Kannattaako ujon ja hiljaisen alkaa väkisin vääntämään juttua, vai
vaikuttaako se vain säälittävältä kun ei tule luontevasti? Vai pitäisikö puhua vain silloin kun on asiaa?
Kommentit (6)
Helpointa päästä keskusteluun mukaan on kysyä jotain. Siitä se lähtee.
mutta jos haluat oppia ottamaan enemmän kontaktia muihin, voisit harjoitella asiaa. Kyllä me aikuiset, elämää kokeneet ihmiset, siedämme erilaisuutta! Jotkut epävarmat ihmiset eivät voi sietää toisten epävarmuutta ja sellaiset saattavat lytätä tahallaan ujoa. Siitä ei kuitenkaan tarvitse välittää. Itse olen ainakin kiinnostuneempi ujojen ihmisten jutuista, kun sellaisten, jotka ovat koko ajan äänessä (eikä yleensä ole mitään ihmeellistä sanottavaa).
epäsosiaalisena (= hitaasti lämpiävä) tarvitsisin.
Lapsena vanhemmat komensivat olemaan hiljaa kun aikuiset puhuivat. Eipä se keskustelemisen taito sitten enää yhtäkkiä täysi-ikäisenä päälle loksahda...
yrittää vääntää juttua :) Ei kai sillä väliä miltä se vaikuttaa, mutta jos ujo ja hiljainen on tuppisuuna muiden ihmisten seurassa, se helposti tulkitaan evvk-asenteeksi ja tällainen ihminen jätetään rauhaan. Se ei ole kivaa jos tämä hlö ei halua tulla rauhaan jätetyksi.
t ujo ja hiljainen myös
P.S. yleensä ihmiset eivät suhtaudu negatiivisesti siihen että joku haluaa jutella vaikkei selvästi hirveän hyvin osaa - päinvastoin.
en usko että ne small talkkitaidon puute tuosta johtuu - tietysti ehkä helpottaisi jos olisi vaadittu jo lapsena opettelemaan puhumista. Mutta siis, kyllä se on ns synnynnäistä. Jos olisit luonteeltasi avoin ja seurallinen niin olisit ne taidot itsellesi kehittänyt jo lapsena. Jos ei aikuisten niin ikäistesi seurassa.
t. toinen samanmoinen
epäsosiaalisena (= hitaasti lämpiävä) tarvitsisin.
Lapsena vanhemmat komensivat olemaan hiljaa kun aikuiset puhuivat. Eipä se keskustelemisen taito sitten enää yhtäkkiä täysi-ikäisenä päälle loksahda...
Ujon ja hiljaisen ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin mitä on. Sinussa ei ole mitään vikaa!