Lue keskustelun säännöt.
Tiedätkö tapauksia, että mustasukkainen esikoinen olisi saanut vauvan hengiltä?
Kommentit (31)
mustasukkainen esikoinen oli kiivennyt vauvan sänkyyn ja hyppinyt päällä, vauva oli saanut sisäisiä verenvuotoja ja kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäero tällaisella mustasukkaisella isommalla sisaruksella ja vauvalla sitten on?
Ilmeisesti aika pieni?
Sillä itse en ole kuullut näin tuhoisesta käyttäytymisestä sisarusta kohtaan...
meinasi aikoinaan mustasukkaisuusvimmoissaan tukehduttaa toisen ison veljen kun sulloi peiton vaunujen sisään missä vauva nukkui. Onneksi äiti huomasi ajoissa. Ikäeroa n. 4 vuotta.
Ikäeroa oli 3,5 vuotta. Isommalla ei vielä tarpeeksi älliä päässä mutta voimia kylläkin.
tuttuni pienenä (oisko ollut 4-v) meinasi kuristaa pikkuveljensä, isä ehti hätiin onneksi ajoissa. Ikäeroa pojilla on 2 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaako kukaan tapausta jossa yhdeksän vuotias isosisko avasi kesken automatkan auton oven niin että kuusi vuotias pikkuveli tippui auton kyydistä ja kuoli? Tästä on pari vuotta (tapahtui itä-Helsingissä). Ei ollut turvaistuinta (tmv) pienemmällä ei.
En tiedä että olisi kuollut, mutta tiedän että 4v on vammauttanut vaikeasti ja pysyvästi 3kk ikäsen veljensä. Pikkusella kivulias elämä .....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja halutaan suojella sitä isompaa lasta joka näin pääsee tekemään :/ Minkäköhänlainen suhde siihen isompaan lapseen tulee jos näin käy. Eihän se lapsen vika ole, mutta kuitenkin.
Voi kauheeta!!!! Meillä pojilla vuoden ikäero eikä mustasukkaisuutta ollut yhtään. Toki ne nyt vanhempana "tappelee" päivittäin mutta se on kuitenkin normaalia.
Mahtaa olla koetuksella vanhempien tunteet sitä satuttajaa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mä olin saanut kuulla että saan sisaruksen, oli ensimmäinen kommenttini ollut "mä poltan sen takassa". Mä ja veljeni ei olla koskaan oltu läheisiä, lapsena tapeltiin alvariinsa ja meillä oikeesti lensi puukot ja puntarit kun otettiin yhteen. Nykyään tavataan lähinnä meidän vanhemmilla, harvemmin kyläillään toistemme luona tai edes soitellaan.
Toinen veljeni on mua 6 vuotta nuorempi ja sen kanssa ei ole ikinä ollut mitään ongelmia tai tappeluita. Kyläillään ja soitellaan toisillemme usein, tämä veli on mulle hyvin läheinen ja tärkeä ihminen.
Neljävuotias on supernarsistisessa vaiheessa ja hänellä riittää tuhovoimaa ja älliä tuhotoimintaansa, mutta ei yhtään empatiaa. Toki 1-2 -vuotiaskin voi olla varsinainen hakkaaja, mutta harvemmin sen ikäinen kai onnistuu ihan tappamaan?
Vihanpito tällä ikäerolla jatkuu lisäksi lähes koko elämän, koska ikäero on liian suuri yhdessä leikkimiseen ja hoivasuhteen syntymiseen taas liian pieni.
Nimim. itse 3,5 vuoden ikäerolla pikkuveljeensä ja itsellä eka ja kolmas lapsi (4v ikäeroa) jo 10 vuotta sodassa. Ja neljännen ja viidennen väliin tulossa 4,5v - apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ollut todella mallikas :) Kyllähän niitä kauhujuttuja välillä kuulee miten lapsia ei voi hetkeksikään laskea silmistään.
jossa noin viiden vanha isoveli löytänyt ladatun aseen ja ampunut pikkuveljen. Isoveli ei muista asiaa eikä sitä ole koskaan kerrottu hänelle. Tästä aikaa yli 30 vuotta. Nämä pienet isodisarukest eivät vielä ymmärrä, niin on parempi että suojellaan eikä pilata enempää elämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovelasti tuli muka "suukottamaan" vauvaa ja sitten suukon päälle puraisi. Monesti oli isot hampaanjäljet, pari kertaa jopa veriset, vauvan poskessa. Sängyn päältä työnsi pikkusiskonsa alas kaksi kertaa. Jos menin vessaan, oli pakko ottaa jompi kumpi mukaan. Hetkeksikään ei voinut jättää lapsia samaan huoneeseen. Olis varmaan saanut tytön hengiltä jos olis saanut tilaisuuden...
Nykyään esikoinen on pian 6-v. ja muutaman kerran olen joutunut pelastamaan nykyisen vauvan valtavan peitto- ja tyynykasan alta. Pari kertaa on myös tarkoituksellisesti ottanut sängyn päältä tyyny- ja peittovallit pois ja houkutellut veljen ryömimään aivan sängyn reunalle, jotta putoaisi. Jonkun kerran on pudonnutkin. Edellisen vauvan kanssa ei muistaakseni tehnyt tällaista...
Esikoinen oli 3v. ja iso ja voimakas ja lapsella kehitysvamma ja vauva oli 6kk vanha. Iskä jätti heidät hetkeksi kahdestaan ja nosti vauvaa sänkyyn ja vauvan käsi oli veltto.
Lastensuojeluun meni asia, koska isää epäiltiin ja jouduttiin tukitoimiin. Aivan kauhea kokemus ja minä sain traumat asiasta.
Nytkään en uskalla ottaa kuopukselta apupyöriä pois, ettei mitään tapahdu, kun toi merkintä seuraa aina mukana.
Olin itse sairaalassa ja unohdin sanoa miehelleni, että lapsia ei saa jättää kahdestaan, mutta sen se teki, kun älli ei riittänyt enempään ja näin ei ois käynyt, jos olisin muistanut sanoa miehelle, että älä vain jätä lapsia hetkeksikään kahdestaan.
Olkaa varovaisia ja muistuttakaa niitä miehiännekin asiasta.
Ikäero tällaisella mustasukkaisella isommalla sisaruksella ja vauvalla sitten on?
Ilmeisesti aika pieni?
Sillä itse en ole kuullut näin tuhoisesta käyttäytymisestä sisarusta kohtaan...
Kokemukseni mukaan 3-4 v pahin ikäero, suurempi ja pienempi ikäero ovat siis helpompia. Reilun vuoden ikäerolla on kaikkein helpointa. Meillä ja lähipiirissä siis näin.
Onko nämä esikoiset kasvaneet jotenkin umpiossa ja yksinään kun noin järkyttävää mustasukkaisuutta pystyvät toteuttamaan? Miksi vanhemmat kasvattavat esikoiset ylenpalttiseen ihailuun ja paremmuuden tuntoon, kun tulos on sitten tässä? Tulee mieleen kuulemani lause "vauva on vain perheenjäsen", myös se odotettu ja kaivattu esikoinen. Siinäpä se, olisi joillakin vanhemmilla hieman pohdittavaa mitä tämä tarkoittaa.
Pitänee lisätä, että meillä on vahva adhd-epäily esikoisella, sitä ollaan nyt kartoittamassa, eli siitä johtui osittain hänen rajuutensa... Ei ollut mikään hemmoteltu kakara ja mummolassakin oli tottunut huomionjakautumiseen. Toiset on vaan temperamentiltaan vaativampia kuin toiset.
16
päivät yhtä hermoilua ja vahtimista noiden kahden kanssa. Kerran esikoinen tallasi vauvan kasvoille, ei onneksi käynyt kuinkaan, ei ilmeisesti edes sattunut pahemmin. Ihmeellisen kumisia vauvat tuntuvat olevan, onneksi.