Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten toimit, jos kylässä tarjotaan jotain, mitä nirso lapsesi ei syö?
20.05.2015 |
Eli miten toimit, jos kyläpaikassa on tarjolla jotain, josta tiedät, että nirso lapsesi ei siitä pidä? Ja tarkoitan nyt vain sitä, että lapsi nimenomaan nirsouttaan ei jotain syö, en sitä, että aine allergisoisi tai olisi joku muu lääketieteellinen peruste olla syömättä.
Itse katsoisin miten käy. En pakottaisi lasta syömään ja en tekisi asiasta mitään numeroa. Joskushan voi käydä niinkin, että ryhmän paineen alla tai kylässä lapsi ei kehtaa kiukutella kaikesta ja syökin jotain, mikä kotona ei maistu.
Kysyn tätä, koska on alkanut ihmetyttää ja hieman ärsyttää yhden kaverin toiminta. Hän äitinä tekee asiasta valtavan numeron jo ennen kuin lapsi tekee tai sanoo mitään. Jos äiti näkee pöydässä jotain, niin heti sanoo, että meidän Nico Petteri ei syö tuota eikä tätä. Miksi ei voi vain laittaa pieni määrä jotain lautaselle ja katsoa, mitä tapahtuu. Jos jää syömättä, niin sitten jää.
Kyseisillä lapsilla vielä nirsoilu on todellista nirsoilua. Ikinä ei voi tietää etukäteen, mikä kelpaa. Kyse ei ole vain siitä, että joku mäti tai silli ei kelpaa. Jos teet pitsaa, makaroonilaatikkoa tai lihapullia, voi hyvin olla, että ne ei kelpaa. Ja äiti tuo sen heti esille. Tyyliin meidän Nico ei syö tuollaista makaroonia, pitää olla putkipastaa, että kelpaa.
Ja miten toimisit emäntänä? En tietenkään laita tarkoituksella sellaista, mistä tiedän, että ei pidetä, mutta näiden lasten kohdalla ei todellakaan voi tietää, mikä kelpaa. Yleisesti lasten suosiossa olevat jutut ei välttämättä kelpaa lainkaan.
Joskus tuollaiset vieraat on rasittavia!
Kommentit (18)
Jos ei syö, niin sitten ei syö. Ei tarvitse emännän huolehtia muuta tarjottavaa. Ei tehdä numeroa, mutta en myöskään anna lapsen "haukkua" ko. tarjottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset äidit voisivat vähän miettiä omaa toimintaansa. Ihan älytöntä meininkiä, eihän lapsi opi ikinä tykkäämään jos siihen ei anneta mahdollisuutta. Voi hyvänen aika sentään.
Jos lapseni ei nirsouttaan halua syödä, pyydän hänet pois pöydästä. Syö sitten kotona. En todellakaan oleta talon emännän tarjoavan kaapeista hikiotsassa lisää vaihtoehtoja. Me emme ole vaivaksi yhtään enenpään kuin on pakko.
Mulla on kans näitä tuttuja jotka päättää ettei lapsi tykkää jostain ruuasta!!!! Voi että risoo, antais ees mahdollisuuden!
Sanooko tämä mamma sitten Nicu-Petterin kuullen, että se ei varmasti tykkää tästä? Älytöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon valistanut etukäteen että ei saa sanoa "en tykkää", jättää vaan ottamatta tai lautasen reunalle. Jos tarjotaan eikä halua,sanoo vaan ei kiitos.
Kyllä mä kaverilleni voin sanoa etukäteen, että voi olla ettei maistu, mutta en sano uudestaan lapsen kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä kyllä lapselle on tehty selväksi että pitää maistaa ennen kuin voi päättää että tykkääkö vai ei. Monesti kyllä on hoitanut inhokkiruokienkin kanssa tilanteet mallikkaasti ja sanonut että vain vähän, kiitos ja syönyt hitaasti. Lapsi on nyt 4-vuotias ja välillä ne inhokit vaihtuu päivittäin, on siis ihan kiinni mielialasta eikä oikeasta inhoamisesta hänen kohdallaan. Mutta kummastuttaa kyllä tuollainen äidin käytös, lapsi ei vahingossakaan opi tykkäämään uusista ruuista kun äiti päättää hänen puolestaan. Ymmärrän ärtymyksesi!
Jos ei kelpaa, niin sitten on ilman. PISTE
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minusta taas on törkeää, jos vieras antaa lapsensa sitten ottaa ruokaa ja jättää sen!
Voisi toki ilman lapsen kuulemista sanoa, että ei yleensä syö.. Mutta minusta rumempaa käytöstä on se, että ottaa kallista ruokaa, jonka joku muu voisi syödä ja jättää syömättä ja vielä äiti tokaisee päälle, että se ei yleensä tykkää tuosta..
En tekisi asiasta mitään numeroa, jos lapsi ei syö, niin ei syö. Normaaleille lapsille löytyy aina jotain syötävää, vaikka olisikin vähän nirso. Erikseen on ne lapset, jotka syövät pelkkiä suklaapatukoita tai vanukkaita, niille on parempi ottaa omat eväät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on (yksi kolmesta) nirso lapsi, näen yleensä jo kaukaa, mitä tulee syömään ja mitä ei. Yleensä toimin niin, että laitan itse lapsen lautaselle ruuat, ihan vähän kaikkea, ja tiukka katse lapselle kertoo, että maistettava on. Joskus maistaa joskus ei, mutta en pakota vieraassa paikassa syömään kaikkea, enkä tee asiasta numeroa. Sitten on vaan ruokia, jotka tiedän, että lapsi oksentaa ulos (siis ihan vaan maun takia) niitä en kyläpaikassa laita hänen lautaselleen ollenkaan. En ala käymään mitään kasvatustaistoa lapsen kanssa vieraiden ihmisten edessä, mutta en todellakaan myös odota, että muut tekevät tarjoilut tämän nirsoilijan mukaan. Yhdet kestit ilman mitän suuhunpantavaa kestää meistä kuka vaan, syökööt sitten kotona. Joskus joku emäntä on asiaa ihmetellyt ja olen todennut miten asia on, lapsi on rasittavan nirso, ei ole sinun eikä tarjoilujesi vika.
No tuollainen nirsoilu on kyllä ihan älytöntä, jos vika on pastan muodossa. Mutta juu, ei asiasta mitään numeroa kannata tehdä. Syö jos syö ja jättää syömättä jos ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 15:25"]
No minusta taas on törkeää, jos vieras antaa lapsensa sitten ottaa ruokaa ja jättää sen! Voisi toki ilman lapsen kuulemista sanoa, että ei yleensä syö.. Mutta minusta rumempaa käytöstä on se, että ottaa kallista ruokaa, jonka joku muu voisi syödä ja jättää syömättä ja vielä äiti tokaisee päälle, että se ei yleensä tykkää tuosta..
[/quote]
Joku pieni kauhallinen kotitekoista makaronilaatikkoa ei kyllä paljoa maksa...
Kummassakaan tilanteessa en tekisi asiasta suurta numeroa. Lapsi ei kuole vaikka ei koskisi tarjoiluihin ollenkaan, enkä koe epäonnistuneeni emäntänä vaikka tarjoiluni ei jollekin kelpaisi.
Harmitti papan synttäreillä kun pitopalvelu oli tehnyt oikeasti maukkaat ruuat niin miehen veljen poika otti yhden perunan ja lusikallisen kastiketta.. Äitinsä vaikutti jopa ylpeältä tästä kymppivuotiaasta. Tässä perheessä ei tarvi koskaan edes maistaa ruokia. ja "yllättäen" äitillään on koko ajan joku erityisruokavalio (esim. keliakia ilman tutkimuksia) joten ovat haastavia vieraita.
Mä laitan omille kaikkea (uutta) vähän ja lisää saa hakea jos maistuu. Toki jos tiedän että joku on ihan oikeasti inhokkia niin en pakota edes maistamaan. Sekinon inhottavaa että otetaan paljon ja jätetään syömättä.
Me kyllä harvemmin käydään ruokakylässä niin ei ole tullut paljon nirsoilutilanteita vastaan.
Itse en osaa edes ennakoida mistä lapsi sinä päivänä sattuisi tykkäämään. Joskus on kotonakin jäänyt lempiruoka lautaselle, kun tuuliviiri ei siitä just nyt pidä.
Lapsi on jo isompi, nelivuotiaasta asti olen sanonut että ottaa alkuun maistiaiset ja sitten mitään numeroa pitämättä vain jättää lautaselle sen mikä ei maistu. Joskus minä tai mies saatetaan siitä lautaselta haarukoida joku herkkupala talteen, sukulaisissa tms ei niin hienoissa juhlissa.
Alue: Aihe vapaa
No kyllä minä sanoisin ettei lapsi ota mitään, minusta on törkeää laittaa toisten ruokia haaskuuseen vain että lapseni voisi kokeilla, kun ei siitä koskaan tiedä mikä maistuu ja mikä maku ei kelpaakaan. Voi olla vaikka yhdestä mausteesta kiinni.
Kotona meillä maistellaan kyllä kaikkea, ja aina uudestaankin vaikkei ennen olisi oikein maistunut. Meillä nuo pärjäävät muutaman tunnin reissut syömättä, kuten kyllä itsekin.
En tiedä miten voikin olla se syöminen noilla niin hankalaa, vaikka jo teinejä ovat. Eivätkä syö niitä tavallisia "kaikkien lasten herkkuja" edes, kuten vaikkapa nakkeja ja lihapullia. Silti niitäkin kotona välillä tarjotaan, mutta varmasti kylässä kertoisin että taitaa olla aivan turhaa lautaselle laittaa.