Lue keskustelun säännöt.
Miten auttaa mahdollisesti masentunutta sukulaisäitiä?
28.05.2009 |
En ole suoraan kysynyt onko masentunut, mutta kokoajan pinna kireällä ja puhuu paljon negatiivisia asioita, ei nyt mistään kuolemasta ym, mutta suhtautuu lähes kaikkiin asioihin negetiivisesti. Ei jaksa iloita enään lemmikistään, se on pelkkä riesa, ja kokee ainakin puheissaan että kohta kaksivuotias lapsi on aina syy siihen miksi ei ehdi ja pysty oikein keskittymään asioihin tai tekemään mitään.
Lapsi vaatiikin kokajan huomiota hänen seurassa ollessaan ja huutaa jos ei sitä saa, ja monta kertaa huuto saa palkinnon eli huomion tai myönnytyksen. Tuntuu, että hän pelkää antaa lapsensa huutaa.
Hän on nyt käytännössä ollut yksinhuoltajana pitemmän aikaa, mutta pian huoltajia on taas kaksi kun muuttaa miehensä kanssa takaisin asumaan.
En ole tosiaan kehdannut kysyä olisiko hän masentunut kun pelkään että hän ottaisi sen loukkauksena, meinaan jos epäisin hänen mielenterveyttään. Jos on masennus, niin voiko se jäädä päälle vaikka elämäntilanne muuttuisikin?
Musta tuntuu myös pahalta se, että en oikeasti enään jaksaisi kuunnella jatkuvasti sitä kun kaikki on huonosti, äidin koen rasittavammaksi kuin lapsen, ja sen takia olen ottanut hieman etäisyyttä. Tahtoisin kuitenkin jotenkin tukea ja auttaa.
Kommentit (3)
omaa äitiäni ei auttanut kukaan kun oli masentunut.
eikä sitten koskaan palannut ennalleen :/
pää ei käyny enää täysillä kun masennus eteni niin pahaksi..
ole sinä se pelastava enkeli, vaikka mitään vakavaa ei olisikaan kyseessä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin olen ajatellut, että tämä jatkuva valittaminen on se purkautumiskeino joka pitää hänet järjissään, mutta ongelma on se, että koen etten ole ehkä se "paras" kuuntelija koska itsekin kärsin välillä masennuksesta ja muita mielenterveyden ongelmia on taustalla joista olen vasta selvinnyt, eli en vielä kestä huonoina hetkinä kuulla päivästä toiseen toisen tuskaa jos vaikka ovat meillä.
Mutta täytyypä varovaisesti kysäistä tuosta masennuksesta, että kokeeko olevansa.
Oletko kysynyt häneltä miten hän voi/jaksaa? Onko arki rankkaa? Miten hän kokee lapsen? Oletko ajatellut, että se, että hän saa valttaa sinulle on ehkä hänelle purkautumiskeino?