suositelkaa koirarotu, joka lapsiystävällinen, karvaa saisi irrota mahd.vähän, helppo kouluttaa...

niitä myydään lelukaupassa. Saa jopa kahta ellei kolmea eri kokoa.

olisko joku spanieli? Karvaa lähtee, mutta ystävällisiä ja lempeitä suurin osa. Tai kultainen noutaja. Sitten vaan mukaan koirankoulutusryhmään, niin sieltä saatte hyviä vinkkejä.. Jos ei aikaa tai halua ole kouluttaa, niin sitten hankkikaa akvaario tai hamsteri? Tosin nekin tarvitsevat hoitoa.

Punainen irlanninsetteri

.

vastasin tuossa aiemmin kultainen noutaja tai spanieli, mutta ne niinkuin kaikki muutkin koirat tarvitsevat lenkkeilyä.. jos on tuollainen asenne "olen laiska äiti", niin miksi ihmeessä pitää lemmikki hankkia? Naapurissa on koira ulkona yötä päivää enkä ole kertaakaan nähnyt sitä lenkillä.. sääliksi käy :(

Villakoira keskikoinen tai iso on ehkä parempi lapsien kanssa kuin pienemmät. Oman kokemuksen mukaan mustat ja ruskeat ovat ystävällisempiä. Abrikooseissa olen tavannut jotain ongelma tapauksia.

Moni koirarotu on helppo kouluttaa, mutta ei välttämättä ole tottelevainen.

Rotujen sisällä on paljon eri luonteisia koiria, joten kannatta tutustua hyvin pentujen vanhempiin ja kasvattajaan.



Espanjanvesikoira on oppivainen ja tottelevainen, mutta tarvitsee paljon toimintaan ollakseen onnellinen. Tästä rodusta ei lähde karvaa.



Isoista koirista bouvier.

Ei irtokarvaa, leikkisä, lapsirakas, älykäs ja sopivan kokoinen. Mutta mikään koira ei sovi laiskalle.

Niin että teeppä perheellesi ja koiralle palvelus ja jätä koira ottamatta.

Karvanlaatu on erittäin vaativa. Jatkuvasti näkee noita rotuja kaupugilla ja sääliks käy. päällikarva saattaa olla sileä, mut pohjavilla niin takussa ettei sormia saa ihoon asti mitenkään.

mutta pitää sitäkin lenkkeilyttää, kouluttaa ja harjata, näin pari asiaa mainitakseni. Kannattaa hakeutua koirakouluun jo pennun kanssa.



Mutta jos on umpilaiska, ei kannata ottaa mitään eläintä.

meillä on nyt koiranpentu ja paljon vie aikaa sen hoitaminen. Elämä on oikeasti muuttunut kokonaan. Ei osannut odottaa työn määrää. Pitää ottaa huomioon, ettei pennun tarvitse nolla montaa tuntia yksin kotona jne. Mutta onhan se sitten ihana!

Se rakastaa pitkiä lenkkejä. Ihminen väsyy ennenkuin se.

Toisaalta jos sattuu olemaan itse kipeenä, se makoilee ja jaksaa olla myös rauhassa potilaan seurassa.



Ei irtoa karvaa, helppohoitoinen turkki, ajetaan lyhyeksi kerran-3 kertaa vuodessa.



Vaatii kyllä koulutuksen, on omiaan Tokossa ja acilityssä. Etsintäkoirana myös, sillä on tosi hyvä hajuaisti. Tää on yleensä lempeä koirarotu.Nopea oppimaan. Mielestäni ei laiskan koirarotu laisinkaan!