Lue keskustelun säännöt.
Äidin väsyminen omiin lapsiinsa ja äitiyteen on muoti-ilmiö ja sitä
03.06.2009 |
pidetään normaalina, tavallisena asiana. Lukekaapa vaikka tätäkin palstaa. Vielä vähän aika sitten se oli marginaalista ja sen kärjistymisestä tehtiin elokuvia. Niin se maailma muuttuu. Kuitenkin lapsia syntyy eli hankitaan enemmän kuin viisitoista vuotta sitten. Miksi ihmeessä, jos ne ovat niin uuvuttavia?
Kommentit (21)
1/21
|
04.06.2009 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
olleet kurkkuaan myöten täynnä lapsiaan. Ei se tarkoita sitä että äiti olisi PYSYVÄSTI väsynyt lapsiinsa.
Ihan kukkua että vanhoina hyvinä aikoina äitejä ei väsyttänyt koskaan ja lapset olivat uhmaikäisinäkin pelkkä ilon lähde 24/7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paljon nykyiseen verrattuna, luvut ovat pienentyneet hurjasti.
Niin että jos valittavana on, että kukaan ei valita, ja sitten osa pimahtaa, ja tappaa lapsensa, tai sitten, että kaikki saavat valittaa, ja vakavat tapaukset havaitaan ajoissa, niin itselläni ei ole valinnanvaikeutta.
Ainakin oma äitini on puhunut, että väsyttiin sitä silloinkin, siitä vaan silloin ei saanut puhua.
nykyisin kielteisistä tunteista saa puhua. Aivan varmasti kautta aikain vanhemmat, erityisesti äidit, ovat olleet väsyneitä elämäänsä ja lapsiinsa. Silloin sitä ei vaan ole saanut näyttää. Kuvitteletko aivan tosissasi, että elämän on ennen ollut yhtä onnea ja auvoa?
murkkujen hirveydestä lapsia haluessaan, saattaa yllättää murrosikä totaalisesti. Väsymys omaan lapseen tulee kun mikään ei mene perille, mitkään konstit ei auta. Kilteistä ja tottelevaisista lapsista joskus vaan tulee niitä mahdottomia nuoria, on paljon kiinni lapsen luonteesta kuinka haastava nuori hänestä voi tullakkin. Kärsittävä ja kestettävä se on, onneksi menee ohi. Tuota ei vaan jaksa aina itselleen hokea ja välillä vaipuu epätoivoon. On ymmärrettävää että vanhemmat joskus väsyy ja mielestäni on oikein tunnustaa etten jaksa, miksi sitä ei saisi tunnustaa? pitääkö esittää että kaikki hyvin?
Juu juu auktoriteetin puutetta pian joku väläyttää.... sitä se ei läheskään aina ole. Työssäni tapaan usein väsyneitä vanhempia, haastavia lapsia. Nykyään vaan uskalletaan tunnustaa epäonnistuminen.
että väsyttää. Vähintään yhtä sallittua olisi jättää lapsiluku yhteen tai kahteen. Kuitenkin keskusteluissa kilpaillaan siitä, kenellä on raskainta. Voittaja on aina se, jolla on eniten lapsia, koska hänen kärsimyksensä määrä on moninkertainen. Lapsia ei kuitenkaan ole pakko hankkia. Yhdenkin lapsen äiti on äiti ja isä sen isä. Jos kahden kanssa uupuu, kolmas ei ainakaan lepoa tuo. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saa enää pestä kylmällä kaivovedellä, mössöt joutuu ostamaan valmiina, pitää harrastaa, ei saa talikolla agressioissaan kaivaa sontatunkioita jne jne.
HALOO! Vai oisko kyse pullantuoksuisen aina hymyilevän, rauhallisen ja jaksavan äitimyytin murenemisesta?
Jo 60-70-luvuilla siis... Muistan miten joskus valitti että miten raskaita olimme. Voi äitiä.. Ymmärrn kyllä hyvin. Hän oli paljon yksin, isä töissä.
Ennen muinoin lapset hoitivat paljon itse itsensä. VAnhemmat lapset hoitivat nuorempia. Ei niin vahdittu että tapahtuuko jotain. Oma isäni vietti vaikka koko päivän metsässä pikkuveljen kanssa, kukaan ei kysellyt perään. Mitäs siinä sitten lapsiin väsymään jos ei ne edes jaloissa pyörineet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaisemmin ei saanut, vaan oli pakko pitää yllä pullantuoksuista kulissia.
Mummoni kertoi nukahtaneensa kerran väkisin kesken jouluaterian, kun oli touhunnut joulun 8 lapselle ja miehelle. Vaikka normit kielsivät väsymästä, kroppa teki siinä vaiheessa stopin.
Toisaalta nykyaika on eri lailla vaativa kuin entisaika. Pitää olla hyvä äiti, mallikas vaimo, kiihkeä rakastajatar, tehokas työntekijä, pitää olla kaunis, hoikka, pitää harrastaa ja toteuttaa itseään, pitää sisustaa, hoitaa puutarhaa ja matkustella...
Kaikkea tätä katseltuaan eräs iäkäs nainen totesikin, että nykyään äitiys on paljon vaativampaa kuin hänen nuoruudessaan.
Kyllä mä ainakin hankin lapset koko elämän iloksi, en vain pikkulapsiajan. Mä väsyin yhden lapsen äitinä, väsyn kahden lapsen äitinä ja varmasti väsyn ja turhaudun myös kolmen lapsen äitinä. Mutta onhan se ilokin sitten moninkertainen!
Kilpaillaanko täällä väsymyksen määrästä? Ainakin tänään olen nähnyt aloituksia, joissa haetaan vertaistukea, vinkkejä arjen sietämiseen ja parantamiseen jne. miten se voisi olla paha asia? Sitäpaitsi joskus on vaan hyvä, että äiti käy täällä huutamassa perkeleen kakaroiota kuin että tekisi sen irl lapsilleen!
että väsyttää. Vähintään yhtä sallittua olisi jättää lapsiluku yhteen tai kahteen. Kuitenkin keskusteluissa kilpaillaan siitä, kenellä on raskainta. Voittaja on aina se, jolla on eniten lapsia, koska hänen kärsimyksensä määrä on moninkertainen. Lapsia ei kuitenkaan ole pakko hankkia. Yhdenkin lapsen äiti on äiti ja isä sen isä. Jos kahden kanssa uupuu, kolmas ei ainakaan lepoa tuo. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloin vaan lapsia kuritettiin kovalla kädellä kun meni hermot.
Heti tulee mieleen esim. "Minua naurattaa yhden lapsen äidit" -ketju, joka oli tosi pitkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan lähde samalle marttyyrin tielle kuin oma äitini! Aina piti kodin kiiltää ja olla järjestyksessä, vaatteet pestynä ja silitettynä, piti jaksaa ihan kaikki. Ja sitten marttyyrinä pidettiin hirveitä mykkäkouluja viikkotolkulla koko perheelle kun hänen täytyy tehdä kaikki ja väsyä ei saa. Eli kyllä minä reilusti jaksan myöntää itselleni ja muille jos väsyttää, olkoon jonkun mielestä muotia tai ei.
Hänellä kun oli samassa pihapiirissa käytänöllisesti katsoen kolme siskoa ja oma äitinsä ja minun vanhempia serkkujani auttamassa lapsenhoidossa. Silti se hermo meni ja väsyi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkein onnellisin silloin kun saa lapset mummolaan. Odottaa muuten neljättään.
nykyihmisten huonosta voinnista yleensäkin??
Ap voisi vähän laajentaa kuvakulmaansa..
on myös helppo valittaa väsymystään ja turhautumistaan "nopeasti", jolloin saattaa näyttää siltä, että valittajia on enemmän kuin oikeasti onkaan. Joskus vaan on hyvä päästää höyryt pihalle saman tien, vaikka näin netin kautta, eikä odottaa niin kauan, että on ihan piipussa.
en tiedä mitä ihmeen "avaruustieddettä" tms. nykyajan vanhemmuudesta on tehty! Kaikki muka aina yhtä helvettiä ja väsyttää ja on rankkaa jne! Musta tää on varsin leppoisaa ja mukavaa, en edes keksi nyt mitä negatiivista sanoisin.
että tod. näk. sairasti vakavaa synnytyksenjälkeistä masennusta. Mutta ei sellaisista silloin puhuttu. Masennus oli pitkä. Oli tappaa itsensä kun olin 2v.
Että semmoista.