Minua RASSAA tytön eskarikaveri, joka määräilee tyttöäni ja on niin olevinaan.
Kun vien tyttöä aamulla eskariin, niin tämä kaveri usein hyökkää heti paikalle ja alkaa vaatia tyttöä leikkimään kanssaan. Hän saattaa myös mennä tyttöni lokerolle ja ottaa sieltä tavaroita kuin omiaan.
Seurasin tässä yksi aamu, kun kaveri tuli taas kaivamaan tytön lokraa ja määräilemään leikkejä. Tyttöni sanoi yllättävän ystävällisesti, että ei nyt ja älä ota niitä nyt. Kaveri ei uskonut ollenkaan! Kun tyttöni oli 2-3 kertaa kieltäytynyt ja vienyt lelujaan takaisin, niin minulta paloi hermo. Käskin kaveria tottelemaan, mitä hänelle sanotaan. Menipä pikku pomottaja kerrankin hiljaiseksi.
Jälkeenpäin tosin harmitti, että puutuin tilanteeseen. Olin ylpeä siitä miten asiallisesti lapseni piti puoliaan, eikä minun varmaan olisi pitänyt siihen sekaantua.
Mutta kyllä meinaa palaa hihat tuollaiseen touhuun.
Kommentit (4)
Olen huomannut että tytöt osaavat kyllä määräillä toisiaan.
Itselläni eskari ikäinen tyttö ja ystävilläni saman ikäisiä.
Pojilla leikit jotenkin menee sulavammin.
Parempi minusta antaa vaan tytön tottua tyttöjen maailmaan. Kotileikkejä jos seuraat kun tytöt leikkii keskenään niin on se aikamoista pomotusta ja roolien jakoa. Ja kun taas seuraa poikien auto leikkiä ja autojen jakamista niin se on enemmän: "okei no ota sä sit toi".
tuota tyttöjen hommaksi :)
Omalla tytölläni on hyvä poika kaveri, joka haluaa aika ja joka kerta määrätä leikin ja suuttuu todella ellei kaikki mene hänen halunsa mukaan. Ja tiedän useampiakin tällaisia poikia.
Enemmän minun lähipiirin tytöt sovittelevat ja tekevät kompromisseja
toi tytölle synttärilahjaksi bratzin. Kun tyttö vei sen päiväkotiin, niin poika oli sitä mieltä, että hän määrää mitä sillä leikitään, kun hän on sen antanutkin. :)
harmittelemaan! Ihan oikein teit!! Kun ei kerran tyttöäsi uskonut, niin hyvä, että edes sinua uskoi!