Katkaisin välit kaveriini - kaveriporukka painostaa

En oikeastaan edes tiedä mikä tytössä ärsyttää niin paljon. Jotenkin pelkkä naamataulu/nimi saa jo pinnankiristymään. Ehkä eniten ärsyttää se että hän on aina oikeassa. Ja jos ei tehdä hänen tavallaan kaikki muut tavat ovat vääriä, ja saa tosiaan helposti riitoja aikaiseksi muidenkin kanssa, mutta ehkä muilla menee se kitinä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, missä mun on sitten jossain vaiheessa "pakko" ärähtää ja taas on soppa kasassa.

Vika on tietysti minussa mutta on henkisesti kuluttavaa viettää aikaa ihmisen kanssa jonka kanssa ei vaan tule toimeen..

Nyt kun rupesin miettimään niin ehkä olemme luonteeltamme niin erilaiset että riitoja tulee. Olen itse enemmän classy ja tämä tyttö vähän whitetrash ( vaikka näin ei kenestäkään saisi sanoa ). Välillä saa hävetä hänen puhettaan ja käytöstään koska mun mielestä ihmisellä pitää olla tietyt tavat.

On myös hivenen laiska ( ja siitä johtuen ylipainoinen ). Valittaa kun on niin lihava, mutta ei tee asialle mitään. Aiheuttaa tosiaankin riitoja niin naurettavista ja pienistä asioista ( suuttui yhteiselle kaverille mökkireissulla kun ei saanut siivota vaan "joutui" tekemään ruokaa).

En tiedä hankala selittää minkälainen joku on jota muut eivät ole tavanneet. Mutta siis sellainen ihminen joka jakaa mielipiteitä aika paljon meidänkin kaveripiirissämme. Muut eivät sitten ehkä niin kärkkäästi vastaa hänen härnäämiseensä.

Ylemmyydentuntoinen vaikutat olevan. Tiedät ettei fiksut ihmiset tituleeraa itseään miksikään classyiksi, silti käytät tuollaisia alentavia termejä. Luulen että teissä molemmissa on vikaa. Ja sinussa saattaa olla jopa enemmänkin, mutta voit olla omalle toiminnallesi täysin sokea. Ihmiset joskus ovat.

Riitaa tulee tytöllä myös muiden kanssa. Kinastelee jatkuvasti yhden pojan kanssa joka kuuluu kaveriporukkaamme myös. Pari muuta eivät tästä tytöstä oikein välitä, koska eivät jaksa draamaa.

En ymmärrä millä tavoin riitaan sekoittuu muita ihmisiä? En ole heidän kanssaan asiasta puhunut, ja jos olen, niin olen myös sanont että voi reilusti sanoa jos ei riidasta halua kuulla.

Tee sovinto. soita sille ja pyydä anteeksi, pahoittele tilannetta ja osta sille vaikka konvehtirasia ystävyyden merkiksi.

No se taitaa olla vain sulta pois jos et mene yhteisiin menoihin enää.

Taitaa olla mullekkin tuttu, ei koskaan enään kun kerran irti pääsin.

Olen kyllä hyväksynyt anteeksipyynnön mutta mietin että miksi minun tarvitsisi olla enää missään tekemisissä kaverin kanssa, varsinkin kun se useinmiten päättyy riitaan.

Ymmärrän että muita kaveriporukassa saattaa ärsyttää, mutta en yksinkertaisesti halua viettää tämän ihmisen kanssa aikaa. Ja en kaipaa saarnoja miten "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen et sä voi työpaikallakaan käyttäytyä noin" tiedän kyllä etten voi, muttä työpaikoilla harvoin haukutaan ja lytätään toista ihmistä jatkuvasti.

Joistain ihmisistä kannattaa vain hankkiutua eroon.

Johanna Mia Mari?

Oletko selvittänyt tuon riidan hänen kanssaan niin, että kaveri tietää, ettet ole haukkunut häntä selän takana? Jos et, aloita tästä.
Sinuna menisin mukaan ja yrittäisin vältellä tätä kaveria ts. pitää mölyt mahassa. Jos hän hyökkäilee inhottavasti, voisit todeta, että juuri tuon takia et halua lähempää kanssakäymistä.
Voit muuttaa vain itseäsi, joten aloita tunteidesi hallinnasta. Opettele olemaan tällaisen käytöksen ulkopuolella. Älä provosoidu. Ei aina voi vedota luonteeseen, kyllä käytöstavoillakin on metkitystä.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 12:29"]Oletko selvittänyt tuon riidan hänen kanssaan niin, että kaveri tietää, ettet ole haukkunut häntä selän takana? Jos et, aloita tästä.
Sinuna menisin mukaan ja yrittäisin vältellä tätä kaveria ts. pitää mölyt mahassa. Jos hän hyökkäilee inhottavasti, voisit todeta, että juuri tuon takia et halua lähempää kanssakäymistä.
Voit muuttaa vain itseäsi, joten aloita tunteidesi hallinnasta. Opettele olemaan tällaisen käytöksen ulkopuolella. Älä provosoidu. Ei aina voi vedota luonteeseen, kyllä käytöstavoillakin on metkitystä.
[/quote] olen kyllä selvittänyt ja sanonut ettei minulla ole osaa eikä arpaa mihinkään haukkumiseen. Iitähän riita kärjistyi kun puolustin itseäni ja vaadin saada tietää että kuka niin oli sanonut. Ollaan oltu samaan aikaan mökillä kerran/kaks ja pienessä tilassa on jotenkin vieläkin tukalampi olla, kun tuntuu ettei häntä pääse pakoon minnekkään.

Näin vanhempana ihmisenä tuon kuvauksen perusteellinen läpikäyminen on hiukan liian raskasta ja aikaavievää, mutta yleisperiaatteena olisi ehkä hyvä ajatella, että on hieno asia, kun kaveriporukasta löytyy tuollaista halua pitää ryhmä koossa. Huonommassa jengissä sinut vain sylkäistäisiin ulos kokonaan, ja sitten saisit ihmetellä keskenäsi. Lauma helposti rankaisee sitä, joka häiritsee tasapainoa, eikä siinä välttämättä mietitä moraalikysymyksiä lainkaan.

Hyödynnä tilanne: käy perusteellisia keskusteluja näiden painostajien kanssa tilanteesta, ja yritä saada selville heidän näkökulmansa ja miettiä sitä ja omaasi, ja kertoa senkin. Tilanteeseen voi suhtautua mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä: jokainen oppii perustelemaan paremmin, kuuntelemaan muitten näkemyksiä  ja ottamaan etäisyyttä välittömiin tunnereaktioihin ja ajamaan oikeuksiaan ilman repivää riuhtomista.

Jos yksi joukossa puhuu perättömiä, hän saattaa olla sillä tapaa vaikea henkilö, joka projisoi omat tekemisensä muiden tekosiksi. Nuorena hän saattaa olla vielä päällisin puolin siedettävä muuten, mutta aikuisempana hänestä tulee ehkä jo sietämätön riesa läheisilleen. Että sinänsä kannattaa ehkä etäisyyttä pitääkin, säästää itseään murheilta. Mutta voi miettiä, mikä on porukan arvo itselle - ehkä voisit opetella pitämään kohteliasta etäisyyttä tähän hankalikkoon vaikka osallistuisitkin? Ei pidä ottaa hänen omituisuuksiaan henkilökohtaisesti, ne kohdistuvat johonkin toiseen jos sinä et olisi olemassa.

Se on aina syytä muistaa, että omat ystävät eivät voi ratkaista tilannetta ikään kuin vanhemman roolissa. He ovat ikäisiäsi, ja heidän kokemuksensa tällaisesta tilanteesta on yhtä vähäinen kuin sinunkin. Jos heille ei ole selvää mitä sinä olet hankalan ihmisen käsissä kokenut, tai he kuvittelevat sinun aiheuttaneen sen, heillä on hyvin vähän mahdollisuuksia ymmärtää missä mennään. Yritä nähdä tilanne heidänkin kannaltaan. Ikä ja kokemus tuovat sen taidon, jolla hankalia ihmisiä ohjaillaan. Jos tuovat.

Hankalan asiasta tekee myös se että tämä tyttö ilmeisesti työskentelee poikaystäväni äidin firmassa, ja väkisinkin tulee nähtyä koska käyn sielä työpaikalla poikaystäväni kanssa usein moikkaamassa tämän äitiä tai siskoa. Ärsyttää, kun tuntuu että tämä yksi ihminen voi pilata kaverisuhteet, varmasti tulisin toimeen hänen kanssaan jos hammastapurren viettäisin illat ja pakenisin aina tilaisuudentullen johonkin hetkeksi. Mutta ei sekään ole pidemmän päälle kannattavaa tai hauskaa kenenkään kannalta joten päätin etten vain enää lähde tämän kaveriporukan kanssa mihinkään. Poistuin yhteisestä whatsap ryhmästäkin jossa tämä tyttö oli lähinnä suunapäänä, en vain jaksanut kuunnella. Olen ihmeissäni sillä tulen yleensä loistavasti kaikkien kanssa toimeen ja pidän uusiin ihmisiin tutustumisesta mutta tämä tapaus nyt sattuu olemaan kuin punainen vaate..

Kiitos edelliselle asiallisesta viestistä. Täytyy jutella muiden kanssa ja kysyä heidän mielipiteitään. Ovat kyllä sanoneet että haluavat meidän sopivan ja olen sanonut että anteeksipyyntö yyväksytty mutten tahdo olla kenenkään henkisenä nyrkkeilysäkkinä. En tiedä olenko meidän porukan herkin, mutta stressaannun helposti draamasta mitä tämä ihminen aiheuttaa reissuilla, hän myös jatkuvasti nahistelee pienistä asioista yhden pojan kanssa joka hengaa porukassamme. Pidän kuitenkin ystävistäni enkä halua menettää heitä mutta jatkuva stressaaminen ja ärtyneisyys syö aika paljon energiaa kun reissuun lähdetään, olisi kerrankin kiva viettää rento mökkireissu mutta se ei tämän ihmisen kanssa onnistu. Jostain syystä meillä ei vain kemiat kohtaa..

Pystyisitkö ajattelemaan, ettei hän ole valinnut olla sellainen kuin on? Minulla oli tuollainen luokkakaveri kymmenvuotiaana, ja sekin oli riittävän kauheaa. Jotenkin hän nyt onnistuu loukkaamaan juuri sinua, ja voisit jutella kavereitten kanssa, miksi hän ei heitä niin hetkauta, ja miksi he arvelevat sinun reagoivan näin.

Saattaa myös olla, että olet kateellinen, ja siksi pikkuärtymys muuttuu raivoksi. Jos sinua on lapsena esimerkiksi vaadittu hiukan liian aktiivisesti olemaan sievästi seurassa tms, niin tuo itsekeskeisyys näyttäytyy huonotapaisuutena ja sellaisten vapauksien ottamisena, jotka sinulta puuttuvat. Kaverisi ehkä kykenevät näkemään tilanteen toisin ja kokevat että tyypillä on ongelmia ja kohauttavat olkia hänen käytökselleen. Silloin se mikä sinut saa suunniltasi herättää heissä sääliä ja myötätuntoa. 

Pystyisitkö kuuntelemaan nahisteludraamaa siltä kantilta, että miltä tuntuisi itse olla hyvällä omatunnolla ihminen, joka saisi iloakin(?) jos olisi itse siinä nahistelemassa lämpimikseen? Voi olla, että saattaisit saada näkökulmia elämään, joiden olemassaoloa et nyt tiedä? Kysymys ei välttämättä ole sinun herkkyydestäsi, vaan siitä, että sielussa on tulehtunut kohta, jota toisen olemassaolo tökkii. Silloin ei kannata lähteä hoitamaan ympäristöä harvemmaksi vaan sielua vapaammaksi. Nuoruus on aikaa, jolloin ehtii rauhassa alkaa tutustua omiin puutteisiin. Väistämiskäyttäytyminen estää sen. Ennenkuin huomaatkaan, olet omahyväinen keski-ikäinen, jonka lapset ovat helisemässä kun mamma on aina oikeassa. Seuraavaksi olet höppänä vanhus, joka haluaa kaikkien muiden tanssivan pillinsä mukaan, kun ei ole tottunut itse miettimään omaa osuuttaan ongelmiin, ja ajat heidät hulluuteen. Joten, rukoilen sinua lastesi sielun tähden, muista että ehdoton eronteko on vaarallinen strategia. (Juu, vitsi, mutta vain puoliksi. Arvaat ehkä, missä elämänvaiheessa olen itse...)

Viestissäni kyllä selkeästi ilmaisin että kenestäkään ihmisestä ei voi sanoa noin. Ja ei todellakaan ole mitään ylemmyydentunnetta kun tämä tyttö piikittelee kokoajan, eikä välttämättä ymmärrä että kaikkea ei kannata sanoa. Enkä näe siinä mitään väärää jos joku kokee ylemmyydentunnetta? Itsestään saa ja pitää olla ylpeä, mutta ylimieliseksi tai muita kohtaan halveksuvaksi käytös ei saa mennä. Tämän tytön suusta Ihan perus on "sun hiukset on tosi keltaset", "sun tatuointi on tosi outo" "sun naama näyttää jotenkin erikoiselta" tms, olen ollut koulukiusattu pienenä minkä takia välitän vieläkin toisten ihmisten mielipiteistä paljon.

Kerro meille tuleeko tyttöö toimeen muiden kanssa vai oletko ainoa, jonka kanssa hän riitelee?

Jos hän on muuten pidetty, voi olla peiliin katsomisen paikka. Tuntuu ihmeellisestä (sun kannalta), että et kertakaikkiaan tule sen verran jonkun ihmisen kanssa toimeen, että sun pitää sekoittaa kokokaveriporukka ja alkaa sieltä dissata joitain ihmisiä. 

Elämässä on tosi tärkeää tulla toimeen kaikkien kanssa vaikka ei pitäisi yhtään. Vihaamaan ei tarvitse alkaa, eikä riitelemään. On käsittämätöntä, että hänen kanssaan tulee riitaa vaikka "sä et halua riidellä".

Olisitko kateellinen hänelle huomiosta?

Just.. Taas näitä minä sanon suoraan-ihmisiä, jotka kuitenkin sitten vetoavat kiireeseen jne jottei tarvitse suoraan sanoa ;)

Ärsyttävästi sekoitatte riitaanne muita ihmisiä. Ehdotankin, että menette huoneeseen kahdestaan, keskustelunne videoidaan ja puolueeton tuomari katsoo sen ja sanoo kumpi on oikeassa ja kumpi sanoo asiat sanoo rehellisesti eikä kaunistele niitä itselleen sopiviksi. Se joka on väärässä, niin pyytää anteeksi ja riita sovitaan.