Mitä tehdä, masennusko?
Minulla on nyt vuoden-puolitoista ollut olo, että mikään ei kiinnosta ja en saa yksinkertaisesti mitään aikaiseksi. En saa nukuttua kunnolla ja koko päivä menee kirjaimellisesti tekemättä mitään. Joka päivä mietin, että tänään teen jotakin, kunnes havahdun illalla ja mitään en ole saanut aikaiseksi. Se alkaa entisestään ahdistamaan ja lamaannuttaa entisestään.
En tiedä mitä tehdä, pitäisikö hakeutua lääkäriin vai onko kyseesä van laiskuus ja saamattomuus? Mutta mitä lääkäri edes voisi asialle tehdä?
Kommentit (8)
Psykiatrille ja terapiaan pääset terveyskeskuslääkärin lähetteellä tai suoraan yksityiselle.
Jos voit tehdä itse asialle jotain, niin tee. Voihan se olla pelkkää laiskuutta ja saamattomuuttakin. Jos näin on, pystynet asteittain "ottamaan itseäsi niskasta kiinni", tekemällä asennemuutoksen että nyt loppuu tämä velttoilu. Sen jälkeen kun asenne on muutettu niin teet ihan konkreettiset suunnitelmat päiville, listaat vaikka aamulla paperille mitä pitää tehdä tänään ja rastitat niitä yli sitä mukaa kun teet. Ja asenteella että periksi ei anneta vaikka väsyttää tai kyllästyttää. Itse sain aika kroonisen vetelöinnin ja saamattomuuden kuriin tällä tavalla.
Mutta jos tuollainen ei onnistu, ja on pakko saada tehtyä enemmän kuin saat tehtyä, lienet oikeasti masentunut, eikä silloin pysty ottamaan itseään niskasta kiinni. Siinä tapauksessa tarvinnet tosiaan ulkopuolista apua. Tosin ei siitäkänä aina apua ole, sen olen tuttavapiirissä nähnyt. Terapia auttaa huonosti muihin kuin niihin joilla on jotenkin selkeät menneisyyden tai väärän ajattelutavan syyt masennukseen. Lääkkeet auttaa osaa hyvin, osan tilannetta tuntuvat vain huonontavan.
No kysyn näin päin: pitäisikö sinun sitten saada jotain erityistä aikaiseksi? Miksi ei voisi vain olla?
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 02:21"]
No kysyn näin päin: pitäisikö sinun sitten saada jotain erityistä aikaiseksi? Miksi ei voisi vain olla?
[/quote]
Pitäisi saada, en halua eritellä sen tarkemmin.
Mulla sama juttu ;( vuosi viodelta menny pahemmaks. Ennen olin energinen nyt kaikki päin peetä ajattelin nyt kesällä tehä elämäntapa remontin. Pakotan itseni aikasin nukkumaan kuntoilu ja terveellinen ruokavakio. Eihä tälläst olotilaa kestä kukaa..
Kuulostaa masennukselta. Kannattaa mennä psykiatrille.
Minua kiinnostaisi vain tietää, mitä ihmettä minä sen psykiatrin kanssa tekisin? Ongelmani tuntuvat kuitenkin sen verran vähäpätöisiltä verrattuna yhteen ystävääni, joka on ihan oikeasti masentunut ja psykooseissa ollut. Enkä haluaisi mitään lääkitystä kun ei kai mitään energiamotivaatiopillereitä ole olemassakaan... Ja en tiedä, auttaako juttelu.
Mutta kai sinne lääkäriin menen, ehkä siellä olisi ideoita.
Sittenhän näet, auttaako juttelu, kun menet lääkärille. Psykiatri haastattelee sinua, tekee vaikeitakin kysymyksiä (minä rupesin itkemään, kun masensi niin paljon :) ) ja tekee alustavan diagnoosin. Sitten hän passittaa sinut terapiaan ja voipa hän suositella lääkitystäkin.
Minulle sanottiin, että kannattaa syödä masennuslääkkeitä ensin kolmisen kuukautta ennen terapiaa, jotta tervehtyisin ja jaksaisin käydä terapiassa. Ja niin teinkin. Kovin huonokuntoiset eivät nimittäin hyödy terapiasta, siksi ensin lääkitys, sitten juttelu. Yllättävän paljon minulla olikin sanottavaa terapeutille, kun terapia sitten alkoi.
Eikä kenekään sairauksia kannata verrata toisiinsa. Jos sinun tutullasi on vaikeita mielenterveysongelmia, ei se saisi olla esteenä sinun hakeutua hoitoon hieman pienemmästä vaivasta.