Lue keskustelun säännöt.
Onko pakko/velvollisuus antaa lapsi mummolaan?
04.06.2009 |
Meillä 9v ja 2½v. lapset. Isompi olisi menossa lomalle mummolaan kesällä. Aikaisempina kesinä ollut max.3vrk ja sitten on tullut ikävä ja kotiin on pitänyt päästä. Nyt olisi taas menossa ja se on meille ihan ok.
Ongelma on kuitenkin se, että en halua päästää nuorempaa vielä sinne yöksi. Mummon mielestä meidän "kuuluu" antaa lapsi sinne hoitoon useammaksi yöksi. On´kuulemma minun syytä ettei vanhempi lapsemme viihdy mummolassa pidempään. Syy siihen on etten antanut esikoistammekaan sinne yöksi ilman vanhempia pienenä. Minun mielestäni pienen ei kuuluu olla vielä poissa useita öitä kotoa.
En vaan voi sille mitään, että olen aivan onneton kotona, jos pieni on poissa. En osaa lainkaan nauttia olostani ilman lapsia. Olenko kohtuuton?
Kommentit (14)
En minäkään ole antanut omaa 5-vuotiastani vielä kertaakaan, enkä anna niin kauan kun mummolaan on 300 kilometriä. Mummo kuvittelee joka vuosi, että nyt jo saisi pojan, mutta minä yksinkertaisesti kieltäydyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että en mielelläni antaisi lapsi pois yöksi, kun itsellä on huoli ja ikävä.
Mutta väkisin olen opetellut antamaan, lapset saavat ihania kokemuksia, eikä minun ylihuolehtivuus ja pelot pääse rajoittamaan heidän elämäänsä.
Toki järki pitää olla mukana, en mitään imetettäviä vauvoja ole antanut, enkä mitään pitkiä aikoja, mutta pikkuhiljaa pitää niitä omia mukavuusrajoja rikkoa.
tutussa ympäristössä tuttujen hoitajien kanssa, niin kuin nyt isovanhempien esimerkiksi. Mielestäni voisit ihan hyvin laskea pienemmänkin muutamaksi päiväksi mummolaan.
Pisti vain silmään viestisi lause: "En osaa lainkaan nauttia olostani ilman lapsia". Sitä pitäisin jonkun sortin ongelmana, jos et osaa nauttia olostasi ilman lapsia. Se taito kannattaa ehdottomasti opetella!! Hyvällä tavalla itsevarma ja olostaan nauttiva äiti on ehdottomasti paras esimerkki lapselle.
Mutta siinä mummo on oikeassa että on luultavasti sinun syytäsi että lapsi ei tälläkään hetkellä viihdy mummollaan pitempiä aikoja. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mitä pienemmästä lapsi tottuu johonkin hoitajaan sen paremmin hän hyväksyy tämän hoitajan vanhempana.
Ja oikeasti - lapset ovat sinulla vain lainassa. Kuulostaa todella pelottavalta ettet osaa nauttia olostasi ilman lapsia. Mitä jos teille joskus tulee lasten kanssa välirikko? Mitä tapahtuu kun he lähteävät kodista nuorina aikuisina? Jos elät pelkästään lastesi kautta teet hallaa sekä itsellesi että lapsillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä tunnet äitinä lapsesi, ja päätät sen mukaan. Tietenkään oma ikävä ei ole hyvä syy estää lapsia menemästä, mutta lasten ikävä on.
ja teet suuren karhunpalveluksen lapsillesi, jos et anna heille mahdollisuutta olla välillä "mummon lellinä". Mutta ehkä 2,5 v on vielä vähän pieni yökyläilemään. Meillä esikoinen on ollut mummolassa yökylässä ensimmäisen kerran 3-vuotiaana, aluksi yhden yön ja vähitellen pidempiä aikoja. Nyt 6-v viihtyy hyvin pari-kolme yötä mutta sitten tulee jo ikävä kotiin. 2,5 v nuorimmaiset eivät ole vielä yökyläilleet, mutta isovanhemmat ovat kyllä olleet meillä kotona yön yli lastenvahtina ja tosi hienosti on joka kerta mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä isovanhemmat ajattelevat myös teidän etuja, että saatte joskus olla keskenänne, nukkua niin pitkään kuin haluatte jne. Niinhän se yleensä menee, että vanhemmilla on isompi hätä kotona kuin lapsilla yökyläpaikassa.
Mutta siinä mummo on oikeassa että on luultavasti sinun syytäsi että lapsi ei tälläkään hetkellä viihdy mummollaan pitempiä aikoja. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Aika paksua tekstiä. Ei todellakaan voi olla ap:n syy, että lapsi ei viihdy mummolassa pidempiä aikoja. Ainakaan pelkästään. Syy voi olla, ja todennäköisesti onkin ihan lapsen persoonassa. Ja minkä ihmeen takia 8-9-vuotiaan PITÄISIKÄÄN olla kotoa pois pidempää aika kun 2-3 yötä. Kyllä minullekin tuon ikäisenä tuommoisen ajan jälkeen taatusti tuli jo ikävä kotiin.
Ja ap:lle vielä. Sinun ei todellakaan ole pakko eikä velvollisuus antaa lapsia mummolaan hoitoon/yökylään.
Mä en kertakaikkiaan myöskään tajua sitä ihmettelyä, että miksei lapsia opeteta olemaan vieraiden hoidossa/muualla kun kotona yötä. Oma anoppini toitottaa tätä todella usein ja lisää siihen, että JOS joskus tulee pakko sitten, niin se on lapselle ihan hirveä tilanne. Mutta JOS sellaista tilannetta ei koskaan tule, niin miksi ihmeessa perheiden, jotka eivät halua lapsia viedä vieraille hoitoon ts. ovat kotihiiriä pitäisi väen vängällä lasta sellaiseen totuttaa..
Ja sellainen pakkotilanne, että lapsi joutuisi yhtäkkiä eroon vanhemmistaan, saattaisi olla joku sairaus/kuolmantapaus, jonka varaan mielestäni on turha alkaa mitään kaikenvaruiltaopetellaanvieraallahoidossaolemaan juttuja harrastamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten tähänkin asti. Lapsi saa itse päättää koska on aika päästä kotiin.
2,5v on liian pieni yökylään jos "syy" on vain isovanhemman ilahduttaminen.
Pienen ei kuulu olla poissa useita öitä, ellei sitten vanhemmat ole sairaalassa tms. pakottava syy.
Lupaa pienempi yökylään YHDEKSI YÖKSI vaikka kun hän on täyttänyt viisi vuotta. Sitten on mummolla mitä odottaa ja voit vedota tuohon.
Osaatko nauttia olostasi jos lapset ovat miehesi hoidossa? Tai päiväsaikaan pari tuntia lapsenvahdilla? Jos silloinkin on ongelmia, niin kannattaa alkaa totutella olemaan joskus erossakin omista kullanmuruista.
En vaan voi sille mitään, että olen aivan onneton kotona, jos pieni on poissa. En osaa lainkaan nauttia olostani ilman lapsia. Olenko kohtuuton?
Kyse ei tosiaankaan ole lasten temperamentista vaan ap:n omasta fiiliksestä.
Jokainen meistä nähtävästi lukee ap:n tekstistä vain ja ainoastaan sen osan jonka haluaa eikä huomaa muuta.
Eikö näin sinä edellinen vastaaja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun tyttö oli 4v. synttäreidensä aikoihin reilun viikon (9pv) mummolassa, ensin 2pv isänsä kanssa ja sitten viikon mummon kanssa kahestaan. Tänä kesänä sama homma juuri ennen 5v. synttäreitä. Molemmat mummolat on 450km päässä ja tyttö käy olemassa jommassa kummassa 3-5 kertaa vuodessa n. viikon verran kerrallaan. Ekan reissunsa teki reilu 3-vuotiaana.
Jos mummola on ei ole liian kaukana, niin voithan heti hakea pienemmän pois, jos siellä vain itkee. Todennäköisesti viihtyy hyvin mummon lellittävänä, kun on isosisarus turvana. Kokeile vaikka kahden yön reissua. Minun näkemys on ettei lapset yhdestä mummolareissusta ikuisia traumoja saa, vaikka olisikin vielä vähän pieni olemaan erossa äidistä.
Minunkin silmään osuu, että sinä varmastit alitajuntaisesti vaikutat myös isomman lapsen viihtymiseen... Ihanaa, kun lapsilla on mummola, johon voi mennä!!!
En vaan voi sille mitään, että olen aivan onneton kotona, jos pieni on poissa. En osaa lainkaan nauttia olostani ilman lapsia. Olenko kohtuuton?
ei ole pakko eikä velvollisuus, mutta ole toki silti iloinen,että on mummo joka ottaisi mielellään =) Kaikilla ei ole... Itselläni ei taas ole ikinä tuottanut tunnontuskia jättää lapsukaisia mummoloihin, vanhin 8v poika, on 1-2 yötä viikossa siellä.. =)