Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
2-vuotiaan unista, hyvat neuvot ovat nyt tarpeen!
11.12.2008 |
Nukkumaan meno on kamalaa tappelua, sangysta tullaan pois monta kertaa, huudetaan aitia, karjutaan kun sammutetaan valot jne. Ihan sama, onko kyse menosta paiva- vai younille. Jos paivaunet on tarkoituksella jatetty valiin, kuitenkin on sama hulabaloo sitten younille mentaessa.
Tuntuu, etta kaikkea on kokeiltu. Kannettu sankyyn hiljaa takaisin, suostuteltu pysymaan sangyssa, suututtu, hermostuttu. Mutta mikaan ei auta!!!!
Onko kenellakaan hyvaa neuvoa? Vai tyydynko vain siihen, etta nukkumaan meno tulee olemaan viela seuraavat vuodet yhta helvettia?
Kommentit (5)
illat IHAN SAMANLAISIA! Poika on nyt 2v4kk. Päiväunille kävelee itse ja nukahtaa itse n.5min. mutta iltaisin alkaa se ralli, on milloin mikäkin huonosti. On jano, pissahätä, kakkahätä, roska nenässä (räkää nenässä), peitto huonosti ja lista on loputon. Välillä nukahtaa paremmin ja välillä huonommin, mutta aika usein nukahtaminen venyy ainakin 10 asti, monesti pidempäänkin. Ja iltarutiinit on aina samat. Päiväunilla ei oikeastaan ole ollut merkitystä, joskus jos unet on jostain syystä jäänyt ottamatta niin saattaa ilta olla levoton tai sitten ei. Päiväunet on vielä aika tärkeät, koska niin helposti niille nukahtaa, joten väsynyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan kiva, etta muillakin on samanlaista. Nukkuuko teidan lapsi viela paivaunia? Oletko joskus jattanyt pois? Helpottuiko nukahtaminen yhtaan?
semmosta se on. Jaksamista ja pitkää pinnaa, kyllä ne rauhottuu vuosikymmenien edetessä...
Alue: Aihe vapaa
Teidän perheenne meno muistuttaa meidän perheen menoa kun esikoinen oli 2v. Päiväunille nukahti rattaisiin, lähdin aina kävelylle tai heijasin eteisessä, jos laiskotti. Muuta en jaksanu,t kun oli myös vauva talossa.
Iltaisin aina samat rutiinit, iltapuuro, pyjama, pesu ja satu. Valo himmeälle ja nukkumaan. Joka kerta tyttö aloitti hirveän meuhkaamisen.. Sängystä ei annettu nousta, mutta puhe ei auttanut. Jonkun aikaa toinen vanhemmista meni tytön viereen ja piti kainalossa kunnes hän rauhoittui ja nukahti. Yleensä 15-30 min riitti.
Sitten vähän myöhemmin sovimme hänen kanssaan palkitsemisjärjestelyn. Muistaakseni vieressä nukuttamista oli takana pari kuukautta, aluksi se oli akia levotonta, hän rimpuili ym. Hän ihastui yhteen leluun lelukaupassa, puhui siitä usein ja me teimme sopimuksen. Jos hän nukahtaa itse sänkyyn rauhallisesti, hän saa ko lelun. Jotta hän jaksaisi odottaa, niin joka aamu hän sai liimata tarran tarravihkoon, edellyttäen että ilta oli sujunut suht rauhallisesti. Alussa vaatimukset olivat aika lievia, kunhan nyt edes pysyi sängyssä. Muutaman viikon päästä homma alkoi toimimaan paremmin ja n puolen vuoden päästä ongelma oli takana. Muutaman aamuna tarra jäi saamatta ja se harmitti. Aikaa tässä meni ja välillä vanhempien hermot, varsinkin vieressä nukuttaminen sitoi toisen vanhemman joka ilta samaan aikaan.
Nykyisin hän on helposti nukahtava 8-vuotias koululainen.