Apua apua! Mikä avuksi kun miehet rupeaa ällöttämään hetken päästä?

Enkä haluaisi että se on niin, enkä haluaisi olla tällainen.

Mikä siis vaivaa ja mikä avuksi??? =(

Auttakaas meitä ):



Ap

ilmiö alkaa, kauanko tapailtu/seukattu/oltu kiloissa?

muutaman viikon/kuukauden kuluttua tapaamisesta. Jokin piirre alkaa vaan vituttamaan, ja vaikka ensin yritän olla kiinnittämättä siihen huomiota, niin kuitenkin se alkaa vaivaamaan ja lopulta rupean suorastaan vihaamaan miestä.



Ap

Vaikka olen ensin aivan hullaantunut ja rakastunut, tuntuu, että sellainen arkipäiväistyminen iskee jotenkin heti päin pläsiä, mutta paljon normaalia voimakkaammin.

Muutaman kerran kun on rakastellut, alkaa mies tuntumaan yhtäkkiä siltä, kuin olisin ollut hänen kanssaan vähintäänkin 15 vuotta.

Arkipäiväistymisessä ei ole mitään epänormaalia, tietty se tulee jokaiseen suhteeseen, mutta tarkoitan nyt sellaista epänormaalia, nopeaa lopen kyllästymistä ja ällötystä, joka myrkyttää mielen.

Olen joutunut lemppaamaan sen takia aivan ihania miehiä ja se on harmittanut minua valtavasti, mutta kun en vain tunne mitään, tai sitten vain tuskastumista ja ällötystä.

Kuinka ikinä voin löytää jonkun, kun olen tällainen?

onko niissä ällöttävissä piirteissä jotain yhteistä?

Ihastua voi johonkin piirteeseen, vaikka ulkonäköön, mutta ei se tarkoita, että tyyppi olisi välttämättä se oikea. Mulla oli vähän samanlaista ennen kuin löysin nykyisen kumppanini.. Olin jonkun kanssa, kun jotenkin tuntu että on pakko.. Muutaman viikon päästä aloin vältellä tapaamisia ja soittoja. Ihmettelin mikä mussa on vikana, kun ei kukaan sytytä.



Mutta sitten löysin mieheni baarista sattumalta. Jo ensimmäisenä päivänä tuntui siltä, että tässä se oikea on. Vaikeita aikoja on ollut ja vähän aikaa ollaan erossa asuttu, mutta edelleen tuntuu, että yhdessä ollaan hautaan saakka.



Elkää lannistuko. Kyllä se oikea mies (tai nainen?) vielä osuu kohdalle. Väkisin ei kannata lähteä yrittämään, pitäkää hauskaa siihen asti..



Hyvää jatkoa :)



fanny

mutta minulla se liittyy aina siihen, kun alkaa valjeta ettei tämäkään mies ole minua varten. Osa hänen ominaisuuksistaan on hyviä, loistaviakin, mutta kokonaisuudessaan hänestä puuttuu se jokin jota tiedän miehessä etsiväni.



En halua vakavaa suhdetta kenen tahansa kanssa. Sellaista miestä, jota etsin, on vaikea löytää, mutta toisaalta ei niitä tarvitakaan kuin yksi ;)

eli halusi olla mulle mieliksi. Huomaan itse jälkikäteen että monesti haastan ihmisiä henkisesti ja olen aika voimakas tahtoinen (saa lukea pomottelija). Onneksi löysin miehen joka pistää minulle vastaan eikä suostu haasteisiini. Hän uskaltaa olla omaa mieltänsä asioista ja muutenkin oma itsensä. Siihen piirteeseen hänessä rakastuin vaikka alussa ihastuin ihan muihin asioihin kuten ulkonäköön.