Mistä riitelit viimeksi miehesi/vaimosi kanssa?

ostin kaupasta Runebergintortut meille molemmille. Olisin halunnut syödä ne yhdessä miehen kanssa pöydän ääressä.



Oli paskiainen syönyt toisen jo yksin, sillä aikaa kun imetin vauvaa

No olipa riidan aihe.. =0))) SANOITKO miehellesi, miten halusit tehtävän? Ei ole ajatustenlukija!

seuraavana isänpäivänä syön koko kakun yksin ja kysyn, että ai olisitko sinäkin halunnut?

Tai ok, jätän pikku palan

ostin kaupasta Runebergintortut meille molemmille. Olisin halunnut syödä ne yhdessä miehen kanssa pöydän ääressä.

Oli paskiainen syönyt toisen jo yksin, sillä aikaa kun imetin vauvaa

Me ei riidellä ikinä. Siis ME. Minä itse äpytän asiasta jos toisesta, mutta vastakaikua ei tule ikinä.

Minulla kyllä menisi hermot totaalisesti, jos ei naputukselleni tulisi minkäänlaista vastakaikua...



Kakkosella oli ihan hyvä riidanaihe ;)

Sinäkö teillä päätät mitä miehesi saa milloinkin syödä?

Sinäkö teillä päätät mitä miehesi saa milloinkin syödä?

Rauhoitu nyt vähän herkkuhirmu *säälii miestäsi*

Voin kuvitella itseni vastaavaan tilanteeseen tunkemaan runeberiä mieheni suuhun! Vaikka oikeesti sen jäljelle jääneen tortun ois voinut puolittaa ja kahdenkeskinen herkkuhetki ois pelastettu ü taitaa 2 riidellä jostain muusta!

Oltiin lopettelemassa syömistä, lapset olivat jo nousseet pöydästä ja mieskin valmis, mutta minulla vielä syöminen kesken. Mies nousi pöydästä ja rupesi kauhalla kaapimaan tyhjää vuokaa, ja mulla paloi hermot.



Mä olisin myös halunnut sen hetken istua ihan rauhassa ruokapöydässä, että mies olis istunut siinä mun seurassa kunnes olen valmis. Rauhoittaa edes sen ruokahetken.



Tyhmästä meni hermot, mutta otti päähän erityisesti sen takia, että 5-vuotias tekee aina koko ruokailun samaa: hyppää hakemassa työtasolta jotain, nuolee jugurttipurkin jämät, kiipeää ikkunalaudalle, koko ajan tekee jotain. Jos käännän selän pojalle, se tekee jotain muuta ja jos miehelle, niin eikös sekin hyppää jossain. Eikö vois edes sen ruokailun ajan kerrankin istua rauhassa pöydässä? Olin just viis minuuttia ennen avautunut pojasta, että en jaksa kun se koko ajan duunaa jotain muuta ruokailun aikana ja mies oli ymmärtäväinen, ja sitten tekee ihan samaa... Kypsähdin.



Joo, säälikää minunkin miestä :-) Mä ymmärrän ton runebergintorttujutun ihan hyvin, olis ottanut päähän myös ;-) Mutta isompia riitoja meillä ei toisaalta ole juuri milloinkaan.

Vuos sitten meillä oli tulla ero. Nyt menee niin hyvin, eikä ole tullu erimielisyyksiä pitkään aikaa. Nautimme toistemme seurasta ja niin sanotut pikku asiat ei tällä hetkellä ärsytä.