On mulla ongelma! Haluaisin "vakiintumisesta kertovan" sormuksen nimettömään, mutten halua miestä
- enkä sen puoleen naistakaan. Avioliiton ajoista ikävöin sitä, kun oli sormus sormessa ja tietynlainen status. Nyt yh:na on kaikin puolin tyytyväinen olo (avioelämä oli yhtä helvettiä) mutta kaipaan sormusta sormeeni! Eikö olekin tyhmää??
Yksin olen ollut nyt 2 v., eikä ole ollut lähelläkään että olisin alkanut suhteeseen. Miehet ei vaan kiinnosta. Ajatus tiiviistä suhteesta kammoksuttaa. Mutta se sormus...
(Enkä halua feikkisormusta nimettömään, siinäpä se dilemma onkin)
Kommentit (11)
ei sormusta, eli ei olla edes kihloissa vaikka useampi lapsi ja yhteiseloakin jo 14 v. ihmiset kai luulee yh:ksi kun lasten kanssa yleensä liikun mut samapa tuo.
välillä nimetöntä, että missäs se sormus nyt on... pimeetä...
kunnon timanttisormus, koska olet niin upea tyyppi, ja sitten sanot kaikille, että sormuksen antaja on eräs aivan erityisen hieno ihminen, joka pitää minua maailman tärkeimpänä ihmisenä.
maanantaina korukauppaan ja skumpalle!
Mene naimisiin itsesi kanssa, tiedät ainakin, ettei tule turhia pettymyksiä.
mutta kun oon sellainen lörppä niin kaikki arvais ettei mitään ihastunutta miestä ole ollutkaan (vaikka onhan sellaisia ollut, suhde ei vaan ole alkanut!) ja että huijaan...
Mäkin vielä toisinaan kokeilen nimetöntä, että missäs se sormus on. Asiaa ei auta yhtään että olin aina haaveillut saavani sen sormuksen, joka sitten oli mun vihkisormus. Päätin, että jätän sen sellaisenaan tytölleni - vaikka houkutus oli suuri poistaa kaiverrukset ja ottaa se käyttöön...
-ap
eron jälkeen itselleni timanttisormuksen, joka on muistutuksena/merkkinä siitä että olen uskollinen ja rehellinen itselleni. Pidän sitä oikean käden nimettömässä. Vasempaan en sitä halunnut, mutta toisaalta eikös katolisissa maissa sormusta pidetä oikeassa kädessä.
muhkean timantin oikeaan nimettömään ensimmäisellä kunnon palkalla uuden elämän kunniaksi. Vasempaan nimettömään ilmestyi myöhemmin kihla ja vihkisormukset, mutta oikeassa on edelleen oma timanttini.
Yhdessä ollaan oltu kohta 10v ja lapsia kolme. Sormuksia ei ole minkäänlaisia. Mä en kyllä ole ikinä ajatellut, että mitä muut ajattelee (luuleeko yh:ksi tms, ja mitä väliä edes olisi?). En ikinä kiinnitä huomiota muiden sormuksiin...
että kantaa kaunista sormusta, jonka on itse itselleen antanut. Täällä oli niin hyviä vastauksia että päätin heti, että jos meille joskus tulee ero (mitä en toivo enkä usko), niin ostan heti itselleni "oman" sormuksen. Kyllä naiset on ihan loistavia välillä!
kuolee tai jos tulee ero, sormus siirretään vasemman käden nimettömään. Näinhän voitaisiin tehdä SUomessakin.
sitten voitte mennä naimisiin ja ostaa sormuksen. Valitse sellainen jolla on jo monta vaimoa siellä, ettei muuta tänne häiritsemään eloasi.