Mitä mä tekisin? Auttakaa päätöksen teossa
Pohjiksi voisin kertoa että exäni käytti tytärtämme hyväkseen. Tapaaminen luonnostaan käy vaan valvotuissa olosuhteissa.
Tapahtumasta on kulunut 5,5 vuotta ja nykyään mä valvon tapaamisia, jotka on todella harvassa koska exä muutti kauas "pakoon".
Meillä on myös nyt täyttänyt 12 vuotias poika, joka oirehtii kovasti. Sanoo joka asiaan vastaan, ei välitä mistään, kyselee isästään joka päivä jne.
Ei selvästi muista mitä on tapahtunut ja syyttää mua.
Äitini ehdotti, että antaisin mennä isänsä luo ettei ala vihaamaan mua.
Mutta mua pelottaa koska en tiedä millaista exän elämä todellisuudessa nykyään on.
Mitä mä teen??!!?
Kommentit (16)
Ja jos mies on hyväksikäyttänyt tytärtäsi niin minusta se kertoo ihmisestä niin paljon, että en voisi kuvitellakaan, että mies voisi asua lapsen kanssa!!!
Meen äidin mielestä se on ainoa ratkaisu.
Pitäis varmaan ottaa soskuun yhteyttä..
Mitä mä tekisin pojan kanssa?
Pelkään, että menee toi isä-kaipuu tosi pahaksi ;-(
en antaisi ikinä avata. ei se siitä johdu
Ei mielestäni ole mustamaalaamista jos asiasta kertoo lapsille. Pyydä vaikka lastenvalvojaa tms kertomaan jos et itse usko olevasi riittävän objektiivinen.
Ne ei selvästi tajua mitä on tapahtunu ja saan vaan vihat niskaani..
Tyttö ei kyllä kysele isästään, mut ei myöskään halua puhua asiasta.
ja 9 olin siis mä, ap..
Mua pelottaa kaivella asiaa.
Pelkään, että kaivan vanhat ikävät asiat esiin ja aiheutan taas masennusta.
Jotenkin tuntuu helpommalta olla tässä tilanteessa että kaikki on suurinpiirtein hyvin. ;-(
En tiedä sitäkään, että muistaako tyttö asiat. Oli 6v kun asiat selkes.. Ja pelottaa, että jos muistutan asiasta, että menee pahaksi. Ja toisaalta pelkään kertomista pojalle, koska on nykyään niin "ilkeä" ja välinpitämätön. Mitä jos alkaa kiusaamaan tyttöä tai jotain muuta..
On niin vaikeaa.. ;-(
ap
että isä on elänyt niin ettei voi viettää aikaa lapsiensa kanssa.
Mutta ei se vaan auta..
ap
Pojalle pitäisi hakea apua muuta kautta. Koululääkäri tai oma lääkäri voisi varmasti auttaa.
Pojalle pitäisi hakea apua muuta kautta. Koululääkäri tai oma lääkäri voisi varmasti auttaa.
Perheneuvolasta voi myös koittaa apua.
ja siksi kapinoi ja on hankala. Tuo isäasia on vaan helppo kanava purkaa pahaa oloa.
Uskon että tyttö kyllä muistaa jos tapahtumia jos on ollut jo kuusi vuotias kun asia on tullut ilmi. Olen itsekin käynyt samoja asioita läpi lapsuudessani ja tapahtumia kyllä muistaa kovinkin varhaisilta vuosilta mutta niistä on todella vaikea puhua. Helpompi olla puhumatta.
Lapselle psykologista apua, toimiiko teillä päin jokin vara-isä systeemi, aikuinen mieskaveri joka olisi miehen mallina pojallesi, ja veisi poikaasi kaikkeen kivaan harrastukseen, jalkapalloiluun, lätkään yms otappa selvää.
Muuten menee uhmailuksi... totuuden kertominen ei ole mitään panettelua, koska isä on selvästi lapsilleen vahingollinen. täytyyhän heidän saada se tietää! Kai sen voisi sanoa vaikka nätisti, kuten vaikka että isä on sairas, ja saattaa siksi vahingoittaa lapsia. Ja että niin oli jo aikanaan käynytkin.
oon todella hukassa.
Poika siis aina ennen ollutn todella kiltti..