Jos häistä ei päästä koskaan yhteisymmärrykseen, onko parempi lähteä?
Eli ollaan oltu yhdessä 5v ja kihloissa 4v. Yksi yhteinen lapsi ja toisestakin ollut suunnitelmia. Avioliitosta ollaan puhuttu aina mutta asia ei vain etene, koska meillä on aivan erilaiset käsitykset häistä. Olen ehdottanut että eikö olisi tässä vaiheessa jo sama mennä vain maistraatissa puhumatta kellekään mitään kun asiaa on jaamattu niin kauan, mutta miehelle ei käy sekään. Onko tällaisessa ikuisessa avoliitossa järkeä, vai olisiko parempi lähteä?
Kommentit (19)
Yhdessä hankittu lapsi, toisesta puhuttu, mutta vaimo on valmis hajottamaan perheen avioliiton vuoksi. Jos se avioliitto on noin tärkeä, niin eikö olis ennen lasta kannattanut selvittää tämä avioliittoasia. Itsestä tuntuu idioottimaiselta syyltä rikkoa lapsen perhe.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 20:53"]
Yhdessä hankittu lapsi, toisesta puhuttu, mutta vaimo on valmis hajottamaan perheen avioliiton vuoksi. Jos se avioliitto on noin tärkeä, niin eikö olis ennen lasta kannattanut selvittää tämä avioliittoasia. Itsestä tuntuu idioottimaiselta syyltä rikkoa lapsen perhe.
[/quote]
av on täynnä tällaisia ketjuja:
- mies on muuten hyvä mies, mutta sotkee/ei puhu tunteistaan/jättää kaapinovet auki - eroanko?
- mies on muuten hyvä, mutta haukkuu ja nimittelee - miten parannan avioliittoni?
voi luoja...
No mitä se mies sitten haluaa? Pääsettekö muissakaan asioissa koskaan sopuun?
Teillähän pitäisi olla jo aiesopimus naimisiin menosta, kun olette olleet kihloissa jo pitkään. Jos miehelle ei edes maistraattivihkaisu kiinnosta, lienee parempi erota ja etsiä joku, joka ajattelee perheen perustamisesta samoin kuin itse.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 20:49"]
Mies haluaa juurikin isot häät ja koko suvun paikalle, myös minun sukua ja ihmisiä joiden kanssa ei edes juuri olla tekemisissä. Haluaa minulle ison valkoisen puvun, vaikka itse haluaisin jonkun tavallisemman ja mielellään ei edes valkoista. En ole sosiaalisesti rajoittunut, en vain yhtään pidä isoista häistä. Miehelle tärkeää miellyttää sukulaisiaan. Kun aloimme seurustella ja menimme kihloihin, oli ilman muuta selvää että menemme maistraatissa naimisiin, mutta mies käänsi yllättäen kelkkansa ja sen jälkeen on ollut erimielisyyttä. Ap.
[/quote]
Olisiko isot häät sitten niin mahdoton ajatus? Tai sitten yritätte päästä vierasmäärän suhteen johonkin puoliväliin. Valkoisiin ei ole pakko pukeutua jos ei halua, juhlavia hääpuvuksi sopivia vaatteita löytyy muissakin väreissä.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 20:49"]
Mies haluaa juurikin isot häät ja koko suvun paikalle, myös minun sukua ja ihmisiä joiden kanssa ei edes juuri olla tekemisissä. Haluaa minulle ison valkoisen puvun, vaikka itse haluaisin jonkun tavallisemman ja mielellään ei edes valkoista. En ole sosiaalisesti rajoittunut, en vain yhtään pidä isoista häistä. Miehelle tärkeää miellyttää sukulaisiaan. Kun aloimme seurustella ja menimme kihloihin, oli ilman muuta selvää että menemme maistraatissa naimisiin, mutta mies käänsi yllättäen kelkkansa ja sen jälkeen on ollut erimielisyyttä. Ap.
[/quote]
Miksi se ei käy? En siis sano, että pitäisi (en aio itse mennä koskaan naimisiin) mutta kiinnostaa.
Teillä on siis lapsi, olette sitoutuneet toisiinne jo loppu iäksi. Olet eroamassa, kun että pääse häistä (todella pienestä asiasta) yhteisymmärrykseen?! :D
Just juu.
Meillä niin, että mä halusin naimisiin, en häitä. Mies halusi naimisiin, mutta suvulle häät.
Kompromissi menikin sitten niin, että mentiin maistraatissa naimisiin ja kutsuttiin neljäkymmentä ihmistä kakkukahveille ja sen jälkeen osa lähti kotiin (mun nuoremmat sisaret ja muutama perheellinen kaveri). Osa jäi bilettämään (miehen suku ja kavereita), alkoi tamburiini helkkäämään ja kitara soimaan nuotiolla ja jatsitupakka tuoksui kesäillassa. Hauskaahan meillä sitten oli, etten kadu vaikka suostuinkin hääjuhliin.
Mies ei todellakaan olisi vaatinut mulle mitään valkoisia mekkoja yms. Siihen mä olisin rajan laittanut. Jää naimiset naimatta sitten. Ei eri teitä kuitenkaan, oltais pärjätty ilman laillisuuksiakin.
Anna miehen järjestää ja lupaat itse osallistua kyseisenä päivänä.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:11"]
Anna miehen järjestää ja lupaat itse osallistua kyseisenä päivänä.
[/quote]
Mä tekisin tän! Itse asiassa kävis oikein hyvin! Tämä on se syy, miksi ainoat oikeat häät on kuninkaalliset häät. Hääparin riittää oikeasti vain ilmestyä paikalle, ei työskennellä noloina orjina omien häittensä eteen, jotka on vieläpä silti niin paskat, ettei suurin osa ihmisistä jaksaisi olla edes paikalla.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 19:20"]
Annat miehelle kaksi vaihtoehtoa: joko mennään naimisiin pienesti maistraatissa/ kirkkoherranvirastossa tai puretaan kihlaus ja lähdetään siitä, että yhdessä ollaan niin kauan kuin se on kivaa, mutta ei enää avioliitto mielessä. Lapsesta samantien elatussopimus "ihan vain varmuudeksi".
[/quote]
oleen tämän kannalla. Ei ole tietenkään pakko mennä naimisiin, mutta jos ei haluta sitoutua, niin sitten kaikki avoimeksi.
[/quote]Avioliitolla ja sitoutumisella ei ole mitään tekemistä keskenään.
Ks. avioerotilastot.
Olet valmis eroamaan lapsesi isästä tuosta noin vaan, koska ette pääse yhteisymmärrykseen HÄISTÄ??? Mistäs ongelmia se elämä on muuten eteen heittänyt, miten niistä on selvitty....?
Voi aikoja, voi tapoja.
Haluaako mies siis juhlat? Jos kerran olette molemmat sitä mieltä, että avioliitto on ihan ok juttu, käykää maistraatissa ja pitäkää sen jälkeen kakkukahvit pappilassa tms. lähisuvulle.
Annat miehelle kaksi vaihtoehtoa: joko mennään naimisiin pienesti maistraatissa/ kirkkoherranvirastossa tai puretaan kihlaus ja lähdetään siitä, että yhdessä ollaan niin kauan kuin se on kivaa, mutta ei enää avioliitto mielessä. Lapsesta samantien elatussopimus "ihan vain varmuudeksi".
Millaiset häät mies haluaa? Löytyisikö joku kompromissi?
Voi luoja. Onko tää teidän ensimmäinen erimielisyys kun sulla ei näytä olevan mitään oikeita keinoja rakentavasti ratkaista sitä, etkä pysty ajattelemaan mitään kompromissa? Että ette pysty päättämään montako ihmistä kutsutte kahville, niin ajattelet eroa? Jos sulla on tuollainen tyyli toimia, että lähdet uhkailemaan ja kiristämään toista, jos hän ei toimi kuten sinä haluat, niin teillä on epäterve parisuhde. Hyvin epäterve.
Jos sulla on ahdistusta, masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, tai vastaavasti järjettömän kova tarve kontrolloida tilanteita, niin niihinkin saa ja pitää hakea apua. Ne on vaan häät. Avioliiton alku. Ei ole iso asia ostaa konditoriasta kakku ja viettää muutama tunti sukulaisten ja kavereiden kanssa, jos se tekee sinun miehestäsi, lapsesi isästä, rakastetustasi, puolisostasi ja elämänkumppanistasi onnellisen. On olemassa muitakin tapoja vietää häitä kuin järestää niistä isomman luokan juhlia, varmasti löydätte kompromissin.
EI Ole pakko mennä naimisiin, silti voi olla yhdessä. Problem solved.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 19:20"]
Annat miehelle kaksi vaihtoehtoa: joko mennään naimisiin pienesti maistraatissa/ kirkkoherranvirastossa tai puretaan kihlaus ja lähdetään siitä, että yhdessä ollaan niin kauan kuin se on kivaa, mutta ei enää avioliitto mielessä. Lapsesta samantien elatussopimus "ihan vain varmuudeksi".
[/quote]
oleen tämän kannalla. Ei ole tietenkään pakko mennä naimisiin, mutta jos ei haluta sitoutua, niin sitten kaikki avoimeksi.
Mies haluaa juurikin isot häät ja koko suvun paikalle, myös minun sukua ja ihmisiä joiden kanssa ei edes juuri olla tekemisissä. Haluaa minulle ison valkoisen puvun, vaikka itse haluaisin jonkun tavallisemman ja mielellään ei edes valkoista. En ole sosiaalisesti rajoittunut, en vain yhtään pidä isoista häistä. Miehelle tärkeää miellyttää sukulaisiaan. Kun aloimme seurustella ja menimme kihloihin, oli ilman muuta selvää että menemme maistraatissa naimisiin, mutta mies käänsi yllättäen kelkkansa ja sen jälkeen on ollut erimielisyyttä. Ap.