Saisinko vähän tukea ja vaikka neuvojakin vanhenevan ja kiukkuisen sukulaisen hoitoon?

Ihana, että jaksat välittää :) Se ei ole valitettavasti enää mikään itsestään selvyys tänä päivänä.



Mieleeni tulee ensimmäiseksi, että onko sukulaisellasi todettu dementia tms.? Itse olen läheltä seurannut, miten ihanan valoisa täti muuttui vaativaksi ja kiukkuiseksi sairauden edetessä. Valitettavasti sille ei vain saanut mitään, oli vain jaksettava. Näin käy monelle dementoituvalle vanhukselle.



Yritä vain ajatella positiivisesti, niin vaikeaa kun se onkin. Nähdä pieniä ilon pilkahduksia. Ja yritä ajatella, että kaikki negatiiviset sanomiset ja tekemiset johtuvat sairaudesta, eivät sinusta tai vanhuksesta itsestään. Silloin on ehkä vähän helpompi kestää.



Voimia ja jaksamista!

Dementiaa ei varmaan ole todettu, mutta kyllä se on ilmeistä. Hän saattaa näyttää minulle puhtaita mattoja, jotka eräs ystävä on antanut, vaikka minä olen ne viikko sitten pessyt ja tuonut takaisin, vanhoja mattoja siis.



Ikävintä on se, että muut (ne harvat, jotka häneen jaksavat pitää yhteyttä), saavat ne harvat kiitokset, joita ylipäätään on jaossa, ja minä pelkät haukkumiset. En kaipaa siis kiitosta, mutta jaksa olla aina moitittavana, varsinkin kun palkatta käytän omaa aikaani ja rahojani hänen hoitamiseen eikä hänelle näytä tulevan mieleen että minun ei olisi mikään pakko.



ap

Häntä saattaisi auttaa mielialalääkitys, voiko kyseessä olla masennus?



Käytännön vinkkinä; yritä olla kuuntelematta valitusta. Laula/hyräile tai kuuntele musiikkia nappikuulokkeilla kun siellä näyt ja hymyille hoidokkille ja sano " joo, niin se on" joo, on kamalaa



Hänen valituksensa johtuu hänen sisällään olevasta pahasta olosta, ei sinusta ollenkaan. Jaksamista; ei tuo pitkään jatku kuitenkaan.

Mutta yritä olla kuuntelematta valitusta, hanki vaikka anppikuulokkeet ja kuuntele musiikkia siellä ollessasi ja vastaile tädille "Joo-joo" tyyliin. Älä puolustele, älä selittele, anna vanhuksen elää luuloissaan ja pahassa olossaaan.



Hoitavan tahon kanssa voisi neuvotella masennuslääkityksestä, se voisi auttaa vanhustakin.

kyseinen henkilö luottaa sinuun, koska uskaltaa olla oma kiukkuinen itsensä? Mehän usein kiukuttelemme itsekukin eniten läheisille ja rakkaille ihmisille. Kokeile muuttaa omaa suhtautumista, muuta neuvoa en osaa antaa. Tsemppiä!

Olin aiemmin vuosia töissä kotihoidossa, ja siellä sai kyllä kaiken maailman kiukkumummoja hoidella. Itse otin semmoisen linjan, että sanoin kyllä tiukasti, että minulle ei saa asiattomasti puhua, jos mummeli kävi persoonaani. Pienet valitukset annoin mennä läpi korvista, ja koitin kääntää puhetta vaikka mummon katsomiin telkkariohjelmiin (esim. tanssii tähtien kanssa on aika monen kiukkuisen mummon salainen rakastetu) tai vaikka säähän tai sukulaisten vointiin tai mummon nuoruusvuosiin. Kaikkien kanssa se ei onnistu, toiset vaan valittaa vaikka mikä olisi.



Niin ja toisilla kestää jonkun aikaa valittaa alkuun, sitten pystyvät kyllä puhumaan muustakin. :D Tein kanssa niin kuin joku aiemmin vinkkasikin, lauleskelin lauluja ja koitin itte pysyä aina hyvällä tuulella vaikka kuinka valitettaisiin. Otin enemmän huumorilla: Että tuo mummo _aina_ jaksaa, eipä oo helppoa hälläkään kun pitää hanuri tiukkana koko ajan olla myrkkyä sylkemässä. :D



Itseasiassa kaikki, kiukkuisetkin, mummot on lopulta ihan ok, kunhan itte jaksaa pysyä hyvällä mielellä. aina ei tietty jaksa.



Nykyään hoian kanssa sukulaismummelia, joka on aivan dementti ja luulee tällä hetkellä olevansa raskaana naapurisängyn naiselle, jota luulee "pikku-ukkeliksi". Taisi saada päähänsä tuon kun minä olen raskaana, heh.



Tsemppiä!

Seiskan kokemuksille ihan nauroinkin. Olisi varmaan hyvä liittyä johonkin omaishoitajien kerhoon, että voitaisiin yhdessä käydä näitä läpi ja sitten ihan vilpittömällä mielellä nauraa sille, millaisiksi voimme vanhetessamme tulla.



Jaksaisin kyllä ottaa vastaan tädin harmituksen ajan muuttumisesta, muiden ihmisten ikävästä käytöksestä, huonosta olosta, mutta kun ilmeisesti hän ei kykene edes avautumaan sen vertaa, että myöntäisi pahoittaneensa mielensä jostain. Jos jotain tällaista on ollut, hän suuntaa kiukkunsa minuun, kuinka pysäköin autoni väärään kohtaan pihassa, kuinka soitan ovikelloa liian hiljaa ettei hän kuule tai liian kovaa että luulenko ettei hän kuule (soitan kelloa aina vain kerran ja pitkän ajan kuluttua kahdesti, ja äänenvoimakkuutta en voi edes säätää...). Esim olen luvannut tulla tänään aamupäivällä (eikö se ole klo 9-12 aikaan), ja hän soitti jo varttia vaille 9, että kun en aiokaan tulla ja hän on jo odottanut ja tänään olisi pitänyt jo olla syyn x takia, jota en voinut tietää kun en ole ajatusten lukija.



Tuo hyräily tai kuulokkeet oli hyvä vinkki. Siivotessani pitäisi radiota päällä, mutta sehän ei käy. Täti sanoo aina muutenkin että siivoaminen on hänestä niin vastenmielistä ja että häntäkin ihan hermostuttaa kun heilun koko ajan imurin ja mopin kanssa, joten siivotessani minun on oltava mahdollisimman näkymätön...



ap

Kuka hoitaa mamman raha-asiat? Tuskin hän itse niitä kykenee hoitamaan. Voisit sopia ostosten maksamisesta ja omien kulujesi korvaamisesta suoraan hänen kanssaan. Mamman perilliset ei sinun rahojasi tarvitse. Varsinkin jos et ole perillinen etkä varsinkaan ainoa perillinen, niin on ihan kohtuullista että saat korvauksen työstä, johon sinulla ei ole velvollisuus.



Tiedän yhden mamman joka tuolla vanhainkodissa käydessäni aina haukkui minut ihan pystyyn, olen lihava ruma jne. Kun tädin hampaat poistettiin hän muuttui tosi iloiseksi ja kiroilu väheni. Hänellä oli hampaisto niin reikäinen että kaikki syöminen ihan varmasti sattui ja koko ajan oli paha olla. Kannattaa ainakin kipu yms sulkea pois. Mutta tosiaan dementoituneet on usein hieman suorasanaisia. Itse hoidan kaikki äidin asiat ja todella hyvin, kiitosta ei juuri kuuluu vaikka ennen olikin hyvin kohtelias. Pesen myös pyykit, koska en halua niitä kamalia vanhainkodin riepuja hänen päällensä. Ovat tosiaan rispaantuneita ja haalistuneita, tosi rumia.



Käyn siellä kerran kaksi viikossa ja jos joskus olen viikon lomalla palattuani saan moitteita kun en ole käynyt pitkään aikaan. Siskoni käy ehkä kahdesti vuodessa ja kun hän on käynyt mamman naama loistaa ainakin kaksi viikkoa, kun tytär kävi moikkaamassa.



Mutta olen ottanut sen kannan että namiaskiakaan en osta omilla rahoillani, äidillä jää eläkkeestä niin paljon että kaikki omat hankinnat ja jopa minun puhelinkulut asioiden hoitamisesta pystyy kyllä maksamaan itse. Tosin koska huolehdin myös äidin raha-asiat, niin en edes joudu pyytämään häneltä rahaa. Mutta hän tietää että kaikki veloitan hänen omalta tililtä. Kyllä sisko tililla olevista rahoista mielellään puolet aikanaan ottaa vaikka ei mitään ole tehnytkään.

kun hoidokkini on ihan oikeustoimikelpoinen, hyvinkin terävä tiettyjen asioiden suhteen. Epärealistisuudet liittyvät lähes aina näihin tunne-elämän puoliin. Ostokset hän maksaa sentilleen, paitsi sitten jos olen ostanut esim väärän merkkistä astianpesuainetta, sen saan pitää ja maksaa itse ja etsiä kaupoista niin kauan että löytyy oikeaa. Nimimerkillä nytkin 3 pulloa tiskainetta varastossa.



Kipuja hänellä varmaan on ja huonoa oloakin toisinaan, ja lääkärissä on kyllä käyty hyvin paljon. Hän ei tosin salli että kukaan puuttuu mihinkään hänen asioihinsa. Tiivistäen hän on johdossa ja komentelee muut palvelemaan häntä, mistä kiitoksena saa kuulla ystävällisiä neuvoja. Muille aiheutettu vaiva ei ole mitään sen rinnalla, että hän saa jonkin vähäisen tai ei-kiireellisen asiansa heti. Kaikkimulleheti.



ap

Ja myös siivoamisesta pitää antaa kohtuullinen korvaus.

Jos mamma ottaisi kotiinkuljeuspalvelun kaupasta niin sekin maksaisi ja ulkopuolinen siivooja myös.



Kerrot sille mummolle että nyt sinun jaksaminen auttamisen suhteen alkaa olla kestämisen rajalla. Ja että sinulla ei ole varaa lunastaa itsellesi kaikkea sitä mitkä mammalle ei kelpaa. Olkoot sitten ilman astianpesuainettaan.



Jos hän on kovin dementoituneen tuntuinen niin kannattaisi kyllä ehkä harkita jos joku ottaa hänen raha-asiansa hoitoon.



Älä ole hyväksikäytetty vaikka kuinka on sukulainen ja vanha. Tilanne vaan pahenee, mutta jos teette pelisäännöt selväksi nyt kun hän vielä huolehtii raha-asioistaan itse, niin se sama sääntö pelaa sitten jatkossakin.



Jollei mammalle kelpaa sinun apu, niin kerro että apua tosiaan saa kotipalveluyrityksiltäkin ja he kyllä 30 euron tuntipalkalla juoksee vaihtamassa ostoksia ihan mielellään.

tosi tyhmäksi ja hyväksikäytetyksi, mutta kun en vaan saa mammaan mitään kuria. Kaunis puhe ei auta, vihaisempi aksentti saa vaan suuremman riidan ja haukkumisen aikaan.



Pääongelma on että vain hänen asiansa on tärkeä, muiden ei mitään. Järkiselitykset eivät mene perille. Esim jos hän käskee, voi lapset 8, 5 ja 2 olla aivan hyvin keskenään monta tuntia kotona. Hänkin jo 8 vuotiaana joutui koulun jälkeen lampaita paimeneen ja näin hyvä ja viisas ja osaava ihminen hänestä on tullut. Minun lapseni ovat pois pilattuja ja avuttomia, muttei niistä parempia voi tullakaan kun itsekin olen sitä sun tätä ja minun sukujuuret vasta hulluja ovatkin jne. Tällaisen puheen jälkeen minunlaiseni ihminen sanoo monesti että okei anti olla, eihän minun syyni ja tilanteeni ikinä ole mitään vakavastiotettavaa. Sitten soitan naapurin tytölle, että voiko hän korvausta vastaan tulla näin yllättäen katsomaan lapsiani kun tuli kiireellinen meno.



Nyt kun tämän kirjoitan, tajuan, miten minua viedään kuin pässiä narussa. Ymmärrän että teistä tuntuu ihan käsittämättömältä suostua tällaiseen. Mutta toivottavasti uskotte, että "kosto on karmea", niin törkeitä haukkumakirjeitä ja puheluita tulee, ja asiat kääntyvät ihan päälaelleen. Kyseessä ei ole mikään vanhuudenhöppänä vaan tosi osaava manipuloija ja pelinainen, joka on tottunut saamaan sen mitä haluaa.

ap

Kirjoitat mammalle vaikka kirjeen, että tilanne ei voi jatkua.



Anna tulla haukkumista jne, sitten ilmoitat kauniisti että sinä et ole kiinnostunut kuulemaan haukkumisia.



Hinnoittelet tosiaan oman aikasi ja jos maksat lastnhoitajalle niin kerrot mammalle että pääset jos mamma maksaa lastenhoitajan.



Tuolla menolla sinusta tulee hirmuisen katkera ja alat kohta vihata sitä mammaa. Hänellä on sen verran ikää että järjestät kunnan kotipalvelun kanssa palaverin, jossa mietitte mitä apua mamma tarvii. ja tosiaan jos hänellä on rahaa ilmaista siivousapua hän ei utle saamaan.



Jos annat mamman sinua jallittaa niin ei se siitä ainakaan helpotu. yritä tehdä asiat selviksi nyt. Mamma tuksin nälkään kuoleen jos jonain päivänä et menekään, ilmoitat vaan että koska apu ei näköjään ole mieluista niin soittaa ja pyytää nätisti kun apu rupeaa kelpaamaan.



Sitä saa mitä tilaa eikä vanhuus ole syy olla toiselle kiittämätön.

kaikki mulle ja heti. Muu työ pitää keskeyttää, jos tädille tulee sillä hetkellä joku toien tarve. Ja näitä tarpeita tulee jatkuvasti. Kaupassa käynti on tosi stressaavaa, koska ostoslista ei ole koskaan niin täsmällinen, että sen perusteella pystyisi hakemaan juuri tädin haluaman tavaran. Sitä hyvää pyöreää leipää tai punaisia karkkeja on huono osto-ohje. Usein näillä henkilöillä on vielä se yksi henkilö, joka eniten heidän eteensä vaivaa näkee ja jota sitten kohdellaan huonoiten. Olen kyllä huomannut, että tästä ihmisestä saattavat kehuskellen puhua sitten muille, mutta henkilölle itselleen on vaikea kiitosta antaa. Itse olen selvinnyt olemalla luja ja pitämällä kiinni "ihmisoikeuksistani" ja käyttämällä huumoria. Usein ne luonteen huonot piirteet korostuvat vanhana. Tyytymätön luonne on vielä tyytymättömämpi vanhana ja saita vielä saidempi. Tästä omasta sukulaisestani kun on vuosien varrella kokemusta niin asian huomaa selvästi. Hyviäkin hetkiä kyllä on, joten se palkitsee.