Kotiäidit joilla kotona vauva! Mitä te teette?
Minulla viisikuukautinen vauva, joka ei viihdy yksin kun max 15 min. Nukkuu max puolen tunnin päikkäreitä. Mitään ei siis saa aikaiseksi kotona tehtyä.
Mitä te teette päivisin?
Kommentit (20)
Tai oletko kokeillu kantoliinaa / reppua? Monet lapset viihtyy hyvin niissä ja äidillä jää kädet vapaaks tehdä jotakin.
siivoilen, olen netissä ja jos hieno ilma niin ollaan pihalla. Vauva tosin ollut mega helppo, touhuilee pitkiä aikoja itsekseen lelujen kanssa lattialla.
ja päivisin olen netissä,siivoan, laitan ruokaa, käydään kaupoilla tai ulkoilemassa, torilla, lounaalla yms. Muutama ohjelma tulee myös päivisin katsottua tv:stä/viikko.
Vauvan kanssa myös lauletaan ja lorutellaan.
t.äiti kohta 20v
niin, että joka päivä tein jonkun homman, esim. yhtenä päivänä imurointi, seuraavana silitys, ja ruokaa tein aina ison satsin, että riitti kahdeksi päiväksi samaa ruokaa.
Kun aloin antamaan soseita, vauvan ruoka-aikoihin tuli pidempiä taukoja ja alkoi paremmin viihtymään itsekseenkin (aiemmin vain pieniä hetkiä, sitten jo 20 min.), tällöin elämä helpottui kummasti! Juttelin vauvalle aina hommia tehdessäni ja vauva oli lähellä, esim. sitterissä jkatselemassa.
Kerran päivässä kärryttelyä pitkin kujia:)
Alussa mäkin luulin, ettei vauvaa voi jättää yksin tai että sitä pitää pitää sylissä aina kun se vaan inahtaakin, mutta eihän semmoisesta mitään tule, kun pitää huusholliakin pyörittää ja on muitakin lapsia hoidettavana. Vauva viihtyy nykyään mainiosti, kun näkee/kuulee, että olen lähellä. Eikä vauva mene rikki tai saa mitään traumaa tai henkistä vammaa, jos sen jättää vähäksi aikaa yksinään tai jopa antaa hetkisen itkeä ennen kuin ryntää paikalle.
päivässä yksi homma, kun lapsi nukkuu - levätään kaikki (minulla myös pari isompaa tenavaa) esim. videoita, kirjoja, satukasetteja tmv - kerran aamulla ulos ja kerran iltapäivällä lenkille. Päivään tulee rytmiä viimeistään puolen vuoden iässä kun tuee ruoka-ajat ja kokemuksesta tiedän, että nukkuminen alkaa silloin (siis oikeat päiväunet, jotka kestää yli vartin :))
Kun ei viihtynyt missään, kyseessä meidän kolmas lapsi. Lapsella todettiinkin sitten kaikenlaista allergiaa...
Nyt onneksi on helppoa, vauva on jo 1,5v :)
mulla 2v, 11kk ja iso maha (rv33) ja teen, mikä millonkin huvittaa. Siivoaminen on haastavinta näiden apulaisten kanssa, siis esim. lattian pesu, ku kaks lorkkii koko ajan pesuvedessä, jollei se oo jossain ylhäällä tai lukon takana :) enää ne ei kilju pää punasena ku laitan imurin käyntiin, isompi haluaa ite imuroida.. eilen leivoin pullaa, tein eka taikinan, ku pienempi nukku päiväunia, annoin isomman koittaa miltä taikina tuntuu ja vähän maistella, laitta jauhoja yms.. sit laitoin sen nukkumaan, ku sain taikinan nousemaan. Ku aloin sit tehdä pullia, pienempi heräs. Ja istu sylissä, ku leivoin kanelikierteitä ja tietty sekin halus maistaa taikinaa.. sit se kuolas uunin luukun edessä ku pullat paistu.. monesti annan keittiön kaapista vaikka jonkun kansilaatikon (eli siis lasipurkkien ja rasioiden kansia) jos tuntuu, etten saa vaik tiskata rauhassa. Ovat vähän sellaisia "erikoisleikkeijä" ja lapset viihtyy sit niiden kans. Jos haluan lukea rauhassa, ni annan lapsille omia kirjoja tai lehtiä.. Ja aika paljon leikkivät ihan keskenäänkin, vaikka pieniä ovat.
Mutta opetin kummallekin lapselle ihan vauvana jo, että alan eka vaan jutella ja sit vasta vähän ajan päästä meen ite. Kumpikin oppi muutaman kerran jälkeen, että ku alan jutella, ni oon tulossa, sit lopulta pysty jo vartin venyttämään hoitoa, ku vaan juttelin lapselle. Ja toimi kummankin kanssa, vaikka ihan erilaisia ovat.
Saa nähdä miten käy tän kolmannen kans. Todennäköisesti vanhin jo koittaa kovasti hoitaa ja jutella. Mutta ehkä sellasilla erikoisjutuilla sais pelattua itelle aikaa :)
Moikka,
minulla on kohta 4kk lapsi ja päivät menee rennosti itse opiskellen ja osa-aikatyötä tehden kotoa käsin, lapsen kanssa aamusta musisoidaan ja jumpataan, sitten nukkuu ja minä teen hommia. Iltapäivän leikkii ja minä teen hommia ja jonkun siivouspuuhan. Käymme myös tapaamassa ystäviäni.
Jos en opiskelisi ja tekisi töitä, olisi aika puuduttavaa..
syödään, nukutaan, lauletaan, leikitään, harjoitellaan liikkumista, ulkoillaan, kerhoillaan, kahvitellaan muiden mammojen kanssa...
Mulla kotona isompikin, niin joskus vauvan on vain pakko odottaa vuoroansa. Ja tosiaan vauva kantoliinaan/rintareppuun ja saat kädet vapaaksi. Samoin vauva sitteriin/lattialle, niin että näkee ainakin sinut.
En tietenkään tarkoita, että annat vauvan hysteerisenä itkeä, mutta ei pieni itku/kitinä vauvaa riko. Tärkeää on, että vauva kokee, ttä olet huomioinut hänet.
Ja kotona teen kaikki kotityöt (siivoan, teen ruokaa, pyykkään, silitän ja leikin/hoidan isomman lapsen).
meillä neljä lasta, joista nuorin myös 5kk ja sellainen, ettei viihdy oikein missään, kannan häntä ergossa ja kantoliinassa käytännössä kaiken sen ajan, mitä hän ei syö tai jumppaa lattialla, vauva nukkuu päiväunet ja on hereilläoloajan kyydissä, näin viihtyy ja pystyy itsekin tekemään jotain = viemään esikoisen eskariin, seuraavan päiväkerhoon, ulkoilemaan toisiksi pienemmän kanssa ja tekemään ruuat+siivoamaan, eli siis toimivia arjen auttajia nuo kantovempaimet
Ja laita vauva sitterissä tuijottamaan toisten touhuja. Saat itse istua rauhassa kahvikupin ja lehden kanssa.
käydään kiertelemässä kirpparilla,avoimissa kerhoissa yms..mä teen aina kotihommat kun lapset on hereillä(3 lasta)ja sitten kun lapset nukkuu niin lepään vaan itekkin.Vauva tykkää katsella kun heiluttelee pyykkiä samalla kun pistää koneeseen tai pois.Laulan paljon ja vauva viihty kun on ääntä=)
ihan mitäö ikinä haluun, esikoinen nukkuu kanssa päikyt 2-3 tuntia
Toiset vauvat on helppoja, toisten kanssa on tosi ihmeissään kun tuntuu ettei esim. löydy aikaa sille että pääsis suihkuun! Meillä on kyllä ollut toisella lapsella allergioita taustalla, mutta siltikin luonteet ovat niin erilaiset. Helpon vauvan kanssa saa paljon onnistumisen elämyksiä ja fiiliksiä että on hyvä ja taitava äiti. Vaativa vauva on vaativa, teit mitä tahansa niin aina se on sellaista puurtamista. Mutta iän myötä helpottaa! Meillä toi pätkänukkuja ja sylikissa muuttui täysin kun alkoi treenaamaan tosissaan ryömimistä ja sen jälkeen konttaamista ja ylösnousua. Sain tehtyä vaikka mitä hommia kun vauva treenasi ja tutki huushollia. Sitten tuli tietysti se rasittava vaihe n.1-1,5v kun täysin järkeä vailla kiipeää pöydille ja keittiön tasoille, heittää kaikki tavarat pönttöön ja tekee kaikkea muutakin ei-toivottua. Silloin tuntui ettei mitään taas saa tehtyä kun tiskikoneenkin avas niin heti siellä oli pikku "apulainen" kannen päällä touhuamassa... Mutta oikeesti te joilla vauvat nukkuu ja ovat tyytyväisiä, voitte "siinä sivussa" opiskella sun muuta niin olkaa tyytyväisiä! Ja sinä joka et ehdi tekemään vauvanhoidolta yhtään mitään muuta, älä tunne itseäsi huonommaksi. Vauvat on vaan niin erilaisia. Onneksi erot hiukan tasottuvat iän myötä. Meidän vaativa vauva on nyt jo 5v iso kerholainen. Sama tulisuus siellä on luonteessa ja hermo menee helposti mutta pärjää hyvin ryhmässä ja ystävien kanssa. Itsehillintää löytyy, sitten väsyneenä illalla tietysti puretaan sitä äitiin. Onneksi meillä on ns helppo lapsi myös, hänen kanssaan elämä on ollut ihan toisenlaista mutta on hänelläkin omat piirteensä jonka kanssa välillä helistään(pikkutarkkuus ja asioihin "juuttuminen" eli tavallaan pitkävihaisuus)
kun olen vauvan kanssa. Sitähän varten mä olen töistä lomalla. Kun vauva nukkuu niin luen päivän lehdet, nukun, syön, jumppaan, katson tv:tä, juoruan muiden mammojen kanssa... Mikä milloinkin tuntuu kivalta.
Sitten kun mies tulee töistä otan ns.kodinhoitotunnin = pyykkiä kuivumaan, edellisten viikausta kaappiin, tiskikoneen tyhjennystä tai täyttöä, ruuanlaittoa tms. mikä sillä hetkellä tuntuu akuutilta. Ruokaa teen isoja eriä ja pakastan. Pyykkiä en viikkaa kaappiin yhtä koneellista vaan teen senkin vaan muutaman päivän välein.
Siivoan kerran viikossa, yleensä lauantaina sen parituntisen aikana kun mies on vauvan kanssa vaunuttelemassa. Tavarat yritetään laittaa käytön jälkeen paikalleen niin kodin yleisilme pysyis vähän siistimpänä.
Eli päivisin en stressaa kotihommista, kun tiedän että saan illalla "lomaa" vauvan hoidosta jolloin voin tehdä ne tehokkaasti ilman keskeytystä. Mies ja vauvakin saavat näin omaa aikaa. Tämä toimii meillä
Mun esikoinen oli ihan samanlainen! Nukkui max. puolen tunnin päiväunia eikä viihtynyt YHTÄÄN yksin lattialla! Ei myöskään kantoliinassa tai vaunuissa, ainoastaan sylissä. En siis voinut tehdä mitään päivän aikana. Jos istuin tietokoneen äärellä, lapsi kitisi niin paljon, ettei siitä mitään tullut. En voinut käydä suihkussa tai laittaa pyykkejä kuivumaan. En voinut tehdä ruokaa. Lapseni oppi liikkumaankin vasta 9kk:n iässä. Mutta sitten sitä vauhtia riittikin! Ja siihen loppui turhat kitinät kun pääsi itse tutustumaan maailmaan :)
Mutta siis se mitä mä lapseni kans tein, oli aika perusjuttuja. Luin hänelle paljon kirjoja, lauloin paljon ja leikin vauvakerhossa oppimiani leikkejä. Käytiin kavereilla kylässä ja kaverit kävi meillä. Päivät tuntui välillä niin tuskaisen pitkiltä, mutta kaikesta selvittiin :) Kun vauva lähti liikkeelle ei hän juurikaan enää sylissä viihtynyt. Ja välillä se suorastaan harmitti, kun äitin vauva ei malttanutkaan enää sylissä istua :(
Pakko vielä sanoa, että esikoiseni täyttää tänä vuonna kolme ja on maailman ihanin tapaus! Niin seurallinen ja puhelias pieni mies, ja uhmasta huolimatta helppo tapaus!
esim. imuroimisen ajaksi. Tai tuot sitterissä viereen kun laitat pyykkiä koneeseen. Voihan tuo kitistä siinä, mutta näkee ja kuulee äidin kuitenkin. Jos yhtään viihtyy lattialla, voi pyykkiä viikata vauvan vieressä lattialla istuen.