Apua, minne esikoinen nukkumaan kun vauva syntyy???????

toimittiin juuri siten, että 2-vuotias (minä) ja vauva nukkuivat molemmat vanhempien huoneessa. Minun sänkyni oli isän puolella, isä heräsi minun kanssani (heräilin siis yöllä), siskon pinnasänky oli äidin puolella, äiti heräsin hänen kanssaan.



Sittemmin meidän perheemme kuopus, meitä sisaria 3 ja 5 vuotta nuorempi, mm. vaelsi yöllä kouluikään asti isän ja äidin väliin. Peitto ja tyyny kainalossa, "mä tulin" kommentin kanssa.



Meillä ei ole siis saatu ansaittua omaa rauhaa ja lepoa omassa huoneessa monien sukupolvien aikana. Mummokin nukkuin noin yksivuotiaitten kanssa siten, että piti omaa kättään pinnasängyssä. Vauvat hän nukutti vieressä. (Oli muuten kauan kauan ennen kuin koko perhepeti-käsite rantaantui Suomeen, 40-luvulla.)



AP: minäkin suosittelen "kaikki sängyt samaan tilaan" tai "isä nukkuu esikoisen kanssa" järjestelyä. Niin meilläkin on tehty :-). Nyt nuo ei ansaittua rauhaa ja lepoa saaneet lapsukaiset ovat jo kaikki omissa sängyissään, kuopus tosin joinain öinä siirtyy 4-5-6 aikaan meidän sänkyymme. (Jälkikasvu 5, 9, 12, 17 ja 19) Nyt 9-vuotiaan kanssa muuten nukuttiin samassa sängyssä 4-vuotiaaksi, ts pikkusisaruksen syntymään asti. Sittemmin isä nukkui jonkin aikaa hänen kanssaan. Ihan normaali, terve ja fiksu 9-vuotias on. Tosin varmaan olisi sitä ilman vieressä nukkumistakin :), mutta on joka tapauksessa.

siellä omassa huoneessaan ja omassa sängyssän? Ihan noin vaan? kenen lapsia ne sit on, joitka vaeltaa yöstä toiseen ennemmin tai myöhemmin vanhempien väliin unta jatkamaan??

Kuule mun, unikoulua pitäneen, lapset eivät IKINÄ ole nousseet sängystä ilman lupaa tai tulleet väliimme. Nukkuvat heräämättä koko yön. Joskus heräävät pissalle, harvoin kuitenkin. Eivät vaeltele. Aamulla pyytäät lupaa nousta sängystä. Että niin!

Terv. kahden pojan äiti

Meillä ei ole siis saatu ansaittua omaa rauhaa ja lepoa omassa huoneessa monien sukupolvien aikana. Mummokin nukkuin noin yksivuotiaitten kanssa siten, että piti omaa kättään pinnasängyssä. Vauvat hän nukutti vieressä. (Oli muuten kauan kauan ennen kuin koko perhepeti-käsite rantaantui Suomeen, 40-luvulla..

Jos teillä ei onnistuttu, niin ei sit muillakaan voi toimia, vai? No kyllä se on vanhemmista ihan kiinni, jos antavat lasten juosta keskellä yötä sängystä toiseen! Jos ei halua väliinnukkujia niin kiikuttaa sitten lapsen samantien takaisin omaan sänkyynsä. Minun lapseni, jota olen kipeänä yrittänyt väliin nukuttaa, huutaa aina yöllä - omaan sänkyyn! Ei kaikki halua nukkua kylki kyljessä. Homman poinnti on se, että kannattaa minusta unikoulua yrittää, jos kerran on mahdollisuus laittaa isompi sisarus omaan huoneeseen. Saattaa toimia hyvinkin, kun vaan viitsii vähän yrittää!!!

Meillä ainakaan ei lapset päätä asioista! 2v lapsi voi ihan hyvin nukkua yksin. antaa sit huutaa siellä, ei se kauaa jaksa.. meillä lapset 5v ja 2v nukkuu yhteisessä huoneessa. ovat nukkuneet jo 1,5 vuotta. "-vuotiaskin osaa varmasti kuunnella jo tarinaa sängyssä.. meet lukee iltasadun ja toivotat hyvät yöt.

ja nykyisin kaikki 3, iät 1v 5v ja 7v nukkuvat tyytyväisinä ja inahtamatta klo 20-07 omissa huoneissaan. Koskaan ei ole unikoulun jälkeen tapahtunut mitään vaeltelua tms.



Jos joku on kipeänä, saa totta kai tulla patjalla vanhempien makkariin (esim vatsatauti) mutta yleensä flunssaisetkaan lapset ei halua, vaan itse valitsevat oman sängyn ja huoneen rauhan. Ja saavat yöllä käydä pissalla (isommat) mutta harvemmin on tarve. Painajaisunista joskus käy 5v kertomassa, silloin vähän halitaan ja jutellaan hetki ja takas nukkumaan. Eivät halua tulla öisin väliin kun ovat pienestä tottuneet omaan sänkyyn.



Tää sopii meidän perheelle parhairten, kaikki nukkuu tyynen rauhallisesti ja ovat reippaita ja virkeitä päivisin.

Esikoinen 2v nukkuu vanhempien kanssa samassa huoneessa, mutta on kokeiltu siirtämään omaan huoneeseen. ei onnistu, huutaa öisin.

help miten te muut olette tän järjestäneet?

ei oikein tuo perhepeti innosta!

Meillä ei edes harkittu 1v9kk vanhan siirtämistä omaan huoneeseen, saa jatkaa nukkumista meidän huoneessa edelleenkin. Emme halua häntä "ajaa pois" vauvan tieltä kun on huoneessamme tottunut nukkumaan. Iso mullistus jo muutenkin vauvan syntymä pienelle. isommat lapset meillä toki omissa huoneissaan, mutta pienet nyt vanhempien huoneessa. Nyt vauvan kanssa meidän huoneessa (omassa sängyssä toiki)olija on 2v, eikä aiota siirtää omaan kun vasta sitten kun vauva rupeaa liikkumaan .

Kannatan myös. Meillä n 5 v siirtyneet omiin huoneisiin.

Minusta on kyllä aika uskomatonta, että 5 vuotias ei osaa nukkua omassa kodissaan omassa huoneessaan ja sängyssään! Lapsi ansaitsee oman rauhan ja levon omassa huoneessa. Siinä olen samaa mieltä, että vauvan syntymään tuota siirtoa ei kannata ajoittaa - joko selkeästi ennen tai sitten vasta myöhemmin. Mulla ei tuota ongelmaa ole ollut, koska lapset ovat nukkuneet omissa huoneissaan ilman minkäänlaisia ongelmia 2 kk ikäisestä. Toimii meillä loistavasti, suosittelen, jos haluatte kaikki nukkua yönne rauhassa klo 20-08!

Kaikki nukkuu omissa sängyissään, mutta samassa huoneessa. Ei ongelmia.

nukkui ihan samassa huoneessa vanhempien ja vauvan kanssa, omassa sängyssään. Ihme kyllä, uni oli hyvin sikeää, eikä 2v herännyt ollenkaan, vaikka vauva herättelikin pitkin yötä.

eikä ikinä ole ollut mitään ongelmia nukuttamisessa/läpi yön nukkumisessa.

Lapset nyt 4½ ja 2v. Vanhempi joskus tulee käymään yöllä meidän huoneessa jos on nähnyt pahaa unta, mutta muutaman rauhoittavan sanan jälkeen tepsuttelee ihan itse takaisin sänkyynsä, eikä tarvitse edes mennä peittelemään.

Meillä lapsilla ikäeroa 1,5 vuotta. Noin kuukausi ennen vauvan syntymää vanhempi siirtyi nukkumaan lasten jatkettavaan sänkyyn, mikä mahtui hyvin meidän sängyn päätyyn. (Sitä ennen puolisen vuotta meidän makkarissa pinnasängyssä, sitten siirrettiin omaan viereiseen huoneeseen.) Vauvan tultua vuokrattiin vauvalle oma pikku sänky (en muista mistä, samanlainen kuin kuin sairaalan sängyt) ja ja se mahtui hyvin vielä makkariin parisängynsängyn viereen. Näin nukuttiin 4 kuukautta, sitten koko konkkaronkka muutti lasten huoneeseen (mikä tosin on iso) eli silloin siellä oli meidän parisänky, vauva siirtyi pinnasänkyyn (palautettiin vuokrattu vauvansänky) ja vanhempi jatkoi unia jo tutuksi tulleessa sängyssä. Kahden kuukauden kuluttua vanhemmat muuttivat sänkyineen omaan huoneeseen ja lapset jatkoivat nukkumista omassa huoneessaan yhdessä. Kuulostaa tosi muuttamiselta ja sekavalta, mutta meillä toimi tosin hyvin. Isompi ei tuntenut itseään hylätyksi missään vaiheessa ja kaikki saivat nukuttua tosi hyvin (paitsi minä, joka heräsin imettäämään 3 h välein. Imettämään joskus yöllä menin lasten huoneeseen, ettei mies heräisi, vanhempi lapsi ei öisin herännyt kovaankaan huutoon. Nyt lapset 4 ja 2,5 ja nukkuvat edelleen samassa huoneessa ja molemmilla lasten sängyt. Iltaisin menevät tuttujen rutiinien jälkeen nukkumaan hyvin ja erittäin harvoin vanhempi tulee meidän sänkyyn öisin ja silloinkin on yleensä joku hätänä eli tulossa kipeäksi yms. Nyt ollaan siis miehen kanssa saatu nukkua kahdestaan rauhassa 2 vuotta, ja lapsilla on toisensa yökavereina.

Meillä siirtyi 6kk omaan huoneeseen ja nyt kun vauva syntyy hän siirtyy sinne kanssa heti kun herää vain kerran yössä.

nyt kun vauva syntyy hän siirtyy sinne kanssa heti kun herää vain kerran yössä.

En edes tajunnut että pinnasänky pitäisi olla vanhempien sängyn vieressä kun vasta sitten kun kaverini sitä ihmetteli.

Ei ole lapsesta kiinni, vaan saamattomista vanhemmista.

samalla kaavalla opetetaan nukkumaan kun ensimmäisenkin.

siinä vaiheessa kun yksi syöttö riittää, lapsi muuttaa omaan huoneeseensa. En osaa nukkua jos miehen lisäksi joku muukin tuhisee korvan juuressa.

Esikoiselle ja toiselle tuli ikäeroa 2,5v eikä esikoinen koskaan herännyt vauvan yösyönteihin. Nyt on kolmonen tulossa ja ikäero kakkoseen sama ja sama systeemi jatkuu. Eli 5v, 2v ja vauva+me vanhemmat nukumme sitten samassa huoneessa(meillä on melko suuri makkari). Kaikki nukkuvat nyt hyvin. Hetken mietin että kun meillä on useampi huone kuitenkin että jos isommat menisivät leikkihuoneeseen jo nukkumaan ennen vauvan tuloa, mut toisaalta musta toi 2v on aika pieni vielä vaikka isompi jo pärjäis ja en kestä jos 2v heräilee yöllä ja joudun juosta häntä yöllä katsomassa vielä vauvan imetysten lisäksi.

Ei ole lapsesta kiinni, vaan saamattomista vanhemmista.

Kuukausikin on lyhyt aika eli antakaa itsellenne se ja yrittäkää tuota unikoulua! SIis jos se vauva ei ole vielä syntynyt. Kysy tarkemmat ohjeet neuvolasta ja noudattakaa niitä sit kanssa. Jos ei toimi, niin ainahan voi sitten vaihtaa vaikka takas samaan huoneeseen. Ja jos sängyt ei mahdu samaan tilaan niin sitten ei kai edes kannata esittää tällaisia kysymyksiä - silloinhan teidän ON OPETETTAVA esikoinen nukkumaan omassa huoneessa (yövalo, unikaveri, ja selkeät säännöt).

Ihme homma, kun ap kysyy apua tai neuvoja, niin muut vaan sanoo, että pitää antaa vaan nukkua kaikkien samassa huoneessa, kun muu ei nyt sovi heidän maailmankuvaansa. Minusta kuulostaa vahvasti siltä, että ap:n toive olisi esikoisen nukkuminen omassa huoneessa. Kokeile siis unikoulua. Meilläkin se on tepsinyt loistavasti, eiv'tkä lapset karkaile (unohda pelotteliut) lapset on erilaisia. Ehkä sun esikoinen ei ole karkailevaa sorttia edes!

Meillä esikoinen siirtyi omaan huoneeseen 7kk ikäisenä, yöllä tietysti heräili, mutta menin sinne rauhoittelemaan.

Ja kun esikoinen oli 2,5 vuotias perheeseemme syntyi kaksoset. Kaksoset nukkuivat meidän kanssa samassa huoneessa myös n. puolivuotiaiksi kunnes siirrettiin nukkumaan esikoisen kanssa samaan huoneeseen. Kaksoset nyt 1,5-vuotiaita



Väliin en ole koskaan lapsiamme ottanut, eikä he sinne pyydäkään. Omasta eikä mieheni unesta tulisi mitään jos lapsi nukkuisi samassa sängyssä. Mikäli esikoinen yöllä herää, talutan takaisin omaan sänkyyn.