Ongelmia tarhassa lapsi 4 vee

Samat ongelmat päiväkodissa ja kotona kaikki hienosti. Mitä edes voisin tehdä tilanteelle, kun kotona ei ole mitään ongelmia?

Melkein joka päivä tulee päiväkodilta negatiivista palautetta.

se aiheuttaa joillekin lapsille vaikeuksia. Pitää odottaa, ottaa muut huomioon, kestää monenlaisia ärsykkeitä jne. Jotkut lapset pärjäävät kotiolosuhteissa ihan hyvin mutta ryhmässä eivät. Hyvä, jos vaikeudet tulevat esiin ennen koulua. Kysy neuvolasta apua tai tarhan hoitajilta, että mitä kannattaisi tehdä. Kannattaa ottaa kuitenkin vakavasti, koska jos hoitajat ovat oikeassa, lapsesi saattaa tarvita apua. Hyvä saada sitä jo nyt, ennen koulun alkua.

Siis jos menisin seuraamaan päiväksi ei varmasti käyttäytyisi samalla lailla kun olisin paikalla

Vastaavanlaisessa tilanteessa minulle sanoi kokenut lastenlääkäri, että joskus kun lapsi ei käyttäydy hoitajien toivomalla tavalla, hänestä mielellään "tehdään" erityislapsi. Eli ongelma on hoitajien, mutta kasvatusalan ammattilaiset eivät tuota tahdo myöntää.

Kannattaa kuitenkin ottaa vakavissaan nuo puheet, ja vaikka palaveerata hoitajien kanssa mitä asialle voisi tehdä.

Älä silti purematta niele ihan kaikkea...



Kasvatusalan ammattilainen minäkin...

Syksyllä aloitti kyseisessä ryhmässä.Oli vuoden toisessa ryhmässä ennen siirtymistä tähän ryhmään.

Kyseessä on iso ryhmä 24 lasta...

Lapsi ei ehkä vaan pääse ryhmään "sisään". Onko tilanne parantunut yhtään syksystä?

Jatkuva ainoastaan negatiivinen palaute on myös hoitajien puolelta ammattitaidottomuutta.

Olen itse myös lto ja äiti. Eli kokemusta löytyy molemmilta puolilta. Oman lapseni edellisen päiväkodin pari hoitajaa valitti aina poikani levottomasta käytöksestä lepohuoneessa. Ei varsinaisesti häiriköinyt, mutta oli ja on edelleen motorisesti levoton. Lopuksi suivaannuin siitä ja sanoin että ymmärrän, mutta minä en voi teidän puolesta asiaa ratkaista, koska kotona nukkumaanmenon kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia. Sanoin myös että teidän antama palaute päivän kulusta on kovin yksipuolista ja toivoisin kuulevani muustakin kuin lepohuoneen jumppatuokioista. Ryhmän lto otti tosi rakentavasti kaiken ja totesi että näinhän se on että ongelma on siinä ympäristössä ja heidän täytyy saada se toimimaan kokeilemalla jotain toista toimintamallia. Myönsi myös että heillä on ongelma sen negatiivissävyisen palautteenannon kanssa ja tiimin keskenään täytyy puhua siitä. Nykyisessä päiväkodissa ei ole mitään ongelmia lepäämisessä.

Saatiin lähete puheterapaille ja tarhassa olivat sitä mieltä, että foniatrialle pitää saada lähete.

Puheterapia oli ihmeissään miksi ihmeessä ja saimme lausunnon puheterapiasta, että mitään syytä ei ole mennä foniatrialle ja käynnit puheterapiaankin loppuivat kahteen kertaan.

Tarhassa pyörittelivät silmiä tästä.

No nyt sitten oli 5v neuvola ja sinne saatiin paperia ja lappua mukaan missä luki, että lapsemme on motorisesti levoton.

Kotona ja missä tahansa muualla lapsi on todella rauhallinen ja kiltti.

Neuvolassa ja 5v lääkärissä lapsi istui ja teki tehtävät täydellisesti.

Terv.hoitaja todellakin ihmetteli voiko olla tarhassa niin eri lapsi??

No sieltäkin tuli viestiä tarhaan, että kaikki kunnossa.

Me miehen kanssa mietimme mikä on kun tarhasta tulee tämmöistä palautetta.

Ryhmä on integroitu-ryhmä ja epäilemme, että e-lapset rupeavat loppumaan ja heidän on pakko saada jostain tehtyä erityislapsi.

Meillä siis ollut ns.tukilapsena ryhmäsä pari vuotta.

Näyttäisi olevan paljon tälläisiä tapauksia. Ihmettelen todella... Me olemme samasta syystä menossa psykologille.

nyt siltä et on aika varata aikaa ja keskustella kunnolla pk:n henkilökunnan kanssa. Eli maanantaina sovi aika.



Mutta voin kertoa, et lapset on erilaisia kotona ja pk:ssa isossa ryhmässä missä sosiaalinen ympäristö on ihan eri.



Eli keskustelun paikka!

Siis jos menisin seuraamaan päiväksi ei varmasti käyttäytyisi samalla lailla kun olisin paikalla

Saat todisteen siitä, että "vika" ei ole lapsessa vaan hoitajissa.

Jos taas lapsi käyttäytyy tarhassa levottomasti, vaikka sinäkin olet paikkalla, niin sitten saat itsesi uskomaan, että lapsi tarvitsee apua.

Eli mene sinne, niin sinulle selviää mistä on kysymys.

Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että päiväkodissa pitää tehdä erityislapsia!! Ei erityislapsille ole mitään kiintiötä, mikä pitäisi täyttää. Päiväkodin henkilöstö on huolissaan lapsesta ja siksi ottaa asian esille. Kannattaa miettiä tarkkaan onko aihetta kieltää lapsen ongelmat, sillä ne tulevat melko suurella varmuudella koulussa esille kuitenkin.... Eikö olisi järkevää ottaa vastaan apu varhaisessa vaiheessa, niin ehkäpä koulunkäynti sujuisi jo helpommin.



Koulusta tulee esikouluun hurjasti viestiä, että miksei siellä jo olla puututtu tiettyihin ongelmiin. Joskus ongelmia ei ole esikoulussa huomattu, mutta osa taas on sellaisia, että ongelmat on huomattu ja niihin puututtu, mutta vanhemmat ovat kieltäneet ongelman ja päiväkoti yksin ei voi tehdä asialle mitään. Puheterapeutit ja neuvolantädit eivät näe lasta ryhmätilanteessa, jossa lapsen vaikeudet yleensä näkyvät. Koulussa lapsen on kuitenkin osattava toimia ryhmässä. Suosittelen luottamaan päiväkodin henkilökuntaan, ovat yllättävän usein osuneet oikeaan...



Miettikää, miten epäkiitollinen ammatti... Jos huomaat ja puutut jonkun lapsen vaikeuksiin, saat haukut. Jos taas jätät puuttumatta, niin haukut tuloee siitäkin... Päiväkodin henkilöstöllä on velvollisuus puuttua lasten kehityksessä havaitsemiinsa ongelmiin ja viedä asiaa eteenpäin. Päiväkodissa ei kuitenkaan tehdä diagnooseja eikä päätetä mihin lapsi lähetetään tutkimuksiin. Päiväkodin velvollisuus on kertoa vanhemmille ja tarvittaessa neuvolaan, psykologille, puheterapeutille jne (vanhempien luvalla) ongelmista, joita ovat päiväkodissa havainneet.

eivät voi kyllä sanoa rehellisesti, että ajattelevat lapsensa parasta. Sillä jos ajattelisitte lapsenne parasta, hakisitte lapsenne ongelmiin kaiken avun, mitä vaan voi saada. Kieltämällä ja toisia syyttelemällä ne ongelmat ei poistu.



t. erityislapsen äiti

eivät voi kyllä sanoa rehellisesti, että ajattelevat lapsensa parasta. Sillä jos ajattelisitte lapsenne parasta, hakisitte lapsenne ongelmiin kaiken avun, mitä vaan voi saada. Kieltämällä ja toisia syyttelemällä ne ongelmat ei poistu.

t. erityislapsen äiti

'

mutta onhan tämä diagnoosien etsiminen lähtenyt jo vähän käsistä. Ei kaikki "erilaisuus" ole sairautta.

Toki on hienoa, että oikeasti apua tarvitsevat sitä saavat mahdollisimman varhain :)

Meidän melko eläväinen 4-vuotias poikamme aloitti päivähoidossa syksyllä. Olisko menny pari kuukautta, kun kyselin et miten pojallamme menee. Lastenhoitaja rupes siinä pihan portilla sitten avautumaan, että kun ei tuo teidän poikanne pysy paikoillaa ruokaillessa, leikkii melko lyhytkestoisia leikkejä, ei ole oikein saanut kavereita jnejne. on kuulemma kovin levoton usein.



ei siinä mitään, en yhtään epäillyt hoitajan puheiden todenperää. järkytyin kuitenkin tosi pahasti, kun tuo hoitaja sanoi, että voisi varmaan miettiä, pitäisikö lapsi siirtää jonnekin erityisryhmään. mullahan tipahti leuka siinä paikassa! ja menin ihan mykäksi.



ensinnäkin, eikai hoitajan tehtävä ole noita siirtopäätöksiä tehdä, eikä varsinkaan niitä tehdä ilman mitään tutkimuksia?!! itkin tuota asiaa pitkään lapselta salaa, ja olen oikeastaan vieläkin aika vihainen. olen yrittänyt ajatella, että hoitajatkin tekevät virheitä, kukaan ei ole täydellinen..



no, päiväkodin erityislastentarhanopettaja kävi seuraamassa poikaamme. hän sanoi, että kyseessä on tavallinen vilkas poika, joka hakee paikkaansa ryhmässä ja hänellä on sopeutuminen kesken. joillakin lapsilla sopeutuminen saattaa kuulemma kestää puolikin vuotta.



nyt hoidon aloittamisesta on kulunut yli puoli vuotta, eikä lapsestamme ole enää aikoihin tullut noita valituksia. eikä ole kukaan enää ehdotellut siirtämistä.



sori, mut ei ihan hirveästi herättänyt luottamusta tuo hoitajan toiminta!

Siitä ei ole kyse. Tiedän että hän on levoton, vilkas, mutta kuitenkin kiltti ja hyvin aikuisen ohjaukseen taipuva. Eli paikoillaan olo on oikeasti vaikeaa, eikä se parane sillä että minä äitinä kotona juttelen hänelle, että koitahan olla paikallasi siellä sängyssä. Ammattilaisten tehtävä päiväkodissa on etsiä erilaisia keinoja ja ratkaisuvaihtoehtoja tilanteisiin.

Juuri niin. Mutta ymmärrättehän, että päiväkotiryhmässä on kolme aikuista vähintään 21 lasta kohden. Tämä tarkoitaa, että suurimman osan päivästä ryhmässä on vain kaksi aikuista tuota 21 lasta kohden. Jos lapsesi vaatii koko ajaksi yhden aikuisen ohjeistamaan jokaista vaihetta, niin päiväkodin henkilökunta ei millään riitä. Oman lapsesi ja muidenkin lasten kannalta parasta on, että lapsesi saa oikeanlaista apua ja samalla päiväkotiryhmää tulisi tukea (esim avustaja ryhmään tms.) Mutta näitä tukitoimia ryhmään/ lapselle ei saada, jos niitä asioista ei viedä eteenpäin... Päiväkodin henkilökunta ei voi päättää, mihin ryhmään minkäkinlaista tukea tarvitaan, vaan valitettavasti toimitaan pienellä henkilökunnalla ja monimutkaisen byrokratian kautta voi vain tukea saada. Joten siksi asiat täytyy hoitaa tätä kautta.



Ja sillekin kuka puhui siitä hoitajan oudosta toiminnasta. Olet oikeassa. Päiväkoti henkilökunta ei todellakaan tee noita päätöksiä siirroista. Erikoista, että muutenkaan lasta, jolla on esimerkiksi pelkästään keskittymisen kanssa vaikeuksia laitettaisiin erityisryhmään...

Siitä ei ole kyse. Tiedän että hän on levoton, vilkas, mutta kuitenkin kiltti ja hyvin aikuisen ohjaukseen taipuva. Eli paikoillaan olo on oikeasti vaikeaa, eikä se parane sillä että minä äitinä kotona juttelen hänelle, että koitahan olla paikallasi siellä sängyssä. Ammattilaisten tehtävä päiväkodissa on etsiä erilaisia keinoja ja ratkaisuvaihtoehtoja tilanteisiin.

Ei siellä ole aikaa "pelleillä" yhden Nicopetterin kanssa kun on iso lauma muitakin lapsia hoidettavana.

Jotain suhteellisuuden tajua näihin juttuihin, kiitos.

Mä yrittäisin varmaan saada lapsen puhumaan siitä mikä on kivaa, mikä on tylsää, mikä on vaikeaa, mikä on helppoa... jos sieltä vaikka löytyisi jotain mikä ei päälle päin seuraamalla näy.

Lapsi kertoo tarha päivistä jonkin verran ,mutta yleensä vain laulu hetkistä kun tykkää laulaa.

ja siitä kun kukaan ei leiki hänen kanssaan...

Kerran näki jopa painajaisia tarhasta ,jossa yksi ryhmän isoista oli kaatanut sen maahan ja potkinut...



AP