Onko Helsingin päiväkodeissa yleinen käytäntö, että on tutustumisjakso hoitosuhteen

... ns. pehmeä aloitus.



Sen sai jokainen vanhempi/vanhemmat hoitaa miten parhaaksi katsoivat eli esim:

1. päivänä yhdessä (vanhempi-lapsi) leikkimään esim aamulla aamupalan jälkeen 1-2 tunniksi ja sitten kotiin ennen lounasta.

2. päivä: vaikka jo aamupalalle mukaan ja leikkimään ja sitten ennen lounasta kotiin.

3. päivä vaikka jo lounaan yli..

esim. 4 päivä niin, että aamuleikkien aikaan vanhempi on poissa vaikka tunnin ja tulee sitten ja on seurana lounaan yli tai sitten voi jo kokeilla josko päikkäritkin menisivät.



Eli oli täysin vapaata ja vanhemman päätettävissä (ja miten voi töistä olla pois) miten tutustuminen menee. Hoitojat sanoivat omia mielipiteitään.



Niin, ja toukokuussa ennen päivähoidon aloitusta (lapsi 1 v 9 kk kun lapsi aloitti hoidon elokuun alusta vanhempien kesälomien jälkeen ) hoitaja tuli meillä kotona käymään ja oli vieraisilla tunnin ja toi samalla lapselle valokuvan hoitotädeistä. Kuvaa sitten kesäloman aikana katseltiin ja lähempänä hoidon aloitusta käytiin päiväkodin pihalla kiikkumassa lapsen kanssa ja asiasta puhuttiin.



Itse olin läsnä vain kolmena eka päivänä, ja jo toka päivästä lapsi nukkui päikkärit hoidossa ja se oli samalla jo "täysi päivä". KOlmantena päivänä olin poissa pari tuntia aamuleikkien aikaan.



HAin muistaakseni eka viikon ajan aikaisemmin eli kolmelta kun olivat ehtineet olla noin puoli tuntia ip-ulkoilussa. Eka päivästä asti mentiin heti aamupalalle. Ei yhtään huutoa tai itkua tähänkään mennessä (hoidossa jo 7 kk), mutta päiväkoti ja ryhmän hoitajat ovatkin tosi taitavia ja kokeneita.

käytäntöä. Itse koin sen muutama vuosi sitten vähän ongelmalliseksi, ettei päiväkodilla ollut mitään ajatusta aiheesta, vaan sanoivat vaan ympäripyöreästi, että se on vanhempien valinnassa, miten homman hoitavat. Eli olisi maallikkona ollut kiitollinen siitä, että olisivat ehdottaneet edes jotain programmia, koska ensikertalaisen on aika vaikea tietää, mikä on a) tapana, b) hoitajien hyväksi havaitsema käytäntö.



Sinänsä on aika ymmärrettävää, etteivät hoitajat tutustumisjaksolla ehdi keskittyä uuteen tulokkaaseen. Mitään erityiskohtelua ei lapselle voida jatkossakaan antaa, joten olisikohan viisastakaan sellaista antaa. Totta kai syliä ja tukea annetaan kaikille, muttei yhdelle erityisesti. Ikävää kyllä, jos ap on kokenut, että häntä on tavallaan käytetty ilmaishoitajana siinä tilanteessa eikä lapsen ja hoitajien suhdetta ole edes yritetty luoda.

huomattaisiin, siis yritettäisiin edes tutustua puolin ja toisin. Nyt vain hoitajat olivat ensimmäisen viikon omissa puuhissaa, siivosivat ja sisustivat tiloja, jotka olivat heille itsellekin uusia. Ei kait lapsi nyt sentään tullut tutustumaan seiniin ja lattioihin, vaan myös hoitajiin ja ihmisiin. Lapsiin tutustuminen kävi ihan hyvin, ihmettelin vain, kun hoitajia ei näkynyt ja muutamat lapset sitten nujakoivatkin keskenään. Ei kait lapsia saa jättää sentään vahtimatta? Toki puutun tilanteisiin jos tarve vaatii, vaikkei se tehtäväni olekaan.



Miksihän Helsingissä ei ole tässäkään asiassa mitään linjaa tai ohjeistusta?

Sillä tapaa voisi hoidon laatua saada vähän parannettua ja yhtenäistettyä.



ap

Minä kävin noin 20:ssä ja valkkasin parhaan.

ja auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään tunteitaan, niin siinä sitä syliä ja tukea pitää antaa yksilöllisesti eikä kollektiivisesti -ainakin yrittää antaa resurssien mukaan. Eikö varhaiskasvatuksen tavoitteisiin kuulu lapsen kehitystarpeiden riittävä huomioiminen?



Minusta päiväkodin aloitus on lapselle tärkeä siirtymävaihe ja stressitekijäkin,

johon pitäisi panostaa enemmän.

ap

he leikittivät lasta, lukivat kirjaa yms. kun minä istuin vähän etäämmällä. Kyse oli pienten ryhmästä, jossa 4 hoitajaa ja 12 lasta. Samalla viikolla ei aloittanut muita uusia, joten pystyivät ehkä siksi huomioimaan erityisesti meidän lastamme.

päivän pehmeä lasku. Sitä suositteli perhepäivähoidon johtaja (tai mikä lie olikaan titteliltään) ja hoitopaikan hoitaja kun ensimmäistä kertaa käytiin hoitopaikkaa katsomassa. Lapsi on ryhmiksessä, ei päiväkodissa.



Ekana päivänä oltiin pari tuntia yhdessä ryhmän mukana, tokana lapsi jäi yksin pariksi tunniksi, kolmantena jäi jo koko päiväksi jne.

vaihtoehdoista mitkä ilmoitin hakemuksessa. Sama juttu oli vuotta aiemmin, silloin lykkäsin hoidon aloittamista vielä vuodella ja toivoin parempaa onnea haussa. Meidän alueella ei kyllä ole mahdollisuutta viedä lasta kunnalliselle hoitoon sinne minne itse haluaa - onko jossain muka näin onnekkaasti?

Sain juuri siihen mihin halusin ja tämä onkin kyllä loistava.

Minä kävin noin 20:ssä ja valkkasin parhaan.

Ainahan voi hakea paikkaa tietystä päiväkodista, mutta varsinkin kesken hoitovuotta se on vain toive, joka ei välttämättä toteudu. Yleisenä hanskasääntönä: täällä stadissa mennään sinne, missä on tilaa.

Tai no, onhan täällä yksityisiäkin päiväkoteja, mutta ei välttämättä asuinalueellasi. Läheisyys on aika tärkeä asia, joten vaikka päiväkoti olisi hieno ja hoitajat vaikuttavat hyviltä, kynnys lähteä kauas on iso.

Sitä paitsi, on vähän eri asia se, millaisilta hoitajat lyhyellä käynnilla vaikuttavat ja se, millaista päiväkodissa oikeasti on sitten, kun siellä on vaikka viikonkin seuraamassa arjen touhuja.

totta KAI sitä annetaan yksilöllisesti. Muttei yhdelle selvästi muita enemmän, varsinkin kun tällä yhdellä on jo äiti mukanaan eli ei ole henkisesti heitteillä siinä tilanteessa ja tuen tarpeessa.

Toivon mukaan sitä tukea annetaan sitten, kun et enää ole paikalla ja lapsi esim. itkee päiväkotiin jäämistään. Emme tiedä, annettiinko vai ei.

ja auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään tunteitaan, niin siinä sitä syliä ja tukea pitää antaa yksilöllisesti eikä kollektiivisesti -ainakin yrittää antaa resurssien mukaan. Eikö varhaiskasvatuksen tavoitteisiin kuulu lapsen kehitystarpeiden riittävä huomioiminen?

Minusta päiväkodin aloitus on lapselle tärkeä siirtymävaihe ja stressitekijäkin,

johon pitäisi panostaa enemmän.

ap

toiseen. Ja antaisin kyllä palautetta tuosta.

9, minä laitoin vain ne päiväkodit jotka kelpuutan.

Sain juuri siihen mihin halusin ja tämä onkin kyllä loistava.

...niin jaossa saatetaan antaa paikat jostain ihan muualta. Paikat on niin kiven alla.

En halunnut lapsilleni huonoa hoitopaikkaa, joten näin vähän vaivaa.



Seurasin meidän päiväkodin hoitajia joka päivä yhden syksyn (toivat lapsia esikoiseni eskariin), kävin paikan päällä ja jututin kaikkia äitejä, joilla tiesin olevan lapsia ko. päiväkodissa.



Lähipäiväkoti on varmaan vanhemmille kätevä, mutta minä ajattelin lasten parasta.

....tuo "pehmeä lasku" niin että äiti on pk:ssa mukana ei saisi olla liian pitkä. Ihan maksimissaan viikon - mieluummin 3 päivää. Tämä siksi että muuten lapsi oppii että päiväkotiin tullaan aina leikkimään joksikin aikaa äidin (tai miksei isän) kanssa ja sitten tuleekin iso ahdistus lapselle kun hän tajuaa että sinne pitääkin jäädä ilman äitiä/isää.



Eli ihan muutamaksi päiväksi mukaan tutustumaan ja sitten lapsi yksin hoidossa mutta vain 3-4 tuntia aluksi kerrallaan.

En halunnut lapsilleni huonoa hoitopaikkaa, joten näin vähän vaivaa.

Seurasin meidän päiväkodin hoitajia joka päivä yhden syksyn (toivat lapsia esikoiseni eskariin), kävin paikan päällä ja jututin kaikkia äitejä, joilla tiesin olevan lapsia ko. päiväkodissa.

Lähipäiväkoti on varmaan vanhemmille kätevä, mutta minä ajattelin lasten parasta.

Mutta mitä jos nyt vaan siinä jaossa et saakaan lasta mihinkään niistä päiväkodeistä jotka olet valinnut??? Nimittäin missään ei ole sääntöä että lapsi voidaan sijoittaa vaan niihin päiväkoteihin jotka vanhempi on listannut toiveeksi.

Se on ihan tsägästä kiiinni - jotkut ja joskus pääsee sinne minne ensisijaisesti haluaa, toiset ja toisella kertaa niin ei käy. Osa pääsee ja osa ei, eikä siihen pysty aina itse todellakaan vaikuttamaan.

ap

Oletko nyt AIVAN varma, että valitsit sittenkään parhaan... entä jos et olekaan paras arvioimaan...

Heheh. Sori nyt, asenteesi on sellainen, etten malta olla kiusaamatta.

Mutta asiaan: se läheisyys on paitsi vanhemmille kätevää, myös lapsen parhaaksi. Jos lasta joudutaan kuskaamaan pitkän ja vaivalloisen matkan päähän päiväkotiin, jossa lapsella ei ole naapurustosta tai muualta yhtään tuttua lasta, sen päiväkodin on syytä olla TODELLA ylivoimainen (enkä ihan usko sellaiseen ihmeeseen). Kun lapsi kasvaa, on kyllä melkoinen bonus se, että päiväkodin kavereita asuu lähietäisyydellä ja kyläily ja pk:n ulkopuolinen kanssakäyminen helppoa järjestää.

En halunnut lapsilleni huonoa hoitopaikkaa, joten näin vähän vaivaa.

Seurasin meidän päiväkodin hoitajia joka päivä yhden syksyn (toivat lapsia esikoiseni eskariin), kävin paikan päällä ja jututin kaikkia äitejä, joilla tiesin olevan lapsia ko. päiväkodissa.

Lähipäiväkoti on varmaan vanhemmille kätevä, mutta minä ajattelin lasten parasta.

Ja lähipäiväkotihan ei muuten täällä stadissa takaa, että kaverit sieltä tulisivat samaan kouluun.



Kuten juuri itse totesit, täällä lapset yleensä menee sinne minne heille paikka saadaan, eikä siinä lähipäiväkodissasi välttämättä ole ollenkaan edes valtaosa sinun alueesi - tai ainakaan teidän lasten koulun - lapsia, vaan lapsia muilta alueilta.



Tästähän oli juuri Hesarissakin juttu. Näin täällä stadissa.

... emme mekään saaneet yhteenkään niistä 5 päiväkodista, mihin alun perin haettiin, kun haettiin kesken "kauden" eli paikka piti saada puolivälissä kevättä.



Hesassa asia en todella mene niin kuin hyvällä tuurilla. Etenkin jos haet kesken kauden.



NIinpä lapsemme (silloin 1 v 5 kk) aloitti tässä tilapäisessä ryhmässä (heh, jossa oli periaatteessa kolme hoitajaa ja 5 lasta!! ei voi valittaa siis...) ja oli siellä 2,5 kk hoidossa. Se paikka päätettiin kevään lopulla vakinaistaa, mutta siitä huolimatta koimme matkan hankalaksi (oli vähän kauempana kotoa), joten haimme siirtoa lähipäiväkotiin, johon sitten lapsemme siirtyi elokuun alusta meidän kesälomien (kesto 6 vko) jälkeen.



Monet ehkä täällä kauhistuvat, että niin pian jo uusi hoitopaikka, mutta asiat ovat menneet TODELLA mallikkaasti ja lapsi ei ole reagoinut mitenkään (oli tietty pieni). Nyt ei kyllä tietty heti vaihdeta..



Ja se kuka kommentoi, että pehmeä lasku ei saa venyä liian pitkäksi (max 5 pv) on oikeassa, minäkin yritin pitää sen "lyhyenä ja selvänä" että äidin paikka ei ole mukana hoidossa. Mutta meillä ei hoitajat todella sisustaneet tilaa tms. kun lapset tulivat, vaan leikkivät ja puuhailivat kaikkien lasten kanssa tasapuolisesti. Itse olin tarkoituksella heti eka tunnin jälkeen jo taka-alalla, kävin toisessa huoneessa juomassa... tms hetkellisesti poissa näkyvistä heti ensi "minuuteista" alkaen.