Imetyksen lopettaminen masentaa
lopetin juuri imettämisen (lapsi jo vähän yli vuoden ikäinen) ja nyt masentaa ja itkettää vietävästi....tiedän, että tunne menee ohi parissa viikossa, mutta nyt tuntuu, ettei jaksa ja kestä mitään... onko muilla ollut samanlaisia tunteita, onko "normaalia" tai siis tyypillistä?
Kommentit (14)
Imetyksessä kun kukaan muu ei voi äitiä korvata ja kun tietää kuinka miellyttävää nuo hetket lapselle olivat. Mutta äkkiä se tosiaan menee ohi.
nauttii imetyshetkestä... alkaa hihkumaan kun tietää saavansa maitoa ja silmät kiinni antaumuksella syö, toinen käsi rinnan päällä.... :( :(
ap
Miksi sä sitten lopetit,olisithan voinut hyvin vielä jatkaa vaikka toisen vuoden.varmasti sun olo helpottaa pian,jaksuja!
Valittelin silloin masennustani muistaakseni juurikin tällä samalla palstalla, ja sain erittäin hyvän ja yksinkertaisen neuvon: jatka imetystä!
Eli siis jatkoin imetystä vielä parisen kk, kunnes olin ihan oikeasti valmis lopettamaan. Ja siinä vaiheessa lopettaminen oli lapsellekin paljon helpompaa.
Mikset siis jatkaisi vielä jonkin aikaa? Itse jatkoin 1 v 4 kk asti.
se tulee olemaan joka tapauksessa minulle vaikeaa....
kiitos kuitenkin kannustuksesta!
ap
Eihän tuossa ole järjen hiventäkään. Jos luonto sanoo, että jatka niin mikä estää? Ei kai vaan sosiaalinen paine..?
Voimia äitiyteen, tuleva sukupolvi saa sylikaupalla läheisyyttä, ja se jos mikä on lapselle hyväksi!
se tulee olemaan joka tapauksessa minulle vaikeaa....
kiitos kuitenkin kannustuksesta!
ap
Pelkäsin, että vaan lykkään sitä vaikeaa hetkeä kun on pakko päättää että tässä oli viimeinen imetys. Mutta tuon viimeisen parin kk:n aikana kypsyin ihan huomaamatta päätökseen, että on hyvä aika alkaa lopettelemaan. Ja lopulta se kävi todella helposti meille molemmille!
Paria kuukautta aiemmin se ei olisi onnistunut läheskään noin kivuttomasti!
-3, vai mikä lie oli, kuitenkin se joka kannusti jatkamaan vielä pari kk
Ja silloin se enää tuskin on niin vaikeaa. Älä mene asioiden edelle, vaan nauti lapsesi hellittelystä.
Ole onnellinen että ylipäätään pystyit imettämään - se kun ei kaikilla onnistu!
Imetin 1 v 10 kk ikään asti. 1 v 6 kk kohdalla aloin rajoittamaan vähän ja kokonaan loppui siis 1 v 10 kk iässä.
Ihan ihme aloitus. Ei todellakaan masentanut imetyksen lopettaminen, imetys kylläkin. Lapsi ei huolinut maitoa, imi suuhunsa ja antoi valua pois, ei kelvannut. 3kk kestin ja sitten loppui, eikä kyllä tullut imettämistä yhtään ikävä sen paremmin äidillä kuin vauvallakaan.
Tuntuu pahalta lukea viestiäsi. Kuulostan taas friikiltä, ja sitä monelle olenkin, vaikka hyvin tavalliselta muuten näytänkin, mutta itse en pystyisi tekemään tuota koskaan. En pystyisi ottamaan lapselta pois niin tärkeää lohdutusta ja onnenhetkiä (vaikka niille paljon korvikkeita ja vastineita onkin!), joita olen hänelle kerran suonut, ennen kuin hän on siihen itse valmis.
Minulle, huom. MINULLE se olisi täysin luonnonvastaista. Minulle tulisi siitä paha olo fyysisesti, ja niin varmasti lapsellenikin. En aio vierottaa lastani, ennen kuin hän on siihen valmis, vaikka se sitten tapahtuisi juuri ennen armeijaan lähtöä ;). Lapsi on nyt 2 vuotta ja seitsemisen kuukautta päälle.
Halusin pitää pienen tauon imetyksessä ja toisaalta taas en halunut laittaa kehoani tuplaten koville eli imetys + raskaus loppuraskaudessa.
Tauko auttoi esikoista hyväksymään tissittömyyden. Eikä ollut niin kade vauvalle, joka sai tissin. Kuitenkin imetyksen lopettaminen on aina vähän haikeaa...
jos vaikka ap sattuisi paikalle ja kertoisi mihin tulokseen päätyi.