Onko normaalia? 3-vuotiaan pojan mielikuvituksesta.

Oma poika pelkää kanssa jotain ötököitä ja ne aiheuttaa hänelle välillä painajaisia. Rauhottuu kyllä nopeasti yöllä. Yksi paniikin aiheuttaja hänelle on ne sokeritoukat tms mitä joskus on meidän kylppärin lattialla, ehkä kerran viikossa.

Meidän lapsi pelkäsi hirviöitä ja rosvoja, "oireet" samanlaisia kuin teillä.

Meni ajan kanssa ohi.

kerrostalossa asuvan mummoni rappukäytävässä kun niitä pörräsi niissä isoissa ikkunoissa. Serkun kanssa kärpäslätkillä lätkittiin niitä, kunnes.... En edes itse nähnyt elokuvaa "kärpänen" mutta kuulin joltain siitä, kuinka siinä mies muuttui kärpäseksi. Ja sain päähäni, että jos tapan kärpäsiä, niin muutun kärpäseksi! =)

Sen jälkeen pelkäsin ihan hysteerisesti kärpäsiä, ja jonkun muun täytyi aina tappaa ne puolestani.



Lapset voivat siis saada ihan mitä tahansa päähänsä. En halunnut kertoa kenellekkään miksi pelkäsin yhtäkkiä kärpäsiä, koska pelkäsin että muut pitäisivät hölmönä.

Meillä ainakin on aurinkoisina päivinä heräillyt kärpäsiä ikkunanraoista ja ne pörisee aika inhottavasti tokkuroissaan. Meillä lapset juoksee kiljuen karkuun. :) Tai sitten on nähnyt jonkun luonto-ohjelman, jossa ötököitä?



Tuli myös mieleen, että esikoiseni heräsi myös suunnilleen kolmevuotiaana painajaisiin, että sängyssä on muurahaisia. Se oli selvästi joku vaihe, ja meni ajan kanssa ohi. Mutta oli se jonkun aikaa inhottavaa, kun lapsi heräsi huutaen kuin palosireeni ja selvästi kauhuissaan. :(

pienet voivat pelätä monenlaisia asioita.



Onko lapsi nähnyt telkkarissa jonkun pelottavan jutun ötököistä. Esim. luonto-ohjelmat voivat olla hyvinkin pelottavia. Lapsi voi kehittää pelkoja myös sellaisista ohjelmista missä aikuiset eivät näe mitään pelottavaa.



Voi olla myös että on kuullut jotain pelottavia asioita ötököihin liittyen esim. toisilta lapsilta ja pelkää ötököitä nyt suhteettoman paljon. Joku on voinut vaikka sanoa että ruuassa on hämähäkkejä tmv.

Ötököitä monet pienet pelkäävät ihan luonnostaan ja se on normaalia. Varmasti säikähtävät kovasti jos joku alkaa pelottelemaan. Ja lapset mielellään pelottelevat toisiaan :s



Kannattaa ottaa yhteyttä vaikka neuvolaan kysyä sieltä neuvoa jos tilanne jatkuu tuommoisena. Neuvolasta voivat ohjata esim. psykologin juttusille. Ei siksi että epäilisivät psyykkistä sairautta vaan siksi että pelko saataisiin pois.

kuulostaa tuo perhepäivähoitaja.

Onko hänellä mitään koulutusta alalle? Tietääkö hän mitään lapsen kehityksestä ja siihen liittyvästä psykologiasta?

Älä välitä hoitajan maallikkodiagnoosista, tuskin hän kuitenkaan lääkäri on.

Meillä 3-vuotias pelkää kärpäsiä. Ei ole heräillyt yöllä tuolla tavalla, mutta sen sijaan isompi sisko juuri tuon ikäisenä sai yöllä kauheita paniikkikohtauksia, koska hänen tyynyllään oli kuulemma mehiläisiä, eikä suostunut nukkumaan uudestaan ennen kuin olin vaihtanut tyynyn. Kerran kiipesi yöllä kirjoituspöydälle pakoon mehiläisiä. Meni ohi jossain vaiheessa.



Outo perhepäivähoitaja :(

Pitäisi olla kyllä ihan ammattilainen paikallaan, siitä syystä pelästyinkin kun hän sanoi lapsellani olevan pryykkinen sairaus...



Kiitos vastanneille, täytyy seurailla siis ja jollei tilanne helpota niin ottaa neuvolaan yhteyttä.



Ap

Tuossa iässä just lapset pelkää, että leijonat hyökkää kimppuun ja sängynalus on täynnä krokotiilejä.



Älä ole huolissasi, menee ajan kanssa ohi.

Huh huh... En olisi ollenkaan huolissani. Lapsilla usein voi, varsinkin väsyneenä mielikuvitus tehdä temppuja. Muistan sen myös omasta lapsuudestani, kuinka olen "nähnyt" jotain mikä ei ole ollut aivan todellista. Ja voin siis kertoa että en sairasta mitään psyykkistäsairautta, enkä näe mitään halluja! :)



Meidän tytöllä oli juuri tuossa iässä joku varis kammo. Samalla tavalla heräili joskus ja oli nähnyt että varis lensi ikkunan läpi huoneeseen. Isä opetti jossain vaiheessa että piti vain käskeä varis pois niin se ei tulisi ja tämä loppuikin aika nopeasti. Nyt tyttö täyttää keväällä viisi, eikä ole maininnutkaan variksista aikoihin!



Meidän 2v pojalla on myös menossa jonkinlainen kärpäsiin liittyvä kammo, mutta ei ole vielä mitään vastaavaa tullut, kuin esikoisella. Saa nähdä ajan kuluessa. Älä ole huolissasi!

kuulemma käyttäydyin saman tyylisesti kuin ap:n poika. En uskaltanut katsoa kotona kylpyhuoneen nurkkaan missä oli pyykkikori (kait se mustalainen olisi siellä voinut lymyillä), juoksin aina täysiä parkkipaikalta kotiovelle "turvaan", pelkäsin ylikaiken ovikelloa (vaikka se ei edes soinut) jne. Eli todella "sairasta" näin kirjoitettuna. En tiedä mistä pelkoni kumpusi, mummoni oli varmaan lausunut jotenkin varomattomasti mustalaisista ja se oli jäänyt pienen mieleen ylisuureksi peloksi.



Nykyään olen kuitenkin ihan kaikinpuolin terve ja tasapainoinen 3-kymppinen perheenäiti...

Tyhmästyi muotoiltu kysymys, mutta tuskin kukaan epäilee psyykkistä vammaa tuollaisen takia! Ihan normaalia 3-vuotiaalta. Mutta onko pojalla sitten jokin pakkomielle hoidossa etsiä ötökäitä? Yhden vastaavan tiedän. En muista mikä hänellä oli, mutta jokin autismin muoto. Sai kamalia kauhukohtauksia keskellä päivääkin ja pakon omaisesti tarkasteli joka paikan..En muista mitä etsi, mutta pelkäsi jotain hänkin? Mutta jos vaan tuo kertomasi juttu, niin ei mitään hätää.

mutta itse kyllä ottaisin yhteyttä neuvolaan ja kysyisin, niin, neuvoja. Omilla pojillani ei ole mitään tuollaista kautta ollut. Epäilen että johonkin tapahtumaan parin viikon takaa käytös voisi liittyä.