheinen haluaisi. Ymmärrä että läheiselläsi on myös omat tunteet. Sanoisin että läheisesi on verisesti loukkaantunut, liiottelu ja vihaaminen sopii loukatuksi tulemiseen.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 13:18"]

Jos ihminen kuvittelee asioita, tuntee epäluuloa tai suorastaan vihaa jotain ihmistä kohtaan, suurentelee asioita ja kääntää mielessään asiat kummallisesti. Onko tällöin kyse mania- vai masennusvaiheesta? Onko tavallista, että tulee huonoja kausia, vaikka käyttäisi lääkkeitä koko ajan? Huolissani tuttavasta enkä tiedä mitä voisin tehdä.

[/quote]

Luultavasti olet vain kuvitellut asian ja olet siksi turhaan epäluuloinen. Asia on tuskin niin suuri ystävällesi, kuin mitä se sinulle ilmenee tuossa tilassasi, oletkin tod. näk. kääntänyt oman diagnoosisi ystäväsi harteille. Miltä sinusta tuntuu nyt? Juuri nyt, ilman että edes ajattelet koko asiaa? Mitä lääkkeitä käytät? Onko sinulla esim. masennuslääkkeet? Älä huoli tuttavastasi, vaan lähdet itse hoitoon. Ok?

Kannattaa varmaan etsiä tietoa muualta kuin av-palstalta. Wikipedia on hyvä apu esimerkiksi.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 15:02"]

Pitääkö jokaista ihmisen tunnetta perin pohjin analysoida? Kerran kun ihmiselle heitetään tollanen diagnoosi niin sitten loppuelämä aprikoidaan onko toi nyt maniaa vai masennusta kun ei käyttäydy niinkun läheinen haluaisi. Ymmärrä että läheiselläsi on myös omat tunteet. Sanoisin että läheisesi on verisesti loukkaantunut, liiottelu ja vihaaminen sopii loukatuksi tulemiseen.

[/quote]

Täysin samaa mieltä. Mulle on joskus vuosia sitten lyöty toi diagnoosi. Silti käyn töissä, olen ahkera ja kukaan työtovereista ei edes tiedä että mulla on joku diagnoosi. Varmaan juuri aktiivisten omaisten vuoksi ton diagnoosin sain ( yhdellä enolla sama sairaus). Ongelmana on että kun on tällainen diagnoosi kaiken minkä teen tai suunnittelen heijastetaan mun sairauteen. Eli en saa olla iloinen, en saa ostaa mitään tai suunnitella mitään asioita koska heti katsotaan että nyt on mania. Samoin kun enoni, hän peri suurehkon summan rahaa ja päätti ostaa mönkijän että saa haettua puutavaraa metsästä polttopuiksi, tämä asia pistettiin manian piikkiin. Eli jos ostat jotain olet maniassa, jos eroat olet maniassa, jos menet naimisiin olet maniassa, jos suunnittelet ulkomaanmatkaa olet maniassa.....

Esitin kai asian epäselvästi. Ihminen on todellakin loukkaantunut, mutta syystä, josta aikuinen ei terveenä loukkaannu. Toisaalta sanoo, että ei se olekkaan syy. Kokee, että häntä kiusataan tai jotenkin vainotaan erään ihmisen taholta. Solvaa ja nimittelee. Keksii asioita omasta päästään. Jokainen tuon hänen vihansa kohteen kanssa tekemisissä oleva on petturi ja manipuloitu.

Psykoosin alussa on ysein tuontyyppistä. Puhutaan sellaisesta sairaalloisesta epäluulosta, loukkaantumisesta jne. Kyllä terveellä järjellä ne erottaa. Jos aviomies on pettänyt voi olla loukkaantunut, kyllähän sen jokainen ymmärtää. Mutta juuri sellainen älyttömyyksistä loukkaantuminen, kyräily, ihmisten epäily jne voi olla merkki sairauden vaiheen pahentumisesta. Mun mielestä ok ok olla huolissaan läheisistä, varsinkin kun psy puolella liittyy usein sairaudentunnottomuus. Ei sillä tarkoita pahaa, terve tajuaa sen.

Niin no..kaksosuuntaisen lisäksi voi olla vaikkapa epävakaa persoonallisuushäiriö. Itselläni on kakkostyypin kaksisuuntainen, jossa sekamuotoisia jaksoja usein. Kukaan perheen ja ystävien lisäksi ei kuitenkaan huomaa minussa mitään poikkeavaa. Keittiöpsykologina tuo kuulostaa tosiaan epävakaalta ja paranoidiselta persoonallisuudelta. Mutta apu löytyy ammattilaisilta joten kipin kapin sinne.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 15:02"]

Pitääkö jokaista ihmisen tunnetta perin pohjin analysoida? Kerran kun ihmiselle heitetään tollanen diagnoosi niin sitten loppuelämä aprikoidaan onko toi nyt maniaa vai masennusta kun ei käyttäydy niinkun läheinen haluaisi. Ymmärrä että läheiselläsi on myös omat tunteet. Sanoisin että läheisesi on verisesti loukkaantunut, liiottelu ja vihaaminen sopii loukatuksi tulemiseen.

[/quote]

Täysin samaa mieltä. Mulle on joskus vuosia sitten lyöty toi diagnoosi. Silti käyn töissä, olen ahkera ja kukaan työtovereista ei edes tiedä että mulla on joku diagnoosi. Varmaan juuri aktiivisten omaisten vuoksi ton diagnoosin sain ( yhdellä enolla sama sairaus). Ongelmana on että kun on tällainen diagnoosi kaiken minkä teen tai suunnittelen heijastetaan mun sairauteen. Eli en saa olla iloinen, en saa ostaa mitään tai suunnitella mitään asioita koska heti katsotaan että nyt on mania. Samoin kun enoni, hän peri suurehkon summan rahaa ja päätti ostaa mönkijän että saa haettua puutavaraa metsästä polttopuiksi, tämä asia pistettiin manian piikkiin. Eli jos ostat jotain olet maniassa, jos eroat olet maniassa, jos menet naimisiin olet maniassa, jos suunnittelet ulkomaanmatkaa olet maniassa.....

[/quote]

Joistain ihmisistä vaan päätetään, että ne on "hulluja". Kai se jotenkin välittyy naamasta. Sen jälkeen ei saa terveydenhuoltoa (-> olet hullu -> käy saman ongelman takia 10 kertaa lääkärissä ennen kuin mitään tutkitaan -> oho olitkin oikeassa), mielipiteitäsi ei arvosta kukaan ja ainoastaan henkilöt, joilla on itsellään kaikki helvetin hyvin ja haluavat oikein piehtaroida omassa erinomaisuudessaan, suostuvat olla kavereitasi, toki niin että sinua kaitsetaan 247 ja muistutetaan että olet "mt-ongelmainen" epäsuoralla vihjailulla joka välissä jos sanot jotakin.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 16:04"]Psykoosin alussa on ysein tuontyyppistä. Puhutaan sellaisesta sairaalloisesta epäluulosta, loukkaantumisesta jne. Kyllä terveellä järjellä ne erottaa. Jos aviomies on pettänyt voi olla loukkaantunut, kyllähän sen jokainen ymmärtää. Mutta juuri sellainen älyttömyyksistä loukkaantuminen, kyräily, ihmisten epäily jne voi olla merkki sairauden vaiheen pahentumisesta. Mun mielestä ok ok olla huolissaan läheisistä, varsinkin kun psy puolella liittyy usein sairaudentunnottomuus. Ei sillä tarkoita pahaa, terve tajuaa sen.
[/quote]

Juuri noin. Tämä ihminen sanoo itse voivansa hyvin, mutta käytös ei ole normaalia ja on muuttunut lyhyessä ajassa. ap

Jos vielä kerran kuulen siskoni epäilleen minua salaliitoista ym., laitan välit poikki häneen. En jaksa enää harhaisia kuvitelmia, kun toinen ei edes yritä syödä lääkkeitä,joilla voisi saada itsensä kuntoon. Ei sisaruuden takia tarvitse mitä tahansa sietää. 

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 16:04"]

Psykoosin alussa on ysein tuontyyppistä. Puhutaan sellaisesta sairaalloisesta epäluulosta, loukkaantumisesta jne. Kyllä terveellä järjellä ne erottaa. Jos aviomies on pettänyt voi olla loukkaantunut, kyllähän sen jokainen ymmärtää. Mutta juuri sellainen älyttömyyksistä loukkaantuminen, kyräily, ihmisten epäily jne voi olla merkki sairauden vaiheen pahentumisesta. Mun mielestä ok ok olla huolissaan läheisistä, varsinkin kun psy puolella liittyy usein sairaudentunnottomuus. Ei sillä tarkoita pahaa, terve tajuaa sen.

[/quote]

Monta psykoosia sulla on ollut?? Todellisuuden tajun hämärtyminen ei tarkoita muuten psykoosia, esim. liiottelu tai paranoia. Psykoosissa todellisuudentaju on menetetty. Siinä on ero, jos kuvittelet että työkaverit puhuvat sinusta pahaa selän takana (mikä voi ihan hyvin olla totta, monesti puhuvatkin, etenkin jos hlöllä on "mielenterveysongelmia") tai kuvittelee että alienit vakoilevat sinua. "Terveet" ei tätä ymmärrä. Ei ole olemassa mielisairaita ja "terveitä", on vaan harmaan eri sävyjä. Mielisairaus on pelkkä luokitus tai kuvaus henkilön sen hetkisestä tilasta, ei mikään oikea absoluuttisesti olemassa oleva asia.