Lue keskustelun säännöt.
miten se kiusaaminen sitten koetaan....?
11.03.2009 |
Onko se kiusaamista, että ei olekaan luokan suosituin tyttö/poika? Onko se kiusaamista, että poika sanoo tytölle, että pojat on best, tytöt sucks? Tai toisin päin? En halua vähätellä kiusaamista mutta murrosiässä nyt on aika tavallista, että tulee tunnekuohuja se, että me aikuisten lähdetään barrikaadeille ja toisiamme syyttelemään jos lapset vain ja ainoastaan hakee paikaansa niin johan on. Oikeasti vähän paksumpaa nahkaa toivon, ei elämässä selviä jos joka asiasta alkaa itkemään ja se, että ei ole suosittu niin sekin vaan on elämää.
Kommentit (3)
Noh, kiusaamisen tasoja on monia, alkaen huomiotta jättämisestä ja sanomisten morkkaamisesta fyysiseen väkivaltaan. Mikään niistä ei ole hyväksyttävää. Aikuisten tehtävä on kasvattaa lapsia. Jos aikuiset jättävät lapset selviämään keskenään, seurauksena voi olla tämä:
Omassa koulussani ei aikoinaan puututtu kiusaamiseen millään tavalla, vaan lapset saivat "hakea paikkaansa" niin kuin parhaiten taisivat. Sosiaalinen kanssakäyminen oli äärimmmäisen raadollista, vahvimman selviämistä päivästä päivään. Itse olin onneksi vahva, joten oma kiusaamiseni rajoittui "pelkästään" ryhmästä poissulkemiseen ja sanomisieni jatkuvaan nälvimiseen ensimmäiset pari vuotta mainitussa koulussa. Ai niin ja kerran minut on heitetty seinään, kun avasin suuni väärässä paikassa.
Ainoastaan suositut kiusaajat selvisivät ilman kiusaamista läpi koulun. Me, jotka emme suostuneet kiusaamaan muita, tai ne, jotka epäonnekseen olivat epäsuosittuja kiusaajia, saivat kokea nälvimistä, haukkumista, panettelua, nöyryyttämistä, tuuppimista, kuristamista ja seksuaalista häirintää läpi kouluvuosiensa (useimmat kävivät samassa porukassa läpi päiväkodin, ala-asteen ja yläasteen). Siihen aikaan ei luojan kiitos ollut kouluampujia, silloin sekopäät perinteisesti tappoivat vain itsensä...
Monet koulukavereistani ovat vasta viime vuosina (olemme kolmissakymmenissämme) päässeet eroon noiden vuosien taakasta, kun olemme vihdoin ymmärtäneet, kuinka viattomia me lapset olimme, ja kuinka syyllisiä olivat opettajat ja vanhemmat, jotka eivät puuttuneet ikinä mihinkään. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen itse todella pahasti koulukiusattu, se ei jäänyt henkiselle tasolle vaan sain turpiini lähes viikottain luokan pojilta (olen tyttö) koulumatkoilla, peräsuoleeni myös työnnettiin keppi joka teki pahaa jälkeä.
Olen vain istunut vanhempainilloissa jossa kiusaamisena tunnutaan pidettävän myös minusta NORMAALIA murrosikäisten kuohuntaa. Minusta kiusaamista nykyään nähdään vähän kaikessa mikä ei sitä ole vaan luontaista lajikäyttäytymistä.
mietteitä?