Lue keskustelun säännöt.
Miksi laitat/et laita isompaa lasta hoitoon kun vauvan kanssa kotona?
12.03.2009 |
Itse olen aina ajatellut yleisesti, että ei pitäisi laittaa, mutta en ole koskaan ajatellut sen tarkemmin miksi... (itsellä siis vaan yksi lapsi).
Nyt kun ystäväni sai vauvan, hän oli ajatellut ottaa isomman (4 v.) lapsen kotihoitoon, kunhan kotiutuvat vauvan kanssa. Vauvan terveyden kanssa oli ongelmia, joten joutuivat käymään sairaalassa ja neuvolassa ylimääräisillä käynneillä, ulkoilua ei suositeltu vauvalle ensimmäisen kuukauden aikana jne. joten pitivät isomman lapsen tämän ajan välillä hoidossa, välillä ei. Nyt kun vauvan kanssa on jo helpompaa ja äidin olisi helpompi pitää isompikin lapsi kotona, on lapsi alkanut kaivata kavereitaan ja hoitajia ja enemmän tekemistä kuin mitä vauvassa kiinni oleva äiti tällä hetkellä pystyy tarjoamaan. Joten olen alkanut myös ymmärtää toista puolta asiasta.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkosen syntyessä esikoinen oli 1,5 vuotta ja oli ollut siihen saakka kotihoidossa. Tällöin ei toki edes mietitty mitään hoitokuvioita, vaan kävimme vauvan ja taaperon kanssa perhekerhossa sun muuta.
Nyt kolmosen syntyessä lapset ovat 3 ja 4,5 ja ovat olleet kaksi vuotta päiväkodissa. On luontevaa, että lapset saavat jatkaa tuttujen hoitajien ja tuttujen kavereiden kanssa tutussa paikassa muutamana päivänä viikossa. Lapset ovat hoidossa seitsemän tuntia kerrallaan, ja nukkuvat noina päivinä siis päikkärit tarhassa. Kotona niitä on hankala saada nukkumaan ja kun vauvan rytmit ovat mitä ovat, saan itsekin levätä noina kahtena päivänä. Kerhoja ei ole tässä lähellä ja muutenkaan en pistäisi lapsia kerhoon maaliskuussa, kun toimintakausi on pian päättymässä. Lisäksi saamme nyt pitää tarhapaikat ja hyvällä tsägällä tämän kolmosenkin vielä samaan paikkaan sitten aikanaan.
Syksyyn mennessä tosin mietitään tilanne sitten uusiksi. Jos homma toimii, jatkamme näin, mutta jos ei, mietimme muita kuvioita.
Varsinaisesti lapset eivät käy tarhassa virikkeiden takia, sillä kotona riittää puuhaa ja käymme myös perhekerhossa, avoimessa ja muissakin kerhoissa ja lastentapahtumissa. Tärkeintä on vanhempien oma jaksaminen ja lapsille tuttujen hoitopaikkojen säilyminen.