Lapsi kiusasi koiraa, joka hermostui ja nirhaisi hampaillaan naarmun lapsen poskeen.

Mutta edelleenkään: terve ja hyvin koulutettu koira EI pure lasta, vaikka tämä herättäisikin kesken unen. Ei pure. Voi murahtaa ja paeta, muttei lauman ylempiä jäseniä purra ainakaan niin, että verta vuotaa.

Ei voi olettaa, että koiran pitää vain kestää lasten rajut leikit. Koirallakin pitää olla paikka, mihin se voi mennä turvaan ja rauhaan.

Mielestäni tämä ei ole eläimen inhimillistämistä, vaan eläimiäkin täytyy kohdella tietyllä kunnioituksella. Ei sitä lauman alintakaan jäsentä saa kiusata.

Kyllä koiran pitää sietää oman perheen lapsen leikkiä. Kaksivuotias tuskin vakavasti voi uhata koiraa eikä toivon mukaan myöskään pahasti osaa kiusata./i]

miten lujaa saa/ei saa nappaista, että verta tulee tai ei tule. Koirahan toimii kuten se toimisi toisten koirien kanssa: pikku varoitusnippaus lähinnä nipistää, kun koirillahan on löysä nahka ja TURKKI välissä suojana, koirilla lisäksi nopeammat refleksit väistää tilannetta. Ei koira voi ymmärtää, että ihmistä ei voi näykätä samalla tavalla. Ei tässä nyt mitään peruuttamatonta ja maailmaa mullistavaa ole sattunut, kuten jokainen lapsia ja koiria kasvattava tietää. Koiralle omaa tilaa enemmän, jotta pääsee rauhaan nukkumaan ja lapsille vielä ne seuraavat sata kertaa opetusta siitä, ettei nukkuvaan tai syövään koiraan mennä koskemaan. Ja silti joskus voi joku naarmu tai vahinko tulla, se on hyväksyttävä, jos eläimien kanssa haluaa elää.

Koira ei purea poikasia laumassa.



Ja hei haloo: se on kasvattajan tehtävä opettaa sille koiralle, ettei lapsia tai ketään muutakaan ihmistä purra, näykkäistä eikä edes uhata milloinkaan koskaan.



Oletko ihan tosissasi sitä mieltä, että vika on vaan ap:n lapsessa ja ap:ssä...?



TOIVON todella hartaasti, ettei sinulla ole ainakaan isoja koiria. Asenteesi on sellainen, että koira saa elää kuin pellossa ja se on aina ihmisten vika, jos "naarmu tai vahinko tulee".

laitoit ajatukseni pieneen pakettiin, kiitos!



Toi on ihan totta, koiraakin pitää kunnioittaa ja sillä on oikeus puolustaa itseään vaaran uhatessa. Koira näkee asiat eri tavalla kuin ihminen.



Koira on tietysti aina lauman alin, ja niin meilläkin on.



Yritäpä saada tästä järkevää keskustelua kavereideni kanssa, joilla lapsia mutta ei koiraa.



terv. 2-vee pojan ja mäykyn omistaja



Ap, älä välitä näistä hermoheikoista, tuo oli tuiki tavallinen juttu vielä!

Ei eläintä voi opettaa käyttäytymään luonnonvastaisesti! Jos eläimen ottaa, ihmisten on sopeuduttava siihen, että perheessä on eläin, joka käyttäytyy, kuten eläin käyttäytyy. Koiraa ei voi opettaa siihen, että se ei KOSKAAN murise, näykkää tai pure. Koiraa voi opettaa sietämään lapsia ja heidän kovempia otteitaan mutta robottia siitä ei saa. Varoitusmurina ja varoitusnäykkäys on itse asiassa erittäin terve piirre koirassa: mikään ei ole vaarallisempaa, kuin koira, jota on kuritettu murinasta tai varoituksesta - sen jälkeen ei enää varoiteta, vaan purraan heti täysillä. Ennen kaikkea lapset ja toki muutkin ihmiset on saatava ymmärtämään, miten koirien tai muiden eläimien kanssa toimitaan, jotta vaaratilanteita ei syntyisi. On äärimmäisen naiivia elätellä jotain Lassie-syndroomaa, jossa pyhimyskoira ei koskaan murise tai näykkää, ei koskaan hypi tai raavi innoissaan, vaan aina suojelee ja rakastaa lapsia ja on valmis uhraamaan elämänsä, jotta pikku-Tim pelastuisi... ja jos oma koira ei tätä mielikuvaa vastaakaan, ei kun piikille ja uutta putkeen.



Jos ei ymmärrä eroa suden jälkeläisen ja pehmolelun välillä, ei kannata koiraa tai muitakaan eläimiä perheeseen ottaa.

Tää oli hyvä, pelkkää asiaa :)

tekemisissä koirien kanssa, etkä varsinkaan opeta ihmisiä koirien koulutuksessa...



Pahemmin pihalla ei oikeastaan enää voisi olla!

Meillä myös mäykky =)

hurraan huutelu itselleen on läpinäkyvää.

Sitten asiaan. Minä en koskaan kurita koiria, enkä suosita sitä kenellekään. Tuo ajatus siitä, että kurin ja koulutuksen korostaminen automaattisesti merkitsee vä'kivaltaa on yhtä typerää kuin olettaa, että lasta ei voi kurittamatta kieltää ja kasvattaa rajat ylläpitäen.

Olennaista on tietysti opettaa lapselle, ettei koiran makuupaikalle mennä ollenkaan, koskaan.

Mutta olennaista on myös lähteä siitä, että koira ei voi laumassa ylempiää purra ikinä, koskaan. Niin ei koira muuten teekään koiralaumassa! Murisee, haukkuu, vetäytyy kyllä - muttei pure ylempiään.

Tuo "mäykyn" (jeesus mikä sana) omistaminen on luonut sinulle selvästi harhaluulon, että olet suurikin koirapsykologian asiantuntija. No, et ole. JOS koirasi tajuasi asemansa laumassaan, et höpisisi noin pehmeitä.

Eli tiivistys: koiran pureminen on aina hälytysmerkki, ei normaalia koiran käytöstä. Jos kyse on nuoresta koirasta, koulutuksella voi vaikuttaa paljon. Mutta jos kyse on vanhasta koirasta, kannattaa olla tarkkana ja harkita vakavasti koiran nukuttamista.

Ei eläintä voi opettaa käyttäytymään luonnonvastaisesti! Jos eläimen ottaa, ihmisten on sopeuduttava siihen, että perheessä on eläin, joka käyttäytyy, kuten eläin käyttäytyy. Koiraa ei voi opettaa siihen, että se ei KOSKAAN murise, näykkää tai pure. Koiraa voi opettaa sietämään lapsia ja heidän kovempia otteitaan mutta robottia siitä ei saa. Varoitusmurina ja varoitusnäykkäys on itse asiassa erittäin terve piirre koirassa: mikään ei ole vaarallisempaa, kuin koira, jota on kuritettu murinasta tai varoituksesta - sen jälkeen ei enää varoiteta, vaan purraan heti täysillä. Ennen kaikkea lapset ja toki muutkin ihmiset on saatava ymmärtämään, miten koirien tai muiden eläimien kanssa toimitaan, jotta vaaratilanteita ei syntyisi. On äärimmäisen naiivia elätellä jotain Lassie-syndroomaa, jossa pyhimyskoira ei koskaan murise tai näykkää, ei koskaan hypi tai raavi innoissaan, vaan aina suojelee ja rakastaa lapsia ja on valmis uhraamaan elämänsä, jotta pikku-Tim pelastuisi... ja jos oma koira ei tätä mielikuvaa vastaakaan, ei kun piikille ja uutta putkeen.

Jos ei ymmärrä eroa suden jälkeläisen ja pehmolelun välillä, ei kannata koiraa tai muitakaan eläimiä perheeseen ottaa.

Joo koira voi toki puolustaa itseään jne jne, mutta kyllä hyvä hermonen, paikkansa tietävä koira tekee kaikkensa ennenkun näykkää. Meillä on ollut useita eri rotuisia koiria lasten kanssa, ja ovat lapset saaneet vetää koirat vaikka solmuun halutessaan. Toki lapsille kuuluu opettaa antaa koiralle rauha ja käsitellä oikein, mutta jos koira oman perheen lasta näykkäsee kun lapsi halaa, niin kyllä jonkun näköinen ongelma on silloin arvojärjestyksessä.



Ja mitä haavaan tulee, on ihan eri juttu koiran hammas, kun vaikka ihmisen kynsi tai sormus. noin niinkun bakteereita ajatellen. Että ei sitäkään kannata vähätellä pienen lapsen kohdalla varsinkaan.

Joskus kyseessä koira, joskus kissa. Lapset tosiaankin saa laittaa eläimen solmuun ja eläin on niin lauhkea ettei puolustaudu.

Ja mikä parasta, eläin ei saa olla missään eikä milloinkaan rauhassa. Vanhemmat on tottuneet siihen ettei se mitään tee, joten lapset saa rääkätä menemään. Varsinkin kun kyseessä on jo vanha ja väsynyt eläin niin pistää kyllä niin vihaksi!

Koira ei saa purra, se on päivänselvää. Mutta edelleenkin painotan sitä eläimen kunnioitusta. Eläin ei ole lelu, mitä saa vanuttaa miten tahtoo.

Sinulle, joka painotat koiran kouluttamista ja purevan koiran lopettamista: Miksi koira puree? Mitä koiralle on tehty, jotta se puree? Hyvin todennäköisesti jotain on pentuaikana mennyt pahasti pieleen. Eli siinä vaiheessa on omistajan syytä katsoa peiliin tai seuraavan koiran kanssa käy aivan samalla tavalla.

Meillä on ollut useita eri rotuisia koiria lasten kanssa, ja ovat lapset saaneet vetää koirat vaikka solmuun halutessaan.