Mikä auttaa alakuloon

joskus ystävät, mutta harvoin ne jaksaa suosta ketään vetää ylös. Jokaisella omat ongelmansa.



Tai sitten vaan hyväksyy oman luonteenpiirteensä. Että perusluonne on alakuloisuuteen taipuvainen.

Jos on ystäviä niin ehdottomasti kaffelle purkamaan ajatuksia, tai sit ulos kävelylle ja kunnon poppista huutamaan korville pitämään tempo yllä! =)



Jaksamista!

Mutta älä kuormita omaisia liikaa. Jos parantuminen ei lähde niin mene jutteleen jollekin joka osaa kysellä sulta oikeita asioita.



Saikku, päivittäin ihan vähän perushommia. Tee asioita joista pidät?



Itsellä taisi mennä talviaika joskus alakulossa, tulevaisuus pelotti.

Juttelin miehelle joka jaksoi kuunnella.

Kyllä se lääkitys auttaa pääsemään alakulon/masennuksen yli.



t. lääkekommentoija

Ennen masennusta, lievempi siis on alakulo.

Itsellä esim. ulos meneminen ihmisten ilmoille oli vaikeaa. Se vaikuttaa jo tekemiseen. Normaalit asiat ei ole enää niin helppoja.



Sama kun jos sulla käsi kipeä ja pitää paita laittaa, yksinkertanen asia, muttei olekaan..

Sama alakulosta kärsivälle, se ei tarkoita että on surullinen vaan toiminta ei vaan mene niinkuin normaalisti.

... ja testauta ettei ole mitään fyysistä vikaa. Monet sairaudetkin voivat aiheuttaa väsymystä ja alakuloa.

mee nauruterapiaan.. :D

Eli yritä pitää päivärytmistä kiinni, vaikka ei huvittais tehdä yhtään mitään. Aamulla ekana suihkuun, meikkaat ja laitat hiukset, aamupala. Lapsille aamupala ja ulos. Raitis ilma ja aurinko auttaa. Pyydä esim. mieheltä apua niissä asioissa, mitkä tuntuu liian raskailta itselle tai teette yhdessä, älä vaadi itseltäsi liikaa, mutta huolehdi perusasioista; unesta, ravinnosta ja puhtaudesta.

Itse tulin muutama tunti sitten salilta ja olen täynnä energiaa ja hyvää mieltä. Paha olo jäi sinne...olen yh ja tällä tavalla saan pääni pidettyä kuosissa. Lähtiessäni salille olin mitätön ja väsynyt, nyt uhkun voimaa :).



Muista ap, ettei alakulo tapa. Elämässä on ylä- ja alamäkiä. Ei aina voi olla huipulla. Jos tätä jatkuu pidempään, niin sitten lääkäriin.



Tsemppiä!!

On paljon ihmisiä, jotka käyttävät masennuslääkkeitä. Ne ovat tarkoitettuja siinä tilanteessa, kun muita keinoja ei enää ole. Jos masennus on pysyvää, siinä ei kuule enää paljon kahvittelut ja kaverit auta...



Lääkitys auttaa tasaamaan aivojen serotoniintasapainon normaaliksi ja parin viikon kuluttua olet oma itsesi.

Ei se pääsi ap halua sinua kiusata, vaan varoittaa että elämässäsi on jotain mitä pitäisi tarkastella vähän lähempää. Miksi tunnet olevasi hyödytön ja tarpeeton? Mikä oma tarpeesi on tyydyttämättä? Voisiko asialle tehdä jotain?



Hämmästyttää joskus tämä nykyään vallalla oleva asenne, että alakuloa pitäisi kaikin keinoin yrittää olla huomaamatta. Mitkä muita keinoja psyykellä on kertoa järjestelmässä olevasta ongelmasta kuin alakulo ja ahdistus?

Vielä on voimia jotain tehdä ja pitää jotenkuten rutiineista kiinni, mutta pelkään, jos tää menee tästä pahemmaksi, että vaivun jonnekin niin matalalle, että sieltä on vaikee päästä enää ylöspäin.



Mietin, mitä mussa on tapahtumassa, kun itkettää vähän väliä, ja ainut syy, minkä löydän, on että olen niin huono ihminen. Mutta taustasyitä on varmaan useampia.



Koitan, jos pystyisin lisätä liikuntaa ja mietin, kenelle puhuisin näistä.



Jotenkin vaan outoa, että ns. hyvän elämän jälkeen tuleekin tällaista, mikä ei ole aivan hallittavissa.



ap

sitähän se maalaiskomedian lekuri määräsi alakuloisuuteen ;-)

luontaistuotteesta tms?

Ei se minusta mikään ärsyttävä ehdotus ollut. Jos alakulo on pitkäaikaista niin lääkitystä voi miettiä. Tai sitten tosiaan voimakas fyysinen rääkki tahi kikuli. Tai alkoholi tai asenteen totaalinen muuttaminen.

että koko ajan itkettää, tuntee itsensä arvottomaksi eikä saa lähdettyä ulos aamuisin. Ei toi mitään alakuloa ole, vaan masennus, eikä enää ihan lievä sellainen.