Apua imetykseen? matalat, rikkinäiset nännit ym. ongelmia...
Pojalla ikää nyt viikko ja vaikka kuinka halua olisi imettää olen niin rikki henkisesti, että nyt jo valmis heittään hanskat tiskiin ja hakemaan kaupasta tuttelit + pullot...
Mulla on matalat nännit, joten niistä ei vauva saa perinteisten neuvojen mukaan kunnolla otetta, vaan oikeanlaisen imuotteen kanssa saa tapella jokaisella imetyskerralla. Tästä johtuen kokoajan jompikumpi nänni on verillä, toinen tällä hetkellä jo niin turvoksissa, että mahtaako olla tulehtunut... Yhdestäkin rinnasta näkyy maitoa riittävän, mut mitäs sitten, kun alkavat molemmat olla verillä? Olen yrittänyt hoitaa nännejä imetyksen jälkeen bepanthenilla (sinisellä), mutta nyt vasta tuli mieleeni, oisko nännit pitänyt aina pestä ennen imetystä???
Ekat 4 yötä meni valvoessa ja käytännössä jatkuvassa imetyksessä, seuraavat 2 yötä olivat ihania, kun maito viimein nousi (leikkauksen jälkeen), vauva söi hyvin ja nukkui jopa 5,5h kunnes heräsi uudelleen syömään! Viimeyönä valvoimme sit taas aamuviiteen, kunnes hän nukahti reppana huudettuaan koko yön. Huudon syyksi epäilen vatsavaivoja, vauvan vatsasta kuuluu jatkuva pulputus ja tyytyväisenä hän on lähinnä vain ollessaan rinnalla. Nälästä tuskin on silti kyse, sillä imeminen on niin verkkaista ja otekin saattaa kirvota monta kertaa vauvan nukahtaessa, että lähinnä "huvituttina" olen viimeyön ollut. Mitä kaikkia ruoka-aineita mun olis syytä välttää näin alkuvaiheessa, etten ainakaan sillä pahentaisi pienen vatsavaivoja?
Imetystuki-sivustoilta löysin lähinnä apua "älä ainakaan tee näin"-listoista, jolta olen tehny lähes kaikki virheet, mitä vaan voi tehdä. Matalilla nännipäillä kun ei vaan voi odottaa, kunnes vauva nappaa rinnasta oikealla tavalla kiinni, kun ei ole mistä ottaa kiinni! Jos taas puristan nänniä, on imuote tod. näk. väärä. Ainakin kivusta päätellen. Hörpyttämisestä ei tullu tasan mitään, hyvä etten hukuttanut lasta, vaikka kuinka yritin pieniä tippoja vain antaa. Tuttia ollaan vältetty viimeiseen asti, mutta aamuyöllä oli jo pakko antaa jotain muuta vauvan luttuutettavaksi kuin verinen nänni. Laitoksella tein sen virheen, että annoin luvan antaa lisämaitoa pullosta, se yksikin kerta näköjään riitti muuttamaan imemisotetta huonompaan suuntaan.
Varmaan näillekin ongelmille jaksan jo vuoden päästä nauraa, mut just nyt, kun hormonitoiminta on vielä vilkkaana ja pieni babyblues vaivaa, niin itken jo valmiiksi epäonnistunutta imetystä, ennen kuin se on ehtinyt juuri alkaa edes...
Kommentit (6)
Kiva kuulla, että teillä menee paremmin. Osittaisimetys on edelleen imetystä, muistathan sen. Vaikka annat kerran päivässä maitoa, ei se maidontuotanto siihen lopahda, jos sitkeästi tarjoat rintaa muulloin. Voit sitten kun kiinteät aloitat jättää taas lisämaidon pois ja korvata sen kiinteillä.
Ja toinen lohdutus. Kyllä ne rinnat siitä vähitellen tuohon imetykseen tottuvat. Jos saat sen otteen kohdalleen, pitäisi rintojen vähitellen tottua puuhaan ja kivun kadota myös alkuimetyksestä. Ihan oikein ei tarvitse olla ihan joka kerta, ja rinnat tottuvat siihenkin.
Yritä totuttaa poika nukkumaan päikkärit ilman tissiä esim. vaunuja heiluttelemalla, Tämäkin säästää rintojasi. Mutta kaiken kaikkiaan tulevaisuutenne näyttää ihan valoisalta jo! Toivottavasti sama meno jatkuu!
Rintakumin kans jaksoin kolme päivää taistella joka imetyksellä, mutta sen kans ei tullut kuin kovempaa huutoa ja lisähommia, niin luovutin. Edelleen imetyksen aloitus sattuu niin, että välillä pääsee itseltä huuto, mutta jos saan otteen suurinpiirtein edes oikeaksi, niin kipu kyllä hellittää hieman imetyksen edetessä. /--/ poitsu nukkuu päivisin vain ja ainoastaan tissille. Ja hetki siitä, kun tissi tipahtaa suusta, niin kätinä ja huuto alkaa uudestaan.
Harmin paikka, ettei rintakumi auttanut! Minäkin olisin ehdottanut sen kokeilemista tällaisessa tilanteessa.
Ymmärsinkö oikein tuosta kertomastasi, että vauva nukkuu / torkkuu rinnalla oikeastaan kaiket päivät? Jos näin on, se viittaa vahvasti siihen suuntaan, että vauvalla on edelleen imemisotteen kanssa ongelmaa eikä hän siksi saa rintaa tyhjennettyä tehokkaasti. Joillekin vauvoille äidin matalat nännit ovat todellinen haaste, sillä osa vauvoista tarvitsee voimakkaan stimulaation suulakeensa, jotta imemisrefleksi kunnolla käynnistyisi. Tähän onneksi usein auttaa aika :-) --> vauva kasvaa ja oppii, ja nännitkin saattavat tulla joustavammiksi ja tulla enemmän ulos (vauva saa paremmin stimulaatiota suulakeensa).
Apua tilanteeseen saattaa olla vauvan nielemistiheyden tarkkailusta. Yksi imemisliike ei ole sama kuin yksi nielaisu, vaan herumisen ollessa voimakkaimmillaan vauvat usein tekevät suullaan imu-imu-nielaus, ja herumisen tasoittuessa imu-imu-imu-imu-imu-nielaus.
Kun vauvan nielemistahti hidastuu (useita imuja ennen nielaisuja), äiti voi kokeilla rinnan puristamista (Newman: Breast Compression - ks. linkki) tai hieromista. Kaikenlainen rinnan (kevyt) hierominen imetyksen aikana lisää vauvan saamaa maitomäärää.
Kun nielemistahti hidastuu jälleen tai pysyy hitaana rinnan puristamisesta tai hieromisesta huolimatta, vauvalle voi tarjota toista rintaa. Usein rinnan vaihtaminen innostaa vauvaa imemään tarmokkaammin, ainakin jonkin aikaa.
Saman imetyskerran aikana molemmista rinnoista voi imettää 2-4 kertaa, jos vauva vain jaksaa olla kiinnostunut. Ensimmäisellä kierroksella vauva yleensä imee pisimpään, ja toinen tai kolmas kierros saattaa kestää ihan vain pari minuuttia.
Edelläkuvatun tavoitteena on saada vauvan masuun enemmän maitoa lyhyemmässä ajassa :-)
Heippa, minulla on myös matalat nännit ja imetyksen alku oli melkoista tuskaa... itse koin helpoimmaksi ottaa rintakumit tilapäiseksi avuksi, jätin ne sitten hiljalleen pois kun vauva oli n. 2 viikkoa vanha ja nännit olivat ehtineet vähän nousta jatkuvan imetyksen ansiosta. Ensin poika oppi syömään ilman kumeja päivällä ja vähän myöhemmin yölläkin. Onhan se pois rintakumeista opettelu tietysti oma vaivansa, mutta meillä ainakin onnistui melko helposti.
Bepanten ei kuulemma ole vaarallista vauvalle, eikä rintoja tarvitse pestä ennen imetystä. Toki jos on juuri ennen imetystä laittanut paksun kerroksen rasvaa, se kannattaa ehkä poistaa :) Onnea matkaan!
Moi!
Olen kokenut tuon esikoisen kanssa vahvasti. Hormonihöyryt ei paljon asiaa paranna. Ensiksi neuvoisin, että yritä olla ottamatta paineita (onpa helppo sanoa!), koska se ei ainakaan auta asiaa.
Itse kokeilin sitä imuotteen parantamista ihan tosissaan, ja lopulta päädyin kuitenkin rintakumiin. Ai sitä autuutta, kun imetys ei enää sattunut! Aluksi rintakumikaan ei auta, mutta muutamassa päivässä kipu katoaa ja verenvuoto lakkaa. Itse imetin esikoista rintakumilla vuoden, koska imuote ei siitä parantunut, enkä muuten olisi voinut imettää lainkaan. Vähän se on säätämistä, mutta kun halusin kuitenkin imettää, niin tässä oli keino.
Toivottavasti selviät tilanteesta, alku kun on muutenkin uutta, hankalaa ja uuvuttavaa. Jaksamisia sinne!
Mulla on käynyt niin, että oikea nänni on pääsyt huonoon kuntoon, siinä on rupea päällä. Vasemmassa rinnassa oli myös rupea, mutta se onneksi parani ja siitä imettäminen ei satu :)
Nyt olen yrittänyt lypsää käsin oikeasta rinnasta maitoa, on nimittäin aika isot rinnat ja maito tuntuu pakkautuvan sinne ja olen ehkä vähän vähentänyt oikeasta rinnasta imettämistä, juuri tuon kivun takia. Olenkohan nyt toiminut ihan hölmösti? Kipu on voimakkainta heti imetyksen alettua ehkä noin 10s., neidillä on niin voimakas imu! Kokeilin rintakumia, mutta tuloksena oli vain pieni verenvuoto nännissä, joten sen heitin nurkkaan.
Nännejä olen rasvannut joka välissä Lansinohilla ja Bepanthenilla. Se on auttanut tuota rupea paranemaan.
Nykyään vauva (ikää 1vko) imee noin 3-4 tunnin välein noin 20-30 min kerrallaan. Onko fiksumpaa imettää ns. yksi rinta tyhjäksi eli periaatteessa yhdestä rinnasta/imetyskerta vai molemmista rinnoista samalla imetyskerralla? Kun tästäkin tuntuu olevan niin montaa koulukuntaa, että pitää saada takamaitoa jne. mutta toisaalta sitten jos imettää yhdestä rinnasta voi tulla tiehyttukos. Mitä tässä itse oikeastaan pelkään!
Rinnassa ei ole mitään punoittavaa kohtaa, se on van kauttaaltaan kovahko ja maitoa näyttää nytkin valuvan, taidan siis lypsää nyt käsin, kun vauva nukkuu. Mulla on ollut tänään omituisia vilunväristyksiä, päätä särkee ja väsyttää. Voi tietysti johtua väsymyksestä, mutta pelkään rintatulehdusta.. Voi että kun tämä kipu häviäisi myös tästä oikeasta rinnasta, niin saisi imetettya ilman stressiä!
Imemisote tuntuisi olevan kunnossa, vauvalla suu hyvin auki hampurilaisotteella, alahuuli rullalla. Kielestä en tiedä missä menee. Ja nyt imetysasento on parempi, kun pystyn jos istumaan ja imettämään imetystyynyn avulla istualtaan.
Toivottavasti joku osaisi auttaa!
Nyt kun on itellä vatsa täynnä kinkkua ja vähän parempi mielikin, niin voi kommentoida niin, että tulee painokelpoista tekstiä... =)
Nyt pojalla ikää 2vk 2pv ja kyllä, imetän edelleen, jihuu! Muutaman viimeyön olemme saaneet nukkua rauhassa, joten myös nännipäät on saaneet levähtää ja alkavat olla jo kohtuu terveen näköiset. Nyt on neljänä iltana annettu maitoa pullosta, jotta vaavi saa vatsansa täyteen ja jaksaa nukkua. Ekana kahtena iltana lisämaitona toimi oma, aamupäivästä lypsetty maito ja seuraavana kahtena iltana tutteli. Rintakumin kans jaksoin kolme päivää taistella joka imetyksellä, mutta sen kans ei tullut kuin kovempaa huutoa ja lisähommia, niin luovutin. Edelleen imetyksen aloitus sattuu niin, että välillä pääsee itseltä huuto, mutta jos saan otteen suurinpiirtein edes oikeaksi, niin kipu kyllä hellittää hieman imetyksen edetessä. Nännit kyllä tarvitsevat alkuöisen lepohetkensä, sillä päivät meillä menee jatkuvalla imetyksellä, poitsu nukkuu päivisin vain ja ainoastaan tissille. Ja hetki siitä, kun tissi tipahtaa suusta, niin kätinä ja huuto alkaa uudestaan. Vähän pelottaa, mahtaako maidontuotanto lopahtaa tuon lisämaidon antamisen vuoksi, mutta toisaalta, kun sitä päivällä herutetaan oikein urakalla, niin ei luulis kyllä. Se jää nähtäväksi. Olen kuitenkin henkisesti päässyt nyt jo siihen tilaan, että jos vauva siirtyy pulloruokinnalle, niin en enää koe sitä hirveänä pettymyksenä, ja vaikka haaveilin raskausaikana imetyksestä liinassa, niin olen jo tajunnut realiteetin, näillä rinnoilla se on täysin mahdotonta, vaikka maitoa tulisikin.
Kiitos tsemppauksista, niitä tarvittiin juuri silloin, kun olo oli pahin!!!