Lue keskustelun säännöt.
Onko baletti hyvä harrastus?
15.02.2009 |
Tokaluokkalainen tyttö haluaisia alkaa harrastamaan sitä. On aina tykännyt tanssimisesta ja nyt tahtoisi nimenomaan balettiin. Häntä kiinnostaa siinä ne liikkeet, tutut kaverit ryhmässä ja ihanat asut.
Täälläpäin balettitunteja pitää tanssiopisto, jossa on muitakin tanssilajeja tarjolla. Tyttöni kuitenkin tahtoisi juuri balettiin. Mutta kun minua äitinä epäilyttää muutama asia. En tosin ole itse koskaan ollut baletissa joten en voi tietää, mutta on mielikuvia:
1. Ulkonäkökeskeisyys, langanlaihuus. Pitääkö paikkaansa että näitä ihannoidaan? Sairasta! Tyttöni tosin on hoikka mutten todellakaan tahdo että alkaisi kyttäämään hoikkuuttaan ja esim. myöhemmin luonnollisesti ilmeneviä muotojaan!
2. Varpaat, joutuuko ne koville? Entä nivelet? Onko kyseessä tervellinen laji vai laji jossa väkisin vääntäydytään kummallisiin asentoihin kehon kustannuksella?
3. Ankaruus. Onko balettiopet karmeita ja kireitä ja ankaria ja harjoittelua tehdään verenmaku suussa?
Kommentit (8)
hillitty ja nöyrä myöskään siihen lajiin. Toisaalta ehkä se opettaisi keskittymistä ja itsehillintää?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastus siis luonteen mukaan, eikä sellaista, mikä tarvitaan "kehittämään".
Mutta ap, voithan antaa lapsen aloittaa baletin ja ehdottaa lajin vaihtoa showtanssiin tms vuoden päästä. Luultavasti ne kaveritkin lopettavat pian ja muutama lapsuudessa vietetty balettitunti ei vielä riko jalkoja.
Tai vie lapsi katsomaan erilaisia tanssitunteja.
-2
Meidän paikkakunnalla on kaksi tanssiopistoa ja toiseen en lastni veisi millään. Sitä koulua vetää venäläinen nainen ja on kuuluisa ankaruudestaan ja laihuuden kyttäyksestä.
Mutta tämä toinen, jossa lapseni on ollut neljävuotiaasta on toista maata. Koulun johtaja ja pääasiallinen opettaja on ihastuttava ihminen! Tiukka säännöistä toki, mutta opetus menee lasten ikätaso huomioiden ja pienillä tuntiin liittyy aina keskustelutuokio ja leikin omaista tanssia. Toki näytöksen lähestyessä harjoittelu on kurinalaisempaa, mutta niin tulee ollakin.
Ja kun katsoo tämän koulun "staroja", niitä jotka osallistuvat kilpailuihin ja ovat isojen tyttöjen päärooleissa esityksissä, ei tule tosiaankaan mieleen että langanlaihuutta ihannoitaisiin. He ovat lihaksikkaita, rinnakkaita ja sopusuhtaisia. Voi toki olla etteivät he sitten ole niitä jotka ammattilaisiksi ryhtyvät, mutta eivät kaikki voikaan ryhtyäkään.
Tossuista vielä. Oma lapseni käyttää pehmeitä tossuja, jotka eivät aiheuta mitään lapsen jalalle. Kovat kärkitossut saa vasta kun on pitkästi toisellakymmenellä ja tanssiharjoittelua pitää olla takana n. 3 vuotta.
Jos olisin ap, antaisin lapsen kokeilla.
Lähinnä mainitsemistasi syistä en halua, että tyttäremme alkavat harrastamaan balettia. Ei sitä laihuutta tms kytätä tietenkään ihan leikki-iässä, mutta kyllä se sieltä ennemmän tai myöhemmin tulee. Harjoittelu on lisäksi erittäin fyysistä ja todellakin kuluttaa niveliä yms.
Päin vastoin, se on oikein hyvä pohja kaikenlaiselle tanssilliselle liikunnalle!
Suurin osa ihan vapaasta tahdostaan vaihtaa baletin diskotanssiin tms noin 10-vuotiaana.
Meidän tyttöjen käymässä balettikoulussa oli noin 40 pikku-balleriinaa, mutta yli 12-vuotiata vain 2 kpl!
Ei tokaluokkalaisen balettitunnit vielä kuluta paikkoja!
Sinun antaisin mennä, tanssi nimittäin on todella hyvä harrastus: siinä yhdistyy liikunta ja taide ja musiikki samassa! Ja kun kerran kyse on tanssiopistosta, jossa muitakin tansseja harrastetaan niin hyvä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse baletissa tokaluokkalaisesta seiskalle. Olen aina ollut malliltani "raskaampi", en siis lihava, mutta en mikään siro balleriinakaan. Tuohon aikaan (80- ja 90-lukujen vaihde) ei yksikään opettaja koskaan sanonut, että olisi pitänyt olla hoikempi. Olin ryhmäni parhaimpia ja pääsin esiintymään kärkitossuillakin usein.
Ryhtiä ja notkeutta tuo kehitti valtavasti, taivuin parhaimmillani melkein minne vaan :-) En kokenut sitä fyysisesti rankaksi tai kuluttavaksi, joskus kyllä vähän kehtuutti lähteä tunneille. Me harjoiteltiin perinteisen klassisen baletin lisäksi paljon myös muita tansseja (en enää muista varmaksi, mutta niitä taidettiin kutsua karakteeritansseiksi tms.)
Oman lapsen voisin viedä balettiin, mutta keskustelisin kyllä opettajan kanssa tuosta laihuuden ihannoinnista.
Kuten nyt omat tyttönikin. Baletti kehittää oman kehon tuntemusta ja tasapainokykyä ja on hauskaa! Ainakin, jos on mukava opettaja. Itse olisin tarkka juuri tuon koulun ja opettajan suhteen. Suurimmasta osasta ei tule koskaan ballerinoja, mutta onko se tarkoituskaan? Mielestäni pienten liikunnasta täytyy löytyä juuri tuo liikkumisen ilo ja hyvän olon tunne. Itse vaihdoin baletin jazztanssiin 11-v. ja jatkoin tanssiharrastusta sitten parikymppiseksi. Aivan kuten joku tuossa muukin edellä oli tehnyt. Enkä todellakaan unelmoi, että omista tytöistäni nyt tulisi mitään ballerinoja isoina!
MInusta lasten täytyy antaa harrastaa sitä mitä he itse haluavat oli laji mikä tahansa. Liikunta on hauskaa!
Epäilytti juuri tuo luonnottomuus ja se, että miten balettia voi pitää mukavana harrastuksena ajan kanssa, jos ei ole niitä huippuja. Tyttö on myös luonteeltaan vauhdikas ja minä en oikeasti osaa kuvitella hänen viihtyvän kauaa baletissa.
Tyttö onneksi innostui vauhdikkaammasta tanssista, ja tuo asu puolihan on melkein hauskempi jos on vapaampi. Voit vaihtaa mitä mielikuvituksellisempiin ja värikkäämpiin röyhelöihin. Oletteko koskaan katsoneet televisiosta tanssikilpailuja?