Ah, ihana työkaverini sanoi
tänään taas vaihteeksi suureen ääneen totuuksia. Eräs asiakas, vanhempi nainen, sanoi minusta että olen nätti ja nuori, siihen työtoverini (43-vuotias nainen) tokaisi kovaäänisesti ettei se nyt niin nuori ole, ainakin yli neljänkymmenen. Olen 37-vuotias, pieni ja siro, todella monet luulevat nuoremmaksi. Paitsi hän :-)
Kun sitten sanoin, etten ole hän sanoi luulleensa koska minulla on niin isot lapset.
Että tämmöistä, ikäkriisi kun kiusaa niin tuommoinen tyhmä pieni välikohtaus saa minut inhoamaan entistä enemmän työkaveriani, joka on jo niin monet kerrat aikaisemminkin tölvinyt ja nälvinyt, työasioissa tosin. Äh! Onneksi on perjantai.
Kommentit (3)
Jotenkin itekin automaattisesti ajattelee, että kaikki on saanut ekan lapsensa siinä 28-30- vuotiaana ja sit laskee ikää sen perusteella.
Täällä kaupunginosassa, missä nyt asutaan, monet saa lapsensa vasta 40 +- ikäsinä ja oon monesta äidistä ja isästä vanhempainillassa ajatellu, että "onpa vanhan näkönen ikäsekseen", kun oon siis ajatellut, että ekaluokkalaisen vanhemmat ois alle 40 v. kieppeissä. Ja sit on jossain yhteydessä selvinny, että ei ne ookaan vanhannäkösiä 40 v. vaan ihan normaaleja 50-55- vuotiaita.
Että ehkä se sun työkaveri ei halunnu mitenkään nälviä.
Mun työkaveri, erittäin katkeroitunut vanhapiika, tilitti täydessä ruokalassa suureen ääneen, että hän ja minä ollaan firman surkeimmin palkatut ihmiset. Mieltä ylentävää...
Kyllä minäkin saatan arvioida jonkun vanhankin näköisen ikää alaspäin jos hänellä on ihan pieniä lapsia tai nuorennäköisen ikää ylöspäin jos lapset tyyliin äitiään pidempiä jo. Ei siitä pidä välittää, nuorihan sinä vielä :)