Miehet, joille jää rokkileikit päälle vielä 40-50 kymppisinäkin!

Sinulle suosittelisin oman elämän hommaamista.

Tyylillä hautaan asti. Arvostan.

En ymmärrä ihmisiä, jotka vaihtavat tyyliä kun tulevat tiettyyn ikään vain koska "niin kuuluu tehdä".

En viitsi klikata, mutta kaikki leikkimielisyys on hyvästä, kaiken ikäisille.

Minusta on säälittävää, että vuonna 1968 syntynyt puhuu jostain faneista ja fanittaa itse jotain Crampsia vielä.

Ja toisilla miehillä metsästyleikit, joillakin autoleikit, jollakulla seksileikit, voi voi

AP, jolle hiekka jäi toosaan jo hiekkalaatikolta.

Klikkasin epähuomiossa tuota linkkiä, ja tuohan kuulostaa tosi hienolta! Mukana on hienoissa kokoonpanoissa soittaneita muusikoita, nostan hattua Jyrkille vaikka muuten en tekemisiään seuraakasn. T. täti 1967

Minusta on ihan hyvä säilyttää jotain nuoruudestaan, jos aina muuttuu ns. "tälläinen minun kuuluu nyt olla", niin on vailla omia mielipiteitä.

Asiaa ei ehkä ymmärrä sellainen ihminen, joka on aina mennyt massan mukana. Jos elää koko elämänsä niin, että nyt kun olen teini ja kaikki fanittaa Robinia niin minunkin pitää (vaikka en edes pidä hänen musiikistaan), ja sitten vähän myöhemmin elää ns. "tällä tavalla pitää 25-vuotiaana elää" -elämää, ja sitten jossain vaiheessa tulee ns. "täti-vaihe" päälle, eli pitää leikata hiukset lyhyiksi ja alkaa pukeutumaan ja käyttäytymään ja kuuntelemaan sellaista musiikkia kuten keski-ikäisen kuuluu, jne. jne. niin ei elä OMAA ELÄMÄÄNSÄ, vaan ns. "näin kuuluu elää"-elämää.

Toki sekin on surullista jos jämähtää siihen teini-elämään, vert. jos tämän päivän teini on vielä 45-v Robin paita päällä ja hänen julisteet seinillä jne. niin aika... hmm... sairasta tuo alkaa olemaan.

Mutta esim. itse olen säilyttänyt siitä rock-minusta tiettyjä juttja, edelleen kuuntelee pitkälti samaa musiikkia, toki aina joku jäänyt pois ja jotain uutta tullut tilalle, mutta en ole ns. "vaihtanut levyä" kokonaan, olen aina pitänyt rock-musiikista, miksi yhtäkkiä alkaisin kuuntelemaan vain Juha Tapiota, jolla muuten on minusta muutama aivan loistava kappale, joita mielelläni kuuntelen myös rockin rinnalla.

Samoin puketuminen, harva varmaan pukeutuu tismalleen samoin 15-v ja 35-v ja 45-v jne. Itselläni on maku muuttunut, mustan ohella käytän paljon muitakin värejä nykyään. Lisäksi halua pukeutua nykyään naisellisemmin, edelleen tennarit käytössä mutta korkkareita enemmän ja enemmän siinä rinnalla. Samoin pidä edelleen nahkatakeista, mutta niiden tyyli (ja väri, ei enää vaan mustaa) on muuttunut aikuisemmaksi/naisellisemmaksi. Sitten taas tiettyjä juttuja inhoan edelleen, mm. sellainen "Maripaita ja Marimekon olkalaukku" eivät ole minun tyyliäni koskaan olleet. Hiusvärikin on nykyään neutraalimpi, meikkiä vähemmän, jne. mutta edelleen käyn lemppari bändieni keikoilla, ulkomaita myöden.

Monille musiikki on tärkeä osa elämää, eikä mitään leikkiä. Ihanaa, kun nykyään viiskymppisetkin voivat käydä keikoilla ym. Siis yleisönäkin.

ap haluaa vain klikkauksia käänteisellä huomionjanoamisavauksellaan

Mun mielestä on säälittävää ja surullista, jos pitää jo pari-kolmekymppisenä mummoutua tai pappautua ja pyrkiä olemaan mahdollisimman "aikuinen" (eli ei saa innostua mistään, ei saa pukeutua kivasti, ei saa erottua massasta, ei saa fanittaa mitään, ei saa muutenkaan olla kiinnostunut mistään, parasta sulautua tapettiin, olla mahdollisimman asiallinen ja omistaa elämä työlle ja lapsille).

Mitähän esim. tuon Jyrkin pitäisi tehdä ap:n mielestä? Muuttaa pukeutumistyyliään khakihousuihin ja slipoveriin, kuunnella vain suomalaista iskelmää (ei missään nimessä kuitenkaan fanittaa) ja käydä toimistotöissä? Grillata makkaraa ja katsoa tv:stä formulaa? Olisko sitten kivan keski-ikäinen suomalaisäijä?

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 20:58"]

Mun mielestä on säälittävää ja surullista, jos pitää jo pari-kolmekymppisenä mummoutua tai pappautua ja pyrkiä olemaan mahdollisimman "aikuinen" (eli ei saa innostua mistään, ei saa pukeutua kivasti, ei saa erottua massasta, ei saa fanittaa mitään, ei saa muutenkaan olla kiinnostunut mistään, parasta sulautua tapettiin, olla mahdollisimman asiallinen ja omistaa elämä työlle ja lapsille).

Mitähän esim. tuon Jyrkin pitäisi tehdä ap:n mielestä? Muuttaa pukeutumistyyliään khakihousuihin ja slipoveriin, kuunnella vain suomalaista iskelmää (ei missään nimessä kuitenkaan fanittaa) ja käydä toimistotöissä? Grillata makkaraa ja katsoa tv:stä formulaa? Olisko sitten kivan keski-ikäinen suomalaisäijä?

[/quote]

"Vaikka The 69 Eyes onkin menestynyt hienosti maailmanlaajuisesti, ei bändin laulaja aio jättää päivätyötään. Hän työskentelee kemistinä."

http://www.mtv.fi/viihde/musiikki/artikkeli/jyrki-69-ei-luovu-paivatyostaan/2871004

Blackmetal musiikista erouduin, koska se alkoi vaan tuntua järjettömältä. Nykyään pitää artisteja enemmän ihmisinä, kuin hahmoina, joita palvoa. Ei tule paljon nykyisin musaa kuunneltua, enkä kaipaa niitä aikoja, kun pääsi hakemaan uutta levyä kaupasta. Ääntä maailmassa riittää. Kaikki hyvät jutut musiikissa on toki arvokkaita,mutta harvemmin niihin törmäilee. Mikään itseätoistava jumputus ei kiehdo.

Miettikääpä nyt Axl Roseakin. Gunnarit meni jo. Ääni ei enää riitä mutta silti yrittää. Ois kannattanu lopettaa tyylikkäästi.

Kaikkien pitäis vaan ostaa harmaa takki, beiget housut, huonosti istuva innoton paita ja syödä korppuja laimeassa ja haaleassa kahvissa liotettuna heti kun 30 vuotta tulee täyteen.

Yllättävän suuri osa muuten tekeekin noin ja minun mielestäni he ovat niitä mielipuolia.

" Miks meillä niin on monta mielipuolta?

  Miks vähän käyttäjiä kanteleen?"

Eino Leino

Meinaat että Shakespeare vetää vielä rokkileikkiä (neljäkymmentä-viisikymmentä kymmentä = 40-50 x 10 = 400-500v.)?

Lähes kaikki ihmiset ovat sitä mieltä, että nuoruus on elämän onnellisinta aikaa. On suunnitelmia, vapautta, kavereita, menoja jne. Minä en ymmärrä miksi ihmiset haluavat sitten n. 25v täytettyään ehdoin tahdoin lopettaa sen kaiken ja ankeuttaa elämänsä mahdollisimman tehokkaasti ottamalla ylisuuren suntolainan, ostamalla liian kalliin auton, tekemällä liikaa lapsia jne.

Itse olen +30 ja reissaan, käyn keikoilla ja festareilla, seuraan aikaani, eikä ole aikomustakaan lopettaa itsestäni huolehtimista ja jäädä sohvan pohjalle tuijottamaan salkkareita ja lihomaan. Nyt aikuisenahan vasta elämä on siistiä. Voinkin lähteä Helsingin sijasta Lontooseen keikalle ja jouluostokset voin hoitaa Berliinissä lähiostarin sijaan ja joku 150eur festerilippu ei todellakaan romuta talouttani.

Ja ei, en todellakaan ole teinin tasolle jumahtanut. Teen erittäin vastuullista työtä, maksan asuntolainaa (joka on kuitenkin mitoitettu niin, että jää rahaa reissaamiseen ym mukavaan), auto on jo maksettu, luen paljon (mitä kyllä tein jo silloin teininäkin, enkä tarkoita nyt mitään akkainlehtihömppää), seuraan politiikkaa ja muita uutisia jne.

Miksi te muut niin usein valitsette pankin orjuuden, materiasta kilpailemisen, kiireisen ja stressaavan elämäntyylin? Lopetatte iloitsemisen ja tukahdutatte kaiken riehakkuuden ja energisyyden itsestänne? Jos tulee liikuttua niin se on jotain maratonille treenaamista hampaat irvessä ja jos tavataan kavereita niin vertaillaan autoja ja kilpaillaan sillä kumman lapsi osaa enemmän jne..Ja sitten pidätte elämästään nauttivaa, elämänsä mukavaksi, helpoksi ja rennoksi muokannutta ihmistä keskenkasvuisena idioottina? En ymmärrä.

Mikäs siinä, kunhan on aito eikä mikään ikäkriisi Lauri Tähkä-meininki.

Kyllähän nyt yli 400-vuotiaille sallitaan jo vähän kaikkea :) ovat kuitenkin nähneet elämää jne.