Jos miehesi olisi koira, niin minkä rotuinen?
Ja perustelut.
Aloitan: Oma mieheni olisi irlanninsusikoira. Korkea, resukarvainen ja harmaa. Luonteessakin hieman samaa.
Kommentit (16)
Luonteessa on samaa itsenäisyyttä ja itsepäisyyttäkin. Kunto on loistava ja jaksaa sisukkaasti tehdä asioita. Pitää huolta terveydestään ja kunnostaan. Samaa näköäkin. Siniset silmätkin.
Tulee hyvin toimeen toisten kanssa ja viihtyy laumassa.
Aina räkyttää ja haukkuu. Kiinnipidettynä vetää liekaa tiukalle.
(Wikipediasta) Labradorinnoutaja on tiivisrunkoinen, toiminnanhaluinen ja hyväntuulinen koira. Sillä on hyvä vainu. Silmät ovat keskikokoiset, ruskeat tai pähkinänväriset ja ilme ystävällinen. Korvat ovat melko pienet. Labradorinnoutaja on ystävällinen, miellyttämisenhaluinen, nopea ja älykäs, minkä vuoksi se on useimmiten helppo kouluttaa. Labradorinnoutajakin vaatii kuitenkin määrätietoisen koulutuksen, sillä sekin osaa ottaa roolin perheen johtajana jos se sille suodaan. Rotu on hyvä seura- ja perhekoira tasapainoisen luonteensa ansiosta. Se vaatii paljon ihmisen seuraa ja pitkästyy yksin ollessaan. Onnellisimmillaan labradorinnoutaja on saadessaan tehdä sille tarkoitettua työtä.
(Wikipediasta) Labradorinnoutaja on tiivisrunkoinen, toiminnanhaluinen ja hyväntuulinen koira. Sillä on hyvä vainu. Silmät ovat keskikokoiset, ruskeat tai pähkinänväriset ja ilme ystävällinen. Korvat ovat melko pienet. Labradorinnoutaja on ystävällinen, miellyttämisenhaluinen, nopea ja älykäs, minkä vuoksi se on useimmiten helppo kouluttaa. Labradorinnoutajakin vaatii kuitenkin määrätietoisen koulutuksen, sillä sekin osaa ottaa roolin perheen johtajana jos se sille suodaan. Rotu on hyvä seura- ja perhekoira tasapainoisen luonteensa ansiosta. Se vaatii paljon ihmisen seuraa ja pitkästyy yksin ollessaan. Onnellisimmillaan labradorinnoutaja on saadessaan tehdä sille tarkoitettua työtä.
tuo oli kyllä hyvä!
Mun mies olis ehkä kuitenkin musta Dobermann, komean ja atleettisen ulkomuotonsa ansiosta. Luonteesta en nyt mene ihan sataprosenttisesti takuuseen, mutta onhan tuossa vähän samaakin, ainakin pidättyväinen perheen ulkopuolisia henkilöitä kohtaan, joskin kohtelias :-)
vahva, rohkea, ennakkoluuloton, älykäs - ja helppo kouluttaa :-)
Suloinen, luotettava ja hyväntahtoinen, mutta vähän pöhkö... :)
Munkin mies on selkeesti dobermanni-tyyppiä. Vähän vaan on maha kasvanut hyvästä ruoasta, muuten valiovartalo ;)
Itse olen enemmän varmaan semmosta spanielityyppiä. Ehkä ruskea Cavalier? :D
Entäs te muut naiset itse?
Mun entinen mieheni on kapinen kulkurakki joka juoksi karkuun häntä koipien välissä. vesikauhukin sillä varmasti on.
luonteenpiirteet samat kuin edellisellä dobberilla - pidättyväinen perheen ulkopuolisia henkilöitä kohtaan, joskin kohtelias - pätee siis myös meillä mieheen.
Ja minä taas olen semmonen seurallinen ja iloinen, onnellisenoloinen.
Metsästysvietti on erittäin voimakas, siksi rotu soveltuu huonosti pelkäksi seurakoiraksi. Se on luonteeltaan ystävällinen ihmisille, toimelias ja tarmokas. Rodulla esiintyy jonkin verran myös vartioimis- ja puolustusviettiä, mutta niistä pyritään jalostusvalinnoin määrätietoisesti eroon. Saksanseisojat ovat melko jääräpäitä ilman kunnon koulutusta ja kuria.
Iso ja laiska, komea ulkomuodoltaan, vaikkakin massiivinen:)
Makoilee mielellään perheen kanssa olohuoneessa, mutta ulkoilee aktiivisesti ja tuo lehden pyydettäessä. Aina lauhkea.