Miten suhtautua, kun 2,5v

Kiitos!

pariin kertaan sillä, että katsoin sitä isompaa lasta tosi surullisesti ja sanoin ihan rauhallisesti, että nyt kyllä vauvalle tuli todella paha mieli. Sen jälkeen otin vaan vauvan syliin, ja lohdutin ja hellin, enkä antanut isommalle minkäänlaista huomiota.



Kannattaa ap. muistaa, että se isompi lapsi HAKEE HUOMIOTA. Jos hän saa sitä sillä, että hän satuttaa vauvaa, hän jatkaa toimintaansa. Ja siis se, että äiti hiiltyy on sekin huomiota.



Joten vanhalla reseptillä lähtisin toimimaan: isompi mahdollisimman hyvin mukaan vauvan hoitamiseen, ja aina kun toimii oikein, paljon kehuja. Isomman itsetuntoa ja ymmärrystä vauvan suhteen kannattaa tukea todella paljon juttelemalla siitä, kuinka vauva koko ajan reagoi myönteisesti isompaan ( siis reilusti liioitellenkin), tyyliin: katsos kun vauva rauhoittui, kun se näki oman isoveikan tulevan siihen viereen, vauva tykkää sinusta niin kovasti, vaikkei sitä vielä osaakaan hyvin näyttää. Ja just aina kun isompi tuo vaikka vauvalle vaipan, niin kehua, kuinka isompi osaa jo niin paljon asioita, joita pieni ei osaa.



Ja jos tulee sitä vauvan kiusaamista, niin toiminta poikki saman tien, ( eli tietenkään ei saa vauvaa satuttaa), mutta keskittää sen jälkeen kaiken huomion ja energian vauvaan, eli siitä satuttamisesta tms. ei "palkita" isompaa. Jos ei tuo toimi, niin sitten meillä ainakin monissa asioissa toimii se, että lapselle selittää sitä, kuinka se, että kasvaa isoksi tuo mukanaan monia kivoja juttuja, mutta myös juttuja, joita ison pitää jo osata.



Jos ei osaa olla kuten ison kuuluu, niin menettää jonkin edun, jonka on iän myötä saanut.



Niin ja sitten sille isommalle kannattaa antaa jokin asia, jossa saa olla edelleen vauveli. Meillä se on ollut pukeminen. Molemmat isommat lapset ovat taantuneet sen suhteen täysin, kun pienempi on syntynyt, enkä ole siitä ottanut pulttia. Esikoisen lempijuttu oli se, että kun tultiin ulkoa, niin hän sai maata selällään lattialla ja mä riisuin hänet kuin vauvan.



Näillä jutuilla meillä on homma toiminut.



T: Kolmen pojan äiti, ikäerot 2-v 4kk ja 2-v 8kk

Eli kun lapsi kiusaa, anna VAIN vauvalle huomiota tyyliin "voi pientä, tässä hali..." Isompi lapsi oppii, että VAUVA saa huomiota, jos sitä kiusataan, eikä hän itse. Tämä toimi loistavasti meillä.



Vastaavasti huomioi KAIKKI pienetkin positiiviset asiat, mitä isompi tekee, ihan sama, mitä ne ovat. Anna huomiota oikein urakalla! : )